Kirjosieppo, pönttöjen kunkku

Kun lumet ovat lähteneet ja ensimmäiset linnunpöntöt on asutettu, saapuu myös kirjosieppouros. Se on kaunis mustavalkoinen ja kaunisääninen lintu. Vanhan lintukirjan mukaan se laulaa ”tsiitsero tsiitsero, tsero tsero”. Kun seuraa lintua tarkemmin niin alkaa selvitä sen elämäntavat. Se laulaa sitä ”tsiitseroaan” nimenomaan ”hyvien” linnunpönttöjen luona. Sellaiset pöntöt, jotka eivät ole kelvanneet muillekaan linnuille eivät kirjosieppoakaan kiinnosta.

Kuva: Alpo Rummukainen

Siihen aikaan tiaiset ovat jo pesineet, mutta se ei kirjosieppoa haittaa. Se ajaa entisen asukkaan pois ja valtaa pöntön. Mutta tämäkään ei sille riitä vaan sitten se valtaa seuraavan pöntön. Ja sitten sitä seuraavan..

Joskun näkee kuinka pesätarvikkeita lentää ulos pöntöstä entisen asukkaan mukana. Pöntönvaltaajalle tulee kiireiset ajat kun se yrittää pitää kaikki valtaamansä pöntöt myös itsellään. Tietysti entiset asukit valtaavat pönttöjään myös takaisin.

Tämä valtausoperaatio on uroslinnun heiniä. Äitienpäivän maissa tulee naarassiepot, jolle uros sitten esittelee valtaamansa pesät. Niistä sitten naaras valitsee jonkun sopivan pesäkseen.

Seurasin kerran tilannetta kun naaras sieppo oli kuitenkin valinnut eri pöntön kuin uros. Siinä kävi ihan erilainen keskustelu. Kumpikaan ei näyttänyt antavan periksi. En tiedä minkä pöntös naaras valitsi seuraavaksi, mutta pöntössä asuva sinitiaispari aloitti aikamoisen ilmataistelun sieppojen poisajamiseksi. Sinitiaisen avuksi tuli talitiainen eivätkä kirjosiepot saaneet pönttöä vallatuksi ainakaan sillä kertaa. Otin kuvia arviolta ilmataistelun suuntaan, mutta yhtään kelvollista kuvaa ei siitä taistelusta tallentunut.

On aivan ihmeellistä, kuinka talitiaiset tai sinitiaiset saavat pidetyksi itsellään yhtä ainoaa pönttöä, niin totaalista on kirjosieppojen valvonta. Joku kuitenkin onnistuu.

Taidan ensi kevääksi lisätä pönttöjä niin paljon ettei kirjosieppo ehdi millään vahtia kaikkia kerralla.

11 comments for “Kirjosieppo, pönttöjen kunkku

  1. Alpoaatos on pukenut sanoisksi näytelmän
    jota minäkin seurasin mökkimme ikkunoista
    tänäkin keväänä.

    Ihmettelin oikein ääneen, millä opilla kirjosiepot
    valtaavat tinttien kodit, eihän lintujen kokoerokaan
    ole merkittävä.

    Silloin kun pihakoivussamme oli vain yksi, tyttären
    koulussa tekemä pönttö, talitintti sai pesiä
    siinä rauhassa vuodesta toiseen.

    Sitä mukaa kun pönttöjä on lisätty ovat kirjosiepotkin
    lisääntyneet ja vallanneet reviirin.

    Luonnon kiertokulku on usein julmaa ihmisen näkökulmasta
    katsottuna. Juuri eilen mökkinaapurimme kertoi kuinkä
    suureksi kasvanut käenpoika oli heitellyt viime kesänä
    toiset linnunpoikaset pois pienestä pesästä joka oli
    heidän pihapiirissään.

  2. Pönttöjä meilläkin riittää ja kirjosieppojakin on alkanut liikkua – pesä on varattu. Naapurissa eilen kuulin linnun tehneen pesän aivan erikoiseen paikkaan, mutta kertokooot itse kunhan ehtivät.
    Pusan Mirja

  3. Kyllä tuohon luonnon kiertokulkuun tekisi mieli puuttua..
    On se nyt niin väärin, niin väärin, kun minä syötän koko talven kotoisia lintuja että selviäisivät elossa kevääseen sukua jatkamaan.. Sitten tulee joku turistisieppo jostain etelästä tänne elvistelemään. Ehkä minä vielä jotain keksin. Tai sitten en.

  4. Olen jostakin lukenut tai kuullut, ettei kirjosieppouros ole yksiavioinen pesintäaikaan, vaan se perustaa kaksikin perhettä.
    Se jättää toisen pesän naaraan kuitenkin yksinhuoltajaksi.

  5. Maija-Liisalle ja muillekin kirjosieppo perustaa haaremin ja alueen valtakoiras tuottaa eniten jälkeläisiä. Työjärjestys menee siten, että ensin valloitetaan yksi naaras ja kun seon saatu pöntölle niin on aika houkutella seuraava naaras.
    Pöntön ryöstämistä voi estää sen lentoaukon koolla. On tehtävä sellainen lentoaukko, ettei kirjosieppo siitä mahdu, mutta tiaiset mahtuvat. En nyt ulkoa muista montako senttiä ja milliä se lentoaukko tulee olla, ettei kirjosieppo sitä ryöstä itselleen.

  6. Lisäystä edelliseen: katselin netistä noita pönttöjen lentoaukon kokoja. Pienet tiaiset ( sinitiainen ) 28 mm, Talitiainen 32 mm, Kottarainen 50 mm ja kirjosieppo 28 – 32 mm. Kirjosieppo koiras on hieman naarasta suurempi. Pesäpöntön etsii koiras joten pienten tiasten pöntön lentoaukkoa ei kannata tehdä 28 mm suuremmaksi. Voi olla, ettei se kirjosieppo koiras silloin mahdu sisälle menemään.

  7. Kappas vain.. kommentti taisi juuttua jkohonkin suotimeen.
    Haulla ”kirjosieppo” löytyy lukuisia pönttökameroiden kuvaamia videon pätkiä. Aika rajuja taisteluja käydään vielä pönttöjen sisälläkin. Käykääpä kurkistamassa pönttöihin

  8. Kerran rupesin matkallani erään kirkonkylän rivitaloasunnon taka terassilla seuraamaan linnunpöntön ympärillä käytyä sirkutusta vai olisiko ollut perheen keskeistä sanaharkkaa. Kyllä ne siepoiksi osoittautuvat se pariskunta jotka perhe touhujaan harrastivat. Puussa oli pönttö, jossa oli tosi pieni koloreikä. Uros puoli liverteli ja suorastaan rahtautui koko ajan pöntön sisällä ja selvästi houkutteli pöntön viereisellä oksalla livertävää kumppaniaan. Ja mikä olennainen havainto oli se, joka minunkin huomioni herätti touhua seuraamaan oli se, että naaras oli paljon pulleampi. Ilmeisesti kehittyneet munat oli viime vaiheessa.Se teki kaikkensa liverrysten välillä, yrittäen survoutua liian pienestä reiästä pöntön sisään ja aina se peräyti takaisin, kun ei sopinut.
    Välillä pariskunta hävisi pois, ilmeisesti etsimään avarampia pesäpaikkoja. Hetken ajan päästä palaten takaisin samoin konsertein. Lopuksi se paksuuntunut emo suorastaan väkisin ahtautui reiästä pöntön sisään ja jäi myös sinne. Toinen osapuoli hääri vielä konsertoimassa viereisillä oksilla. Jatkoa ei ollut tilaisuus jäädä seuraamaan.

  9. Tässä väliaikatiedotus.
    Sinitiaisilla ainakin kolmessa pöntössä on jo äänekkäät poikaset. Talitiaisella ainakin yhdessä pöntössä ja kirjosiepollakin ainakin yhdessä pöntössä.

    Välirauha on vallinnut linnuilla jo monta viikkoa. Puolet pöntöistä taisi vielä jäädä asuttamatta, vaikka sellaiset taistelut oli käytävä, aivan turhaan. Hyvin olisivat mahtuneet ilman taisteluitakin.

    Monet ovat laittaneert linnunpönttöihin videokameroita. Kuvia on nähtävissä You Tubessa runsaasti.
    Monissa kuvissa näkee, että ei se kirjosiepon elvistely ole mitenkään vaaratonta. Eräissäkin kuvissa näkyy kuinka sinitiainen nokkii kirjosiepon hengiltä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *