Ihmehansikas auttaa etsimään tavarat kaupasta. Näin otsikoi paikallinen sanomalehti heti ale-kauden alettua. Piti oikein pesaista silmälasit ja ryhtyä tutkailemaan juttua tarkemmin. Lehti jatkaa: Hansikas auttaa silloin, kun etsitään esineitä esim kirjastojen, varastojen ja suurmyymälöiden hyllyistä.
Hanskat tiskiin
Kyllähän sitä minunkin työpaikallani käsineet kädessä kirjoja hyllytettiin, vaan aivan tavallisia puuvillahanskoja ne olivat. Ei niissä ollut ohjausalgoritmia, joka määrittää tärinäpalautteen voimakkuuden ja paikallistaa tuotteen. Piti vain luottaa että kirjat menivät aakkostuksen ja luokituksen mukaiseen järjestykseen joista asiakkaiden on ne sitten helppo löytää vaikka paljain käsin.
Ihmehanskassa on neljä pikuruista vibramoottoria, jotka saavat hanskan värisemään ja vetämään kättä kohti oikeaa tuotetta. Mutta estäisiköhän se sitten tekemästä niitä heräteostoksia joita kohti käsi monesti ohjautuu ilman minkäänlaisia väristyksiä? Paitsi tietysti kukkarossa.
Hanskalokero
Minkähän takia autossa olevaa pientä koloa sanotaan hansikaslokeroksi? Ei ainakaan minun hanskani ole olleet siellä kertaakaan. Kaikkea muuta sieltä kyllä löytyy tulitikkuaskista aurinkolaseihin. Aikoinaan siellä oli paplareitakin. Autolla töihin ajellessa voi toisella kädellä kiskoa päästään yöksi laitetut paplarit ja laittaa ne vaikka hanskalokeroon. Kerran unohtuivat päähäni, ja kun menin ennen töiden alkamista läheiseen pullapuotiin, siellä toivotettiin minulle naurussa suin iloista vappua.
Myös naisten kreppisukkia suositeltiin laittamaan jalkaan käsineet kädessä, ettei tule silmäpakoa. Eipä niitä hanskoja ollut aina käsillä, ja sisarukseni muistvat vieläkin kuinka he huusivat kauhuissaan: ”Äiti, äiti, Telle laittaa kreppisukkia ilman käsineitä!”
Sotien jälkeen uudet lapasaet, ja varsinkin hansikkaat, herättivät heti huomiota ainakin tyttöjen keskuudessa. Eräs tyttö oli saanut neulotut, retliininväriset villakäsineet, mutta kutoja ei ollut ehtinyt päätellä sormien päitä ennen tytön kouluun lähtöä. Niinpä hanskoissa roikkui kymmenen pitkää lankaa kuin Jöröjukan kynsiä ikään. Silti hanskat saivat paljon ihailua osakseen.
Hanskat naulaan
Samaisessa paikallislehdessä kerrottiin kuinka saamme yöjunalla Join kaupunkiin venäläisiä ostosmatkalaisia Petroskoista. Reitti näyttää kulkevan Suojärven, Matkaselän, Vanhan Värtsilän, Niiralan ja Tohmajärven kautta. Reitti on sama jota Petroskoista Niiralaan tulevat tavarajunat käyttävät. Juna poikkeaa myös Sortavalaan hakemaan matkustajia. Niiralassa junaan vaihdetaan suomalainen veturi ja kuljettaja.
Päivänä muutamana katselin luonto-ohjelmaa ja ihmettelin kuinka nopsasti tilhiparvi sai napsittua marjat pihlajatertusta. Kun parisataa turistia pölähtää paikallisiin kauppaliikkeisiin, saanevat myynnissä olevat hanskat ja muutkin tamineet melkoista kyytiä.
Vaan ennen kuin tuo ihmehansikas toimii, on asiakkaan löydettävä oikea hylly. Etsinnässä häntä voi auttaa matkapuhelinpohjainen navigaatiosovellutus. Mutta saattaapi mennä vielä kotvanen ennen kuin moinen ihmehanska on kaikkien ulottuvilla, vaikka se suomalainen keksintö onkin.
Näin arkijärjellä tuumiskelen, että vino pino niitä hanskoja pitäisi naulassa roikkua että niitä riittäisi kaikille jotka haluavat löytää ketsuppipullon ja sinappituubin jopa kolme kertaa nopeammin kuin nykyisin.
Hanskavirheitä
Kun nyt ei olisi tullut kirjoittaessa hanskavirhettä, on tuo nykytekniikka meikäläiselle sen verran outoa. Ilkeäisiköhän tunnustaa, että joulupukki toi minulle sellaisen kännykän jossa on kunnon näppäimistö. Olin toivonut että toimintoja olisi mahdollisimman vähän: Soitto, tekstiviesti ja herätys.
Ohjeessa kyllä sanotaan että puhelin on tarkoitettu jokapäiväistä, helppoa käyttöä varten. Mutta kun luen ohjekirjan sisällysluetteloa, niin hämmästelen, että puhelinta voi käyttää esimerkiksi taskulamppuna. Ehkä silläkin voi tiirailla kaupan hyllymerkintöjä tarpeen tullen.
Tellervo
Kun ajelimme lauantaina 29.12. Joensuusta
Värtsilään, laskeskelin huvikseni kuinka monta
venäläisellä rekisterikilvellä varustettua autoa
tulee vastaamme.
Välillä Niinivaara – Onkamo autoja tuli 100
ja Onkamo-Niirala 50, eli yhteensä 150.
Arvoilta siis 400 henkilöä.
Eilisen Hesarin mukaan näinä päivinä Suomeen saapuu
400 000 naapurimaamme asukasta uuden vuoden viettoon.
Vuonna 2012 ostosmatkailijoita on n 4 miljoonaa.
Lehti ennakoi myös että mahdollisen viisumivapauden toteutumisen
jälkeen vuonna 2020 maassamme kävisi jopa 20-25
miljoonaa venäläistä.
Silloin lienee vastaantulijoitakin viisinkertainen
määrä myös tieosuudella Joensuu-Niirala.
Olipa hauska juttu hanskoista.Monia sanoja käytetään käteen pantavista: hansikas, lapanen, rasa, rukkanen, käsine. Mikähän nimeksi sille värisevälle keksinnölle?
Yhä kasvavalle turistimäärälle joudumme rakentamaan lisää
hehtaarihalleja, jolloin kaikki mahtuvat ostoksiaan tekemään.
Sain sellaisesta runsauden ”leipäjonosta” esimakua pohjoisen hiihtokeskuksen tienoilla joulun alla. Luultavasti tuhannet joulunviettäjät olivat ko. marketissa samanaikaisesti ostoskärryt
väärällään tavaraa. Me jonotimme ja jonotimme… Joku venäläinen
näkyi latovan hihnalle 6 lohta ja silleen…
Hyvä hanskakertomus taas Telleltä!
Jos menette tänään Kaustan hautausmaalle
kynttilöiden vientiin, niin varustautukaapa
pitkävartisilla saappailla ja lumilapiolla,
pysyy hommat hanskassa hankien keskellä.
Pannaan kuntia ja sen seurauksena myös seurakuntia yhteen, niin ovat hommat hanskassa. Mutta Kaustajärven hautausmaan lumityöt hoitaakin Luoja omalla tavallaan. Kun eräästä tällaisesta syrjäseutujen ongelmasta valitin Helsingissä, niin vastattiin minulle, että asumisen paikka on oma valinta. Että silleen!
Siis hommat rukkasessa -ihmiset, muutetaan kirkolle, siitä tulee pian kaupunki, ja ostetaan hanskat! Jos on varaa omaan valintaan! Ei panna hanskoja naulaan!
Ierikka
Tuttu juttu,ollessani vielä työelämän piirissä,
perustettiin lähetys ja mentiin valittamaan työ-
oloista,mutta ei auttanut saatiin niin sanotusti
lunta tupaan.Sieltä kommentti,ITEPPÄHÄN OOTTE
HOMMAN OTTANNA.
Siellä oli kakkua ja juomia pydässä,
Oli jokun syntymäpäivät.
Onpas Tellervolta taas ”lähtenyt lapasesta” hauska tarina!
Mihinkähän sitä itsekukin senkin ajan käyttäisi, mikä ko. hanskan avulla ketsuppipulloa etsiessä säästyy? Kyllä siinä on taas yksi turhake kehitteillä!
Ylinnä on kuva Helsingissä Hakasalmen puistossa olevasta Kekkosen muistomerkistä, jonka nimi on Lähde.
Nähdessäni pisaran muotoisen vesialtaan vierellä kahdeksan metriä korkeiden pylväiden päässä nuo neljä pronssista kättä, mieleeni tuli ensimmäiseksi keppien päihin kuivumaan laitetut rukkaset.
Kuvanveistäjä Pekka Jylhän mukaan ”teos syntyi luontokokemuksesta; tunteesta, jonka kokee, kun on vaaran laella, meren äärellä tai lähteen reunalla. Korkeamman läsnäolosta, jostakin suuremmasta, jossa voi eheytyä ja jossa on hyvä olla”. Kädet kuvastavat Jylhän mukaan sitä, että Kekkonen kirjoitti kaiken käsin ja siten ilmaisi itseään käsiensä kautta.
Kun on vielä muutama tunti vanhaa vuotta
jäljellä kiitänkin kaikkia joilta olen saanut
kuva-apua tarioihini tänäkin vuotena.
Yhteistyö on sujunut joustavasti. Kun kysyin Lissulta
olisiko hänellä hanska-aiheisia kuvia, sain heti
paluupostissa viisi joista valita.