8 comments for “Viikon puheenaiheet vko 28/2012

  1. AlpoAatos
    9.7.2012 at 11:11

    Kiire..

    Kiire ei oikeastaan kelpaa puheenaiheeksi, eihän siitä juuri puhuta. En minäkään juuri tunnusta, että olisi kiire mihinkään., eläkeläisellä, mutta kun kuitenkaan ei tahdo keritä mihinkään.

    Meillä maalla asuvilla varsinkin on aivan hirveästi pakollisoia “töitä”. Joillakin kyllä on ihan oikeasti oikeita töitä. Monilla, niinkuin meidänkin kinkeripiirissä, nämä “työt” on enepi itsetehtyjä kiireitä.

    Niin on kiire, ettei Värtsiinkään kerkiä kirjoittamaan, eikä edes kommentoimaan

    En tiedä onko kaupunkilaisilla mitä kiireitä, mutta kopsaan tähän tuolta runopuolelta viherpeukaloisten multasormien touhuiluja.

    Akan touhuja kasvimaan laidalta seurattuna

    Kasvoi kaalit, nauriit nousi,
    siristi silmiään sipulit.

    Oudot kasvit kainostellen
    yrittivät yrttimaasta
    päästä penkistä pihalle,
    valoon saaha varsiansa.

    Tuli myöskin tuttavia :
    Vesiheinän vempuloita,
    saviheinän hempukoita,
    juolavehnien väleistä.

    Siitä synkkeni emäntä,
    pilvi nousi otsallensa
    ryppy otsalle kohosi.
    Emo uhkea uhosi:

    “Pois jo kitken joutavaiset
    kaikenlaiset kiusajaiset
    rikkaruohot riehumasta,
    kasvimaata valtaamasta.”

    Kitki kerran, kitki toisen
    kitki kohta kolmannenki;
    – kohta alusta alotti..

    Ja jotain ukon “kiireista”

    =====
    Teki ukko touhujansa
    kesähommien keralla:
    Kalat kantoi, loihti lahnat,
    sekä säynävät savusti.

    Pihaheinät sitten niitti,
    niitti kerran, niitti toisen
    niitti kohta kolmannenki;
    – kohta alusta alotti.

    Kahtoi tuota lintu pieni,
    pääsky pieni pienaltansa.
    Ymmärrä ei pääskyläinen
    touhuja ukon totisen.
    Näin sanoi sanan ukolle,
    neuvon viisahan visersi:

    Katso taivaan lintusia,
    pääskyparven pienoisia!
    Sulla kesken heinähommat,
    meillä jo lennossa lapset!

    Työ ei lopu tekemällä
    eikä laulut laulamalla.
    Heitä pois jo heinähommat
    lähe lämpöhön etelän !

    Siitäpä jo ukko mietti
    Miks en lähtisi minäkin..
    Siel ois helpot heinähommat
    poutapäiviä enempi.

    Näki ukko ympärillä
    tutun tienoon tanhuvilla
    monen merkin muistuttavan
    kesän loppuun kerkiävän
    syksyn saapuneen sanovi

    Kellastuu jo koivunlatvat
    pihlajan punertuu marjat.

    Lintulaumatkin jo tuolla
    marjapehkoihin menevi.
    Emot siellä poikiansa
    elon tiellä opettavi,
    einehelle kouluttavi.

    Rouske kuuluu kasvimaalta
    luonto ottavi omansa.
    Mit´jäi kirpuilta keväällä
    kelpaa etanan evääksi.
    Sopivaksi särpimeksi.

    Tuvassansa istuu ukko,
    istuu ukko taikka akka.
    Hiljaisina, haikehina.
    Yks on miete mielessänsä:
    – Jäipä kesken taas kesäinen.

    Älä huoli eukkoseni.
    Vaikk on meiltä kaalit syöty
    pehkot valmiiksi perattu ,
    kenenkään keräilemättä,
    ihmiskäden koskematta.

    Ei me silti nälkään kuolla;
    jäihän potut ja porkkanat.

    Mikä lie vika kesissä
    kun ne kesken loppunevi,
    puolitiehen päättynevi.
    Vaiko töitä liian paljo
    kerätty joka kesäksi,
    säästetty suven ajaksi.

    Oisko meillä miettimistä
    ajan käytön oppimista ?

    Elo on yksi meille suotu,
    kesä yksi kerrallansa,
    yksi päivä päivässänsä.

    Antais Luoja viisautta
    luoduillensa laupeutta,
    saaha päivät riittämähän,
    siihen kaikkein tärkeimpähän,
    auttais että ELÄISIMME
    elonhetkistä jokaisen.

    Viel on meillä rakkautta
    yhes´ olon oppimista.
    Heitetään pois heinähommat
    mennään lämpöhön etelän.

    Ollaan kerranki yhessä
    hemmotellaan ihteämme
    virkistetään mieliämme
    vailla huolta huomenesta
    työstä rästiin jäänehestä

    Jääkööt tänne turhat huolet
    jääköön kirput ja etanat.
    Sekä kaikki marjantähteet
    linnuille luvan perästä.
    Rusakoille kaalin rippeet,
    sänkipojille sapuskat.

  2. Jouko Varonen
    9.7.2012 at 18:30

    Olipa kerrassaan kivaa runoa.
    Piti oikein luettaa tuolle
    meidän kasvimaan myllertäjälle. 🙂
    Mie kun annan mieluummin nurmikonkin
    kasvaa niityksi, jossa voi ihailla
    päivänkakkaroita, harakan- ja kissankelloja, ym…

    Pistän tähän oman tuotokseni
    tuolta vuosien takaa. Jotakin
    siinä on myös siitä elämän
    arvojen järjestelystä ja kiireettömyydestä.

    oletko laulellut
    omatekoisia runoja
    lapselle
    oletko joskus
    hurahtanut
    katsomaan maailmaa
    satusilmin
    poimimaan
    värikkäitä lehtiä
    luonnosta
    kalenterin väliin
    tutkimaan
    ötökkää lattialla
    kun joku pitää
    kuivaa juhlapuhetta
    itkemään sitä
    että maailmassa
    on niin vähän
    klovneja
    ja kylähulluja
    että äidit
    katkaisevat
    nuorimmaistensa
    puhetulvan
    ja tuike silmissä sammuu
    oletko tuntenut
    hyvää mieltä
    jumalanlampaan vierailusta
    puutarhassa
    valkoisesta hämähäkistä
    kukassa
    oletko jättänyt puutarhan
    kasvamaan kedon kukkia
    unohtanut ruohonleikkurin
    saanut seuraksi värikkäitä
    perhosia ja ahkeria kimalaisia
    puuhakkaan hyönteisleegion
    oletko yksinäisyydessä
    täynnä luovuutta
    ja elämän riemua
    ideoita
    niin että alimmat happanevat
    oletko
    tämä on testi
    vastaa mieluummin kyllä
    niin minä nauran kanssasi
    elämän rikkaudelle

  3. AlpoAatos
    10.7.2012 at 7:46

    Niin just. Hyvä Jouko. Noin se juuri pitäisi olla. Tutkia lapsen kanssa ötökkää maassa ja ihmetellä yhdessä. Kun aikuiselta ihmettely loppuu ja kaikki on päivänselvää, siinä tuike silmistä sammuu ja ilmeettömyys jää tilalle

    Runostasi tuli heti mieleen pätkiä laulusta Lounatuuli. Lounatuuli “itkee viivasuoria suita”

  4. jore
    12.7.2012 at 12:16

    Kiitos AlpoAatos ja Jouko.Kun lomalainen avaa koneen ja saa lukea tälläistä harmaa sadepäiväkin muuttuu merkitykselliseksi.

  5. Maija- Liisa
    12.7.2012 at 16:40

    Oivallisia runoja Alpoaatoksella ja Joukolla!

    Ötököistä puheenollen, meillä hämähäkit osoittavat luovuuttaan
    talon ulkoseinillä taituroiden. On pitänyt varsiluudan kanssa
    lakaista. Kirjoitin siitä lapsenlapselle lorun.

    lahosta katosta lattiaan
    kaapinkulmasta kattilaan
    kulki pitkä reitti
    hämähäkin seitti
    kärpänen parka
    arkajalka
    verkkoon juuttui
    saaliiksi muuttui.

  6. EV
    12.7.2012 at 19:55

    Velka on veli otettaessa, mutta veljenpoika maksettaessa!

    Ei näy pohjaa EU:n eurokaivossa! Jäsenmaksuineen, saati näiden jatkuvien eri maiden talouksien avustamisessa ei näy loppua. Miljardeja euroja!

    Kyllä sitä täpäkkää taitanee vielä löytyä Suomelta..ja jos ei ole niin Suomelle sitä lainataan mielellään… vielä

    entä sitten kun ei enää ole euroja valtiolla jaettavaksi ja kukaan ei lainaa… lainattuja ei pystytä maksamaan takaisin.. ja pian sitä ollaan samassa tilanteessa kuin nyt esim. Kreikka.

  7. AlpoAatos
    12.7.2012 at 20:54

    onneksi tuli jemmattua pikku kasa Suomen markkoja piirongin laatikkoon pahan päivän varalle.

  8. Heino Turunen
    12.7.2012 at 22:52

    Onpa ihmeellisiä nämä nyky uutiset, kun puhutaan koko uutis aika euro kriiseistä kuka asiantuntija milläkin mielipiteellä.
    Viimeisiä suunnitelmiakin on kuulunut “Miten päästä eroon eurosta”. Minulla on sitä kokemusta jakaa jopa päättäjille. Minulla ei ole koskaan ollut sitä ongelmaa, että miten pääsisin euroista eroon. Aiaina niistä olen päässyt, joskus on jopa ollut puutetta niistä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *