
Lepän urvut (kukinnot) ovat kukkimispisteessä täällä Luutalahdessa 31.3.2026.
Tässä rantasaunalla olevan lepän kukinto. Siitepölyä ilmassa.
Tässä myös Pääsiäisaikaan toivotus lukijoille paljon siunausta, iloa sekä levollista huhtikuuta.


Lepän urvut (kukinnot) ovat kukkimispisteessä täällä Luutalahdessa 31.3.2026.
Tässä rantasaunalla olevan lepän kukinto. Siitepölyä ilmassa.
Tässä myös Pääsiäisaikaan toivotus lukijoille paljon siunausta, iloa sekä levollista huhtikuuta.

Elävä Värtsilä
Värtsilässä on jo tehty paljon hyvää työtä, erityisesti liikunta- ja harrastusmahdollisuuksien kehittämisessä. Se on tärkeä osa kylän elinvoimaa. Samalla on hyvä katsoa laajemmin, mitä muuta kylä tarvitsee voidakseen kehittyä tasapainoisesti ja houkuttelevasti.
Jos haluamme, että Värtsilä on jatkossakin elävä kylä, tarvitaan jäsennettyä tekemistä. Kehittäminen ei etene sillä, että ideoita on paljon, vaan sillä, että päätetään mitä tehdään, missä järjestyksessä ja kenen toimesta.
Yksi toimiva tapa on keskittyä aluksi muutamaan näkyvään kokonaisuuteen.
Paikallisidentiteetille merkittävän, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Arppen pihan ja Myllymuseon alueen kehittäminen ja kunnostaminen voisi toimia tällaisena aloituspisteenä.
Alueesta on mahdollista kehittää selkeä keskuspaikka, johon tullaan, jossa viivytään ja jota voidaan hyödyntää tapahtumien, matkailun ja paikallisen toiminnan alustana.
Tällaisen kokonaisuuden kehittäminen edellyttää onnistuakseen paikallista sitoutumista ja yhteistä tahtotilaa. Sen rinnalle tarvitaan myös näkemyksellistä suunnittelua. Yhteistyö esimerkiksi korkeakoulujen kanssa voisi tuoda alusta alkaen laatua, uusia näkökulmia ja kiinnostavuutta.
Parhaimmillaan tällainen avaus herättää myös laajempaa huomiota ja mediakiinnostusta, mikä vahvistaa kohteen vetovoimaa ja uskottavuutta rahoittajien silmissä. Kun idea ja kokonaiskonsepti rakennetaan huolellisesti alusta lähtien, se luo paremmat edellytykset myös yksityisen ja säätiöpohjaisen rahoituksen hyödyntämiselle.
Pitkällä aikavälillä kylän tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa on, syntyykö toimintaa, joka tuo ihmisille työtä ja tuloa. Tämä voi tarkoittaa myös luontomatkailua, mutta matkailu elinkeinona toimii vain silloin, kun tarjonta on valmista ja aidosti ostettavissa.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hajallaan olevat palvelut – luontokohteet, majoitus ja oheispalvelut – on koottava selkeiksi, myytäviksi kokonaisuuksiksi. Tästä on puhuttu vuosia, mutta ilman tätä matkailusta ei synny toimivaa elinkeinoa.
Matkailupalveluiden kehittämisessäkin tahtotilan ja tekemisen on lähdettävä toimijoista itsestään. Ulkopuolinen tuki, kuten hankerahoituksella tehtävä konseptointi ja markkinointi, voi vauhdittaa kehittämistä, mutta ei voi korvata toimijoiden omaa sitoutumista.
On kuitenkin tärkeää myös myöntää, että yrittäjyys ei ole vaihtoehto kaikille. Siksi olemassa olevien työpaikkojen pysyvyys ja jo toimivien yrittäjien tukeminen sanoin ja teoin on kylän elinvoiman kannalta aivan keskeistä.
Värtsilässä riittää tekemistä. Pienikin joukko pystyy saamaan aikaan paljon, kun suunta on selkeä ja tekeminen pitkäjänteistä.
Tarvitaan selkeä työnjako. Paljon voidaan tehdä omin voimin, mutta kaikkea ei synny talkoilla. Osa kehittämisestä vaatii osaamista konseptoinnista