Lintsillä

Linnanmäen pääportti.

Linnanmäen pääportti.

Asun lähellä Linnanmäkeä. Käyn täällä Suomen suurimassa ja vanhimmassa huvipuistossa muutaman kerran vuodessa. Yleensä ilman lapsiseuraa. Ensi vierailustani saakka minua on viehättänyt Linnanmäen ainutlaatuinen tunnelma. Rakkauteni Lintsiin vei minut sinne -70 luvulla kesätöihin.

Historia

Linnanmäen perustivat kuusi lastensuojelujärjestöä 1950. Perustajien joukossa oli mm. Mannerheimin lastensuojeluliitto joka tekee käytännön lastensuojelutyötä Värtsilässäkin jakamalla mm. ekaluokkalaisille pyöräilykypärät.

Nämä kuusi järjestöä perustivat 1957 Lasten Päivän Säätiön, joka on siitä saakka vastannut Linnanmäen huvipuiston toiminnasta. Historiansa aikana Lintsi on kerännyt Suomalaiselle lastensuojelutyölle varoja yli 70 milj euroa.

Helluntaina 27.5.1950 avattu Linnanmäki oli puolessatoista kuukaudessa kyhätty hökkelikylä. Tästä huolimatta ihmiset viihtyivät. Sotavuosien ankeuden jälkeen hauskanpito auttoi ihmisiä palamaan normaaliin elämään.

Lintsin tähtiä

Puisto kehittyi huimaa vauhtia. Tuli kummitusjuna, autorata, karuselleja ja muita tivolilaitteita. Sokerina pohjalla Vuoristorata joka valmistui jo Olympia kesäksi 1952. Rata toimii vieläkin, vaikka rakennettaessa sen kuviteltiin kestävän enintään 15 vuotta. Nyt sen kaikki puuosat on vaihdettu vähintään viiteen kertaan! Se on edelleen Linnanmäen suosituin laite. Neljästä junasta yleensä kolme on yhtä aikaa ajossa ja kukin heittää parhaimpina päivinä n. 200 lenkkiä päivässä. Jarrumiehiä on kaikkiaan 20 jotka vuorottelevat ajovuoroissa.

Linnanmäellä on aina ollut myös erilaista ohjelmaa. Paul Anka ja Cliff Richard lienee kuuluisimmat esiintyjät.

Myös sellaiset huippubändit kuin The Delta Rythm Boys, The Animals ja The Herman Hermit;s kuuluvat huvipuiston esiintyjä kaartiin.

linnanmaella3

Lintsin tähtiä.

Peacock

Peacock eli riikinkukko on osuvasti Linnanmäen kansainvälisen varietee teatterin nimi. Tämä teatteri oli Linnanmäen alkuaikojen voimanaisen Sara Eklundin lempilapsi. Hänellä oli suhteet maailmalle ja huhutaan että moni maailmankuulu riikinkukko tuli Suomeen Saran kutsumana ja esiintyi samalla taskurahoilla Peacockissa.

Minun Linnanmäki urani huipentui kesällä 1978 kun pääsin Peacockiin näyttämöpojaksi. Olin kiertänyt sitä ennen useat Lintsin laitteet laitemiehenä ja vaksina. Vuoristorata ja lasten juna joka kiertää Alppilan vesitornia ovat jääneet mieleen lempilaitteinani joilla sain työskennellä. Vekkulan matonheitto oli myös kivaa. Siinä pääsi lähimmäksi Linsin vieraiden ilonpitoon. Linnanmäen vala oli tuohonaikaan työntekijöiden myös tehtävä. Vala edellytti kesän aikana kaikkien laitteiden läpikäyntiä kyytiläisenä. Joskus hiljaisena alkukevään iltana saattoi käydä valan suorittajalle kuten minulle. Olin yksin pilvenpyörässä. Konemies ja vaksi läksivät kahville ja jättivät minut pyörimään laitteeseen. Oli vatsa aika tyhjä kun ”kolleekat ”saapuivat suu virneessä ”tauoltaan”.

Kesällä 1978 Peacockissa oli kansainvälinen varietee ohjelma. Oli voimailupariskunta saksasta, ranskalainen koomikko, akrobaatit espanjasta jne. Minä pääsin ohjelmaan koska osasin hiukan saksaa jonka puhumista saksalainen näyttämömestari ehdottomasti vaati meiltä näyttämöpojilta. Tehtävämme oli avustaa esiintyjiä. Antaa ja viedä pois apuvälineitä jne. Tietysti myös esiripun käyttö kuului näytöksen aikaisiin askareisiin. Muutoin olimme apuväinöjä ja jokapaikan höyliä.

Saksalainen näyttämömestari oli ikävä tyyppi. Hän kohteli meitä näyttämöpoikia kuin koiria. Valitimme asiasta Saralle joka sanoi että koettakaa kestää vaan pojat, tälläinen tyyli kuuluu tähän taiteen lajiin.

Minä pääsin tyypin erityissuosioon. Tämä Helmut oli kaikkien muiden hankalien luonteen piirteidensä lisäksi hirvittävän saita. Hänen kesäinen sivubisneksensä oli myydä esiintyjille limunaadia. Hän käskytti että kävisin täyttämässä tyhjän limukorin täyteen. Minä kävin. Henkilökunnan ruokalasta. Ukko näki tämän ja kiljui minulle kuin järkensä menettänyt. Minun olisi pitänyt käydä hakemassa limu kilometrin päästä kaupasta. Siellä se olisi maksanut 5 penniä pullolta vähemmän. Ukko rauhoittui vasta kun löin hänen kouraansa markka kaksikymmentä penniä rahaa. Hävityn erotuksen verran.

jore

Share

5 comments for “Lintsillä

  1. Muistanpa ns maailmanpyörän joka -50-luvun
    alkuvuosina oli pystytetty Joensuun kaupunkiin,
    torin laitamille, poikalyseon puoleiseen
    reunaan.

    Eräs sukulaismies vei omia poikiaan ja minutkin katsomaan
    Aallottareen (?) Pekka Puupäätä ja samalla reissulla keikuimme
    ensin tuossa maailmanpyörässä.

    Liekö tullut joku tekninen vika kun laite pysähtyi joksikin
    aikaa juuri silloin kun korimme oli ylimmässä pisteessä…

    Sen jälkeen en ole halunnut minkään sortin härveleihin,
    muutamilla aikusiän Lintsin reissuillakin olen istunut
    mieluummin penkillä ja syönyt hampurilaista jotka seitsemän-
    kymmentäluvulla olivat vielä näillä Susirajan levysasteilla
    melko tuntematon käsite.

  2. Jorellahan on ollut oikein joka pojan ihannetyöpaikka. Kiitti mukavasta muistelosta !

  3. Olipa niin mukava Lintsimuistelu, että sen innoittamana täytynee poiketa fiilistelemässä nykylintsin tunnelmia.

    Asuin 1960-luvun lopulla pari vuotta Vaasankadulla. Meitä oli kaksi nuorta lapsetonta avioparia ja yksi ”vanha poika”, jotka kävimme yhdessä lähes viikottain hurvittelemassa Lintsillä.

    Onnenpyörää piti kokeilla joka kerta useampaankin kertaan. Joka käynnillä lähti mukaani muutamia voittoja. Voittoina oli ainakin varttikilon kahvipurkkeja ja punaista norttia. Saattoi olla sulaalevyjäkin, mutta siitä en ole ihan varma. Eipä taidettais nykyaikana sallia huvipuiston onnenpyörän voittoina tupakkaa.

    Lintsin iloinen tunnelma oli jotain ainutlaatuista. Karusellin ja eri laitteiden äänet, popcornin tuoksu ja värivalot tummenevissa elokuun illoissa. Laitteet eivät minua kauheasti houkutelleet, vaikka tuli niissäkin jonkun verran kieputtua.

  4. Minäkin olen käynyt kerran 70- luvulla Lintsillä. En
    koskaan ole uskaltanut mennä minkään vempaimen kyytiin.
    Meidän poikamme voitti silloin viidelläkymmenellä pennillä
    itsensä kokoisen nallen jostakin pelistä.

  5. Linnanmäelle käy matka 5.9, kun SOTE tarjoaa työntekijöille illan. Laitteet käytössä ilman ranneketta. Mahtaa olla maha ja pää sekaisin 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *