Lehtikatsaus

Olen aiemmin surffaillut vain digitaalisessa sanomalehtiarkistossa. Niinpä ajattelin vaihteeksi kurkata digitaalisen aikakausilehtiarkiston puolelle ja katsoa mitä se pitää sisällään. Voi mahdoton sitä nimikkeitten määrää mikä sieltä aukeni näytölle. Rullasin ja rullasin nimikeluetteloa. Klikkasin auki lehden nimeltä Nuori Karjala. Hämmästykseni oli suuri, kun luin etusivulta Toimituksen osoite: Wärtsilä. Värtsilässä on siis toimitettu lehteä jo yli sata vuotta ennen Värtsiä! Tästähän on tehtävä juttu Värtsiin, tuumin itsekseni.

Nuori Karjala 5/1909

Nuori Karjala 5/1909

Näytenumero

Avaamani Nuori Karjala 0 / 1907, oli näytenumero, joka ilmestyi 1.12.1907. Toimituksen osoitteen lisäksi etusivulta oli luettavissa, että lehden toimittajat ovat P. Puhakka (päätoimittaja) ja U. Kärki. Lehden kerrottiin ilmestyvän joka kuukauden puolivälissä, paitsi heinä ja elokuussa ja sen tilaushinta vuodeksi on 1,25 markkaa ja puoleksi vuodeksi 0,75. Yksittäisten numeroiden hinta oli 20 penniä. Etusivun värssy kehotti: Kaiuta kotoista kieltä, / Nuorten mieltä miellyttele, / Ole oppaana hywähän, /Lietso, lämmitä, lähennä! Heti seuraavalla sivulla on ilmoitus, jossa haetaan lehdelle ”toimeliaita tilausten keräilijöitä”.

Tilattavaksi tarjotaan.

Tilattavaksi tarjotaan.

Nuorison liikkeen äänenkannattaja

Lehden ensimmäisessä kirjoituksessa, Taipaleelle lähtiessä, pohditaan lehden syntyä, toimittamista ja tulevia sisältöjä. Suora lainaus kirjoituksesta hieman lyhenneltynä:

Kun ”Nuori Karjala” nyt lähtee astelemaan ensi askeleitaan elämänsä taipaleella, tiedämme monen lehdelle ystäwällisenkin pään epäilyksestä nyökähtäwän. Se toteamus, mikä nuorison aikakauslehtien julkaisemisessa maassamme on, ei näet suinkaan rohkaisewa ole. Koko maata tarkottawa, tätä nykyä ainoa, nuorison liikkeen äänenkannattaja lienee tarvinnut joltisessakin määrin yksityistä uhrautuwaisuutta. Samoin maakunnalliset, paikalliset yritykset tällä alalla ovat jo melkein alkuunsa rauenneet.

”Nuoren Karjalan” toimitus ja ne, jotka lehteä ensi kädessä puuhanneet ovat, eivät ole epätietoisia näistä epäilysten syistä. Onnistumattomia yrityksiä on tehty. Mutta onkohan tämä seikka pidettävä ehdottomana tuomiona kaikille uusille yrityksille tällä alalla? Sillä jos kerran katsotaan kirjalliset äänenkannattajat nuorison liikkeelle tarpeellisiksi, niin eiköhän silloin ole syytä koettaa ponnistella juuri siihen suuntaan, että tällaiset yritykset rupeaisiwat käymään mahdollisiksi. Sitä kaikitekkaan ole mihinkään tähteen kirjoitettu, ettei myöskin täällä kaukaisessa Karjalassamme saisi sen tapaista yrittää.

Nuorison liike on kansan sywistä kerroksista syntynyt liike, kansan oman tarpeen luoma. Se tarkottaa kansan parasta, kansan nuorisoa ja koettaa herättää työhön ja toimeen omaksi kaswatuksekseen. Tällä liikkeellä on ja täytyy olla tulewaisuutta. Kun sitä uskomme olewan, tunnemme siinä niin sanoaksemme tukipohjan, jolta ponnistaen työtä yritämme. ”Nuori Karjala” siis työntäytyy kuin työntäytyykin tähän maailmaan ja rohkenee toiwoa tulewaisuutta itselleen.

Edessämme on pitkä ankara työ, työ niillä, jotka kulloinkin tämän nuoren lehtemme palstat kirjoituksillaan täyttävät ja työ niillä, jotka lehteä levittäwät. Kaikkien meidän tulee wälttämättä oppia uskomaan, että kyllä työ, jatkuwa sitkeä työ wiepi warmasti eteenpäin. Kun opimme luottamaan työn woittoon, silloin opimme myös työn tekoon. Ja jos kaikki nykyisetkin lehden ystäwät opimme yksimielisinä työn tekoon, kyllä silloin lehtemme saa uusia ystäwiä.

Täällä Pohjois-Karjalassa on paljon työtä. ”Nuoren Karjalan” tehtäwä olisi koettaa herättää työintoa, kaswattaa työwoimia. Itsekaswatustyö, jota nuorison liike tarkottaa, on suurta jaloa työtä. Nuoriso on herätettäwä tähän työhön – se on inhimillinen wälttämättömyys ja kansallinen elinehto. ”Nuori Karjala” nuorison oma lehti, pyrkii olemaan ystäwä, toweri, tukija ja ohjaaja itsekaswatuspyrinnöissä. Se pyytää tarttua käteen ja tarjoutua matkakumppaniksi.

Tarkotus on, että lyhyissä kirjotuksissa käsittelemme nuorison liikkeen ja itsekaswatuksen alaan kuuluwia asioita sekä teemme selkoa niistä eri wirtauksista ja suunnista, joita tällä alalla maassamme on. – Nuoriso täällä Karjalassamme käyttää kirjallisuutta wielä kowin wähän ja yksipuolisesti. Woimansa mukaan pyrkii lehti kiinnittämään nuorison huomion warsinkin itsekawatusta koskewaan kirjallisuuteen. Nuoriso on wälttämättä saatawa itse käyttämään kirjallisuutta, saatawa ymmärtämään, mikä tärkeä wälikappale itsekaswatuspyrinnöille kirjallisuus on.

Mikäli tilaa riittää, tulemme mielihywällä awaamaan lehden palstat alottelewille kynänkäyttäjille ja toiwomme, että ”Nuori Karjala” ei turhaan tee tätä sisarellista käden tarjousta karjalaiselle nuorisolle. Mitä kaunokirjalliseen osastoon tulee, ei se näissä oloissa mikään helppo järjestettäwä ole. Pidämme kuitenkin wälttämättömänä, että kewyempääkin lukemista lehdessämme tulee olemaan.

Ennen kaikkea kumminkin pyrkii ”Nuori Karjala” olemaan paikkakunnallinen nuorisoliikkeen äänenkannattaja. Paikallisten nuorison liikettä koskewien kysymysten seuraamisen katsomme ensimmäisiksi welwollisuuksistamme. ”Nuori Karjala” on syntynyt Karjalan pohjoisen osan paikallista tarwetta warten. Toimitus toiwoo siis pääsewänsä wilkkaaseen wuorowaikutukseen paikkakuntamme nuorisoseurojen ja kansanwalistusta harrastawien maakuntalaistemme kanssa. Wuorowaikutus, yhteistyö on yhteisen asiamme menestymiselle aiwan wälttämätön.

Tulkoon tässä wielä sanotuksi, että ”Nuori Karjala” ei tule olemaan minkään waltiollisen puolueen asianajaja. Politiikka ei kuulu lehden ohjelmaan.

Toimitus ja avustajat

Toimitus on sijainnut Värtsilässä emäntä Elin Sistosen talossa. Lehdellä on ollut varsinaisen toimituksen lisäksi nimekäs avustajakaarti, joukossa mm. kymmenen vuotta myöhemmin kansanedustajaksi valittu Augusta Laine.

Nuori Karjala on ilmestynyt vuosina 1907 -1919. Digitaalisessa aikakausilehtiarkistossa on luettavissa näytenumeron lisäksi vuosilta 1908 – 1910 yhteensä 30 lehteä. Sisällöstä mainittakoon kertomukset ja uutiset Pohjois-Karjalan nuorisoseurojen toiminnasta, pakinat, opettavaiset tarinat, jatkokertomus, runot, sananlaskut ja kirjaesittelyt. Lehdissä kerrotaan myös Alahovin ja Jouhkolan kartanoista sekä Niittylahden kansanopistosta.

