Sunnuntain Satakunnan Kansassa on aina kielijuttu, minkä mielelläni luen. Tällä kertaa aiheena oli kielen muisti. Lainaan siitä osan: ”Mitä kaikkea luonnontieteellistä ja muutakin tieto kielemme kuljettaa kerallaan ja kannoillaan.
Ajatellaanpa vaikka päähän liittyviä sanontoja ”lukea, että pää höyryää”, ”puhua läpiä päähänsä”, ”olla allapäin” ja ”panna päänsä pantiksi”.
Tämähän jäi päätäni vaivaamaan, niin että siitä tuli ihan päähänpinttymä. Otin esille kynän ja paperia. Päivän mittaan, jos toisenkin alkoi päähän putkahdella sanontoja. Tietäen lähimuistini lyhyyden juoksin kiireesti kirjaamaan paperille.
Olisi mukavaa, jos jatkaisitte listaa.
- Miettiä päänsä puhki
- Juosta pää kolmantena jalkana
- Lyödä päätään seinään
- Ei paljon päätä pakota
- Ei päätä palele
- Päätä ei käännä mikään
- Olla pää pyörällä
- Olla suuna päänä
- Kulkea pää pilvissä
- Päätä pahkaa, täyttä päätä
- Höyrypäinen, kylmäpäinen, täysipäinen, itsepäinen, huimapäinen
- Pää kainalossa
- Ihan päätön juttu
Arja-Leena Törrönen
Eihän siinä oo päätä eikä häntää
Puhuu kuin leikatusta lampaanpäästä
Siinä täytyy olla pää kylmänä
On se niin jääräpäinen
Puhuu läpiä päähän
On aina päällä päsmärinä
Aika monta oli Pentti vielä keksinyt.Mie minkä keksin, niin sepä olikin jo luettelossa. Tuo Pentin viimeinen jäi mietityttämään. Olen kuullut sen PäällE päsmärinä ja ymmärtänyt, että menee päälle,ei alle. Siis onko sanonnalla mitään tekemistä pään kanssa?
Pääkaupungissa tehdään ihan päättömiä päätöksiä. Puupäitä koko päättäjien joukko, sekopäitä. Päättelee tämän perheen päämies, porukan pääekonomisti. Herrat ja rouvat ovat tulleet tiensä päähän. Mutta nostetaan pronssipatsaat kansakunnan kaapin päälle. Ja lyödään kättä päälle ja ideahautomoissa päät yhteen.
Hei, Tohmajärven pääkatu saa uuden nimen: Katri Helenan raitti. Kun se sitten päättyy Kirkkoniemen suunnassa, alkaa Kirkkotie ja sen päässä on seurakunnan pääkirkko. Onneksi aurinko paistaa myös Värtsilän kirkon päällä, ainakin poutasäällä.
Tämmösii päättelee Ierikka Kukkolahden päässä, mutta ei enää järven päällä, heikolla jäällä.
Unohtuiko pääministeri? No, ei se ole niin vaarallista. Kyllä median päätoimittajat hänestä huolehtivat. Onhan se ollut jo päiväkaupalla pääuutisia. Brysselin päässäkin arvellaan, ettei se ole mikään pölökkypää.
Niin, liekkö tuo pääministeri hallituksen päällepäsmäri?
Ja Katri-Helenan raitista on tullut monelle todellinen päänvaiva.
Ihminen voi olla hyvällä- tai pahalla päällä.
Päähän pinttymä
Oma pääoma
Päällysmies
Pääkatu
Päättömästi
Ja sitten päälle päätteeksi keitetään kahvit ja puhutaan vaikka päättömiä;)
Ottaa piähän! Kun on nii paljo pölyy kuapin piällä. Ei pitäs sittenkää olla näin pahalla piällä.
Kylläpä on porukalla nyt lanttu säteillyt. Minua otta joskus kaaliin nämä politiikkojen toljailut.Nytkin on pää sekaisin kuin Haminan kaupunki.
Autuaita ovat puupäät sillä he eivät huku.
Aika aikaansa kutakin sano pässi kun päätä leikattiin.
Tul ihan oiko piätä,heikko päistä hirvittää.
Piätä repii,niin kun uatralla kyntäs.
Elykeskuksen päänvaivana ja päätehtävinä Mökkivaara – Talvivaara.
Piätä nyt, Keränen, ketä Mökkivuara kiinnostaa, jotta eivät viitat turhoo Mökkivuarantielle vänkee. Siellä tien piässä on rajavyöhyke ja tyhjä kumpare, siellä Mökkivuanrantien varrella asuvien kaustajärveläisten takamailla. Ei tässä auta piän pyöritys. On ihan oikeesti tehtävä järkevä piätös piänahan alla killuvissa aivoloissa.
Oon tässä yrittäny päntätä piähän tätä murrekieltä, jotta ossoosin puhhuu tyylikkäästi. Hatun jätän kyllä kottiin, jotta ei unohu piähän.
Ei itku hädästä päästä, parku päivistä pahoista.
Asiat ovat parhain päin tai ihan päälaellaan.
Ei se ole minun päänsärkyni, jos on pääkallokeli.
Pukeudun hyvin päästä varpaisiin, koska pian on pääsiäinen.
Tulee vielä pää vetävän käteen ja silloin ei päätä
silitetä, eikä ole paikkaa mihin päänsä kallistaisi.
Kylläpä harmaa päivä kirkastui sanailujanne lukiessani. Hyrähti hyvä mieli, ja nauru hersyi, ja kun langan päästä kiinni sain ei naurusta meinannut loppua tullakaan. Oi, kun teki hyvää. KIITOS!
Karjalassa se on sanan mahti.
Nyt ne löivät viisaat päät yhteen ja tekivät päättömiä leikkauksia.
EU lentävät kiun päättömät kanat.
Pää jää vetävän käteen.
Pääpukari ajoi päätien nopeasti päästä päähän. Joku yritti
ohi, mutta hän ei päästänyt. Päälle päätteeksi hän keksi
tekosyyn ihan omasta päästään läikyttäen samalla kahvia
päälleen. Monet pyörittelivät päätään tien päällä vai olisiko
tullut kateus kaupan päälle.
Pääpaino pantiin pääsyytetyn päättelykyvylle; hänellä heittää
päästä.
Hyvä, Maija-Liisa!!!
Päähän, ”piähän” liittyvä sanontoja löytynee toivottavasti vielä lisää!
Pistän lusikan soppaan laajentaen sanontojen kirjoja teeman mukaisesti ”Rakas, rikas suomen kieli”. Asioillahan on tapana rönsyillä, joten tässäpä jatkojen alustusta! Pistäkääpä aivot töihin! Suosittelen kirjaamaan paperille samantien mieleen tulevan sanonnat tms., koska niillä näyttää olevan tapana unohtua melkeinpä samantien, ainakin minulla.
– Asia on pihvi.
– Imelä pussi leuvan alla.
– Itku pitkästä ilosta, pieru kauan naarannasta,(nauramisesta).
– Joka kuuseen kurkottaa, katajaan kapsahtaa.
– Laita laps asiille, ja mäne ite perässä.
– Pyöri tollon koppina.
– Ei kannettu vesi kaivossa pysy
– Ei voi kauhalla vaatia, jos on lusikalla annettu
– Pohjaton kuin papin säkki! =)
– Hävis kuin pieru saharaan
– Päissään kuin Ellun kana
– Huh hellettä, sanoin jänis pakkasella
– Ei auta itku markkinoilla
– poissa silmistä, poissa mielestä
– ei lämmin luita riko
– ei haukku haavaa tee
– kyllä routa porsaan kotiin ajaa
– rahalla saa ja hevosella pääsee
– niin makaat kuin petaat
– suu säkkiä myöten
– Hyvä kello kauas kantaa, paha vielä kauemmaksi
– paistaa se päivä vielä risukasaankin
– ois oksan ottajaa, jos ois kuusen kaatajaa
– ota silimä näppiin ja kaho
– oma maa mansikka, muu maa mustikka
– ilta on aamua viisaampi
– työ tekijäänsä kiittää
– ei ole koiraa karvoihin katsominen, tahi lahja hevosen suuhun
Marja-Liisan juttu on piste iin piälle!
He hee he he. Rikasta tuo Suomen kieli, etenkin murteet.
Päästä saa monenlaista
Sian päästä saa sylttyä (aalatoopia)
Poika veisteli veistotunnilla puupalikkaa.
Opettaja kysyi mikä siitä tulee?
Poika vastasi tästä tulee veneentappi
ja tein ihan omasta päästä.
Siihen opettaja ei siitä paljon muuta olis saanutkaan.
Tässä muita sanontoja:
– juoksee kuin olisi tuli hännän alla.
– menee tukka putkella.
– juoksee kieli vyön alla.
– lähti kuin ammuttu.
– ei olla jäniksen selässä.
– rahaa se on lopputilikin.
– työ on tekemistä vaille valmis.
– sukset saa lipsua, mutta ladulta ei saa poiketa.
– levis kuin Jokisen eväät.
– ymmärrätkö yskän?
– nappisuoritus.
– ottaa pitkät.
– vetää herneet nenäänsä.
– vetää täysillä.
– tulee noutaja.
– täytyy etsiä kissojen koirien kanssa.
– lensi kuin leppäkeihäs.
– täytyy etsiä kissojen, koirien kanssa.
– teki karhunpalveluksen.
– täytyy puhaltaa samaan hileen.
– jokainen on oman onnensa seppä.
– suo siellä, vetelä täällä.
Minullekin tuli pari äidin sanontaa mieleen
– niin syvään et sylykäse ettet nielase
– luu jää valihtiin kouraan
Kun sanotaan että on ”ällikällä lyöty”, mikä mahtaa olla se ”ällikkä”?
Uuden suomen kielen sanakirjan mukaan ällikkä tarkoittaa
samaa kuin äly, taju, järki. Kun on ällikällä lyöty, on
hämmästynyt, ällistynyt, yllättynyt.
Ällikkä kuuluu niihin henkimaailman oliohin.
Tyhjästä ei voi nyhjästä.
On se kova kanto kaskessa.
Räkä nenästä se mies tulee
eikä tyhjän naurajasta.
Kävelee pää pilvissä.
Paistaa se aurinko risukasaanki.
Tuonne edelle kirjoitin jotain kahdesti, mutta kertaus
on opintojen äiti sanotaan, siis katsokaa sitä sormienne
läpi.
Ajattelin, etten tänään pane tikkua ristiin, lyön hanskat
tiskiin ja otan lusikan kauniiseen käteen.
Töitä ilmestyy kuin sieniä sateella, niinpä on otettava
itseään niskasta kiinni, kun kukaan muu ei liikauttanut
eväänsäkään. Väkeäkin oli paikalla pilvin pimein.
Pidin vain pärstäni peruslukemilla, minullahan on pitkä
pinna. Mietin sitä, että kuka maksaa viulut? Olisi hyvä
puhaltaa yhteen hiileen ja kantaa kortensa kekoon.
Ei pidä elää toisen siivellä. Hän kyllä osaa pelastaa
nahkansa ja pääsee pälkähästä. Kiertää töitä kuin kissa
kuumaa puuroa, puhuu ummet ja lammet, joskus puhuu läpiä
päähänsä. Voi olla, että vielä puhuu itsensä pussiin,
vaikka muuten ei puhu eikä pussaa. Osaa kyllä viilata
linssiin ja syöttää pajunköyttä. Ruokahalu kasvaa syödessä ja
nyt ovat pullat hyvin uunissa. Kukahan tässä sai pitkän nenän?
On kun puulla päähän lyöty.
On kun tulisilla hiilillä.
On se kun pyryharakka.
Oli aivan äimän käkenä.
Onkos se hame käynyt edestä lyhentymään.
Laiska töitänsä luettelee.
Ovi kiinni, osto lämmin!
Ei sota yhtä miestä kaipaa.
Onni yksillä, kesä kaikilla.
Takki nurin, onni oikein.
Nuorena vitsa väännettävä.
Ennen virsta väärään kuin vaaksa vaaraan.
Suu säkkiä myöten!
Kateus vie kalatkin vedestä.
Pitää nähdä metsä puilta.
Kannattaa nousta tyvestä puuhun.
Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.
Ei saa tehdä kärpäsestä härkästä.
Tie nousi pystyyn.
Ei ole hyvä herättää nukkuvaa karhua.
Ei kunnian kukko laula.
Pitää oppia asiat kantapään kautta.
Sisulla menee vaikka läpi harmaan kiven.
Elää kuin viimeistä päivää.
Pitää laittaa suu säkkiä myöten.
Ei kannata tavoitella kuuta taivaalta.
Miksi mennä merta edemmäksi kalaan?
Sika söi eväät.
Potut pottuina.
– oma apu, paras apu
– ei kukko käskien laula
– tyhmä työtä tekee, viisas elää vähemmälläkin
– kyllä koira koiran tuntee
– ei herra herran varpaille astu
– minkä taaksesi jätät, edestäsi löydät
– ei oppi ojaan kaada
– Konstit on monet sano akka ku kissalla pöytää pyyhki
Löysin netistä melkoisen listan näitä sanontoja:
http://fi.wikiquote.org/wiki/Suomalaisia_sananlaskuja
Olipa mukavaa lueskella Eiran klikkaamaa sananparsia aakkosjärjestyksessä. Lopussa vain ei kiitos seiso, kun on pantu lintusen tilalle varis.