Toimitus ja avustajat vuonna 1910.

Toimitus ja avustajat vuonna 1910.

Silmäilkäähän ilmoitusosastoakin

Yllä oleva kehotus päättää lehden tekstiosuuden. Ilmoituksia, nykykielellä mainoksia, on melko runsaasti. Ilmoittajina ovat niin helsinkiläiset kuin joensuulaisetkin yritykset, sanomalehdet, kirjapainot, pankit ja vakuutusyhtiöt. Onpa joukossa yksi värtsiläläinenkin yritys.

Nuori Karjala löytyy osoitteesta http://digi.kansalliskirjasto.fi/index.html

kuva4

 

Share

19 comments for “Lehtikatsaus

  1. Kalevi Tikka
    9.5.2013 at 9:30

    Tähän täytyy tutustua tarkemin.

  2. 9.5.2013 at 9:57

    Sattuipa taas sopivasti. Olin eilen erään
    ryhmän mukana tutustumassa joensuulaiseen
    painotaloon Puna Mustaan jossa painetaan monen
    muun julkaisun lisäksi esim. sanomalehti Karjalaista.

    Taisin lukea Lissun löytämän artikkelin huolimattomasti,
    sillä en havainnut missä tämä Nuori Karjala painettiin,
    tuskinpa vaan siellä “emäntä Sistosen talossa Värtsilässä
    jossa lehden toimitus sijaitsi”?
    *
    Mielenkiintoista aineistoa nämä vanhat lehdet, eilen
    muistuttelimme mieliimme mikä oli Suomen ensimmäinen
    sanomalehti ja sitä että Karjalainenkin ilmestyi alkujaan
    nimellä Karjalatar.
    *
    Paljon on vettä Pielisjoessa virranut niistäkin ajoista kun vierailin muutaman kerran jo edesmenneen Karjalan Maan (alkujaan
    Korpi Jaakko) toimitalossa Rantakadulla.

    Samoin kuin Nuoren Karjalan toimitus sijaitsi Sistosen
    “kammarissa” niin Karjalan Maan aluetoimitus Nurmeksessa
    sijaitsi enoni keittiön nurkassa. Olin siellä yhden kesän
    toimittajaharjoittelijanakin, vaan eipä tullut toimittajaa.
    *
    Helppoa on lehtiin surffailu omissa kotikoloissaan nykyisin,
    Lissultakin olemme saaneet monta arvokasta vinkkiä!

  3. Lissu
    9.5.2013 at 10:31

    Nuori Karjala painettiin Pohjois-Karjalan kirjapainossa Joensuussa.

    Lehden kustantaja oli Sanomalehtiosuuskunta Nuori Karjala.

  4. Erkki Lintunen
    9.5.2013 at 12:20

    Kylläpä, Lissu, teit ison palvelun meille värtsiläisille poimimalla historian menneisyydestä esille Nuoren Karjalan. Into Värtsilän historiaa kohtaan yhä vain tästäkin löydöstä lisääntyy.

    KIITOS!!!

    Olisikohan tässä tarjolla pro gradu -tutkielman aihe Itä-Suomen yliopistolle: Nuorisoseuraliike Värtsilässä??? Pitääpä antaa vihje professoreille. Onhan Värtsilän nuorisoseurakin Suomen vanhimpia!

    Nuoren Karjalan suuri näky oli itsekasvatuksen merkitys suomalaisen nuorison kasvulle. Siinä näkyy nuorisoseuraliikkeen isän Santeri Alkion kasvatusoppi. Olen usein miettinyt, miten suuri oli todellisesti Suomen nuorison houkuttelulla ja ohjailulla itsekasvatuksen tielle. Ilman sitä ei varmasti olisi ollut mahdollista suomalaisen demokratian loistava kehitys. Tarjollahan oli jopa saksalainen kuningas. Mutta itsetuntoon kasvanut kansa ei sitä hyväksynyt. Itsekasvatuksen tie johti kansakunnan itsenäisyyteen.

    Tässä vanhojen tosiasioiden löytämisessä on esimerkkejä suomalaisuuden syväkynnöstä, ei yhtään vähemmästä. Ja – siinä ovat värtsiläiset olleet etujoukkona!

    Lisää Lissun löytöjä!!!

    Ierikka

  5. Erkki Lintunen
    9.5.2013 at 14:30

    Klikkaamalla googlessa Nuori Karjala löytää mielenkiintoista tietoa vuodelta 1943 ja aivan nykyajastakin.

    Ierikka

  6. Erkki Lintunen
    9.5.2013 at 15:26

    Nuoren Karjalan avustajina oli ainakin kolme kansanedustajaa. Lissun mainitseman Augusta Ottilia Laineen s. Brander (1917-22) lisäksi myös hänen puolisonsa Johannes Laine (1914-17) ja veljensä Uuno Brander (1907-17 ja 1924-27 ja 1930-33). Laineet olivat nuorsuomalaisen puolueen/edistyspuolueen ja Brander nuorsuomalaisen puolueen / maalaisliiton eduskuntaryhmien jäseniä. Brander oli myös maatalousministeri vv.1918-19 ja 1928-29.

    On saattanut olla lehdellä muitakin merkittäviä poliitikkoavustajia. Nämä kolme luettelosta poimittua pistivät silmään. Politiikan ulkopuolelta löytyy muutamia mielenkiintoisia nimiä, mm. Nevanlinna, Osch, Palmen ja kanttori Holmström.

    Vaikka nuo kansanedustajat luettelosta olenkin nyt erikseen poiminut, on syytä korostaa, ettei lehti ollut sitoutunut mihinkään puolueeseen, niinkuin ei nuorisoseuraliikekään.

    Kyllä täytyy ihmetellä, miten paljon kulttuuripainetta on värtsiläisen Nuori Karjala -lehden sisälle mahtunut!

    Ierikka

  7. Professori yliopisto
    10.5.2013 at 15:44

    No, tällä hyvinkin kultturellisella palstalla tulee
    vastaan melko usein tuo pro gradu -tutkielma.

    Hyvä niin, että kannatetaan opiskelua ja tutkimustyötä,
    mutta joka ikinen pieni aihe ei ehkä ole hyvä
    eikä paras mahdollinen tutkimuksen kohde.

    Ei ole ollut, eikä tule olemaan että noin pienellä subjektiivisella tasolla arvioidaan tutkimuskohdetta.

    Tutkimuksen kohde pitäisi olla laajemmassa mittakaavassa
    tutkittava ja vaikutuksia arvioiva lähialueella sekä onko
    sillä vaikutusarvoja kansallisella tai ehkä kansainvälisellä tasollakin.

    Asiaa voisi kehittää,mutta tällä ei juurikaan ole tutkimusarvoa ilman suurempia perusteluja.

  8. Kalevi Tikka
    10.5.2013 at 16:59

    Kuka hän on, joka “teilaa” meidät mennen tullen. Kun olen valkosipulin tiimoilta hakenut ja etsinyt kotimaista tutkimustietoa niin olen todennut sen, että siitä mennään yli mistä aita on matalin. Eräs gradu tarkasteli valkosipulin syönnin hajuhaittoja ja niin edelleen.

  9. Kalevi Tikka
    11.5.2013 at 8:24

    Etsin valkosipuliaineistostani tun gradun nimen josta yllä kerron.
    Valkosipuli mielihyvän lähteenä ja sosiaalisena haittana /
    Susanna Salmela
    1990
    Pro gradu — Helsingin yliopisto 7 opinnäytteet ravitsemustiede.

    Luin kyseisen gradun ja ihmettelin, voi se olla niinkin, ettei kansakoulupohjalta näitä asioita ymmärrä. Tällä asialla löyhkääkö ihminen valkosipulilta sillä täytyy olla merkittävää yhteiskunnallista vaikutusta ihmisten sosiaalisiin suhteisiin. Ei kai sitä muuten olisi yliopistossa tutkittu.

    Löytyy myöskin gradu Valkosipulin lääkinnälliset ominaisuudet ja niihin liittyvät uskomukset. Kysely tutkimus helsinkiläisten luontaistuotekauppojen valkosipulivalmisteita ostavista asiakkaista.
    Monenlaista ja monen tasoistagradua yliopistoille on tehty ja hyväksytyksi tullut.

  10. Erkki Lintunen
    11.5.2013 at 10:24

    Professori yliopisto! Mielenilmaisunne on kummallinen. Värtsilässä toimineen ja toimivan nuorisoseuraliikkeen tutkimisella on merkittäviä yli paikkakunnallisikin vaikutuksia. Sitä voi tarkastella kasvatusopillisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Puhumattakaan siitä, että se on osa paikallishistoriaa, eikä minkä tahansa kyläpahasen historiaa, vaan lähes kaupungiksi kehittyneen teollisuusyhdyskunnan.

    Tiedeyhteisön taholta nyt vedetty tutkimuksellinen raja on Värtsilän kohdalla yhtä törkeä ja epäoikeudenmukainen kuin valtakunnan rajan piirtäminen Värtsilässä mutkan avulla väärään paikkaan.

    Professori Päiviö Tommilankin entisenä oppilaana tiedän toki jotain historitutkimukselle vaadittavista edellytyksistä.

    Olen 1960-luvun alkupuolella ollut Karjalaisen Osakunnan edustajana Pohjois-Karjalan valtuuskunnassa, joka teki työtä Joensuuhun saatavan yliopiston puolesta. Jos nyt ehdottelen Itä-Suomen yliopistolle sopivan pro gradu -tutkielman aihetta, tunnen jatkavani puhetta maakuntamme asemasta tiedemaailmassa.

    Pro gradu ei ole väitöskirja. Mutta se voi olla alkua siihen suuntaan. Eilen istuin Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan väitöstilaisuudessa. Tämän upean yliopiston 25. teologian tohtori sai vuosien aherruksen jälkeen työnsä päätökseen. Hän oli ylioppilaana ollessaan aloittanut aiheensa tutkimisen pro gradusta.

    Ierikka, TM, ilman alanootteja

  11. Kalevi Tikka
    11.5.2013 at 13:16

    Nyt on pakko kirjoittaa. Meitä katsotaan asenteella ylhäältä päin ja pitkin nokan vartta ja sanat ovat sen mukaiset.

  12. Seppo Pusa
    11.5.2013 at 13:56

    Täytyy tehdä niin kuin Kalevi sanoo. Nyt on pakko kirjoittaa. Tämä “Professori yliopisto” saisi kirjoittaa ihan omalla nimellään. Mistä tässä nyt kukaan tietää minkä sortin professori näitä tehtyjä ehdotuksia teilaa. Taitaa olla parasta ottaa tuollainen savolainen asenne. Niin jotta voip olla, tahi sitten ei oo mikkään rohvessori eikä missään ylopistossa. Vai oiskoon sittennii?

    Eihän tuommosta nimimerkkipuskasta heitettyä juttua voi mitenkään vakavasti ottaa. Liekö sellaiseksi tarkoitettukaan.

  13. 11.5.2013 at 14:58

    Nyt on pakko kirjoittaa:

    Kuuluukohan nuo nykyajan rohvessorit siihen samaan sarjaan,
    kun nuo etelän televisioonissa huastavat pojanlopit
    (lue märkäkorvat), jotka aina muistaa muaseuvun asukkaita,
    etennii Itä-Suomalaisii sortoo. Viijjään tiältä kaikki työllisyyttäkin lisäävät toiminnot etelään tahi ulukomailen.

    Sitten ihmettelööt, jotta:
    “Mellä ei ole tätä kilpailukykyä, talouskasvukin on taantunut.
    Vakausmekanismikin näyttää kestävyysvajetta, joten jakovaraa
    ei ehkä riitä koko Suomelle”.

    Otapa tästä nyt sitten selevee, kun lopalisaation nimissä pitää
    kustantoo makaroonin tekoo ja iltapäiväsiestoja joilennii.

    Kohta ei ou hyvinvointivaltijosta jälelä kun iso laskupinkka
    tulevilen sukupolovilen.

    Jotta tämmöstä tällä kertoo, johan helepotti.

  14. Eira Varonen
    11.5.2013 at 15:50

    Koirat haukkuu ja karavaani kulkee…!

  15. Erkki Lintunen
    11.5.2013 at 16:57

    Jos tuo e.m. professori on Itä-Suomen yliopistosta, niin lienee sitten sieltä Kuopion puolelta. Se siitä savo-karjalaisesta veljeilystä!

    Savolaisethan ovat muistaakseni hämäläisten ja karjalaisten risteytyksen tulosta. Minunkin sukuni on tullut 1600-luvulla Savosta Kiteelle. Mutta suku on muuttunut koko karjalaiseksi. On hyvä tuntea juurensa, että osaa haistaa ilmaa oikein.

    Ierikka

  16. Lissu
    11.5.2013 at 19:18

    Kommenteissa on jälleen kerran eksytty kauas alkuperäisen jutun aiheesta kuten monasti ennenkin.

    Haluaisin kuitenkin palata vielä vähän jutun aiheeseen. Minua kiinnostaisi nimittäin tietää, tuliko teille mieleen Värtsi, lukiessanne pohditaa Nuoren Karjalan synnystä, toimittamisesta ja tulevista sisällöistä?

    Lukiessani ensimmäistä kertaa tuota juttuun sisältyvää “Taipaleelle lähtiessä” kirjoitusta, oikein hätkähdin yhtäläisyyksiä Värtsin kanssa.

    Värtsi taitaa muuten olla nykyisellään suurimmaksi osaksi meidän entisten nuorten ja nuorisoseuralaisten “Muistojen Karjala” ( senkin niminen lehti on ollut olemassa joskus sotien jälkeen ja antikvariaateista niitä näyttää löytyvän joitakin kappaleita).

    Lopuksi viittaus Tellervon juttuun

    https://www.vartsi.net/2013/05/03/ja-kuinka-valkovuokot-katoaa/

    Tellervo mainitsee siinä, että pieni valkovuokkoesiintymä on merkitty vanhan Värtsilän kaakkoispuolelle. Tiedon lähteen (Huuskonen: Lisätietoa Pälkjärven pitäjän kasvistosta) mukaan tuon esiintymän mainitaan olevan Bambergin luona. Tämän jutun viimeisestä kuvasta puolestaan selviää, että Bamberg oli kirja- paperi- ja sekatavarakauppa.

  17. Alpoaatos
    12.5.2013 at 7:53

    Ylevät tavoitteet Nuorella Karjalalla. Lehden saattaisi tilata ihan paperiversiona.
    Lissu on tehnyt ison työn kaivaessaan arkistojen kätköistä nuo ylläolevat leikkeet.

    Minä en löydä edes tuon lehden otsikkoa saati sitten mitään muuta.

  18. Lissu
    21.7.2013 at 19:46

    Joensuun kirjaston maakuntaosastolla oli koko hyllyllinen, vai olisiko ollut peräti kaksi hyllyllistä punaisia kirjoja, joiden selkämyksessä oli nimi Nuori Karjala.

    Yhteen kirjaan oli sidottu nuo tekstissä mainitut Värtsilässä toimitetut lehdet.

    Neljännesvuosisadan mittaisen paussin jälkeen Nuori Karjala-lehti koki uuden tulemisen. Ensimmäinen numero ilmestyi 15.9.1935. Lehden toimitus sijaitsi tällä kertaa Impilahdella ja sitä julkaisi Raja-Karjalan sivistysliitto. Päätoimittajana oli Ville Lehtola.

    Nuori Karjala ilmestyi tuolloin yhdeksän kertaa vuodessa ja sen tilaushinta oli 15 markkaa vuosi.

    Kirjoiksi sidottuja Nuoren Karjalan vuosikertoja näytti Joensuussa olevan vuoteen 2007 saakka. En tullut kuitenkaan katsoneeksi mistä käsin lehteä toimitettiin sodan jälkeen.

  19. Kalevi Tikka
    21.7.2013 at 21:09

    Lissulla riittää energiaa näitten asioiden esiin tuomiseen. Kiitokset ovat paikallaan. Täytynee googlata tuo Raja-Karjalan sivistysliitto mikä se on ollut laatuaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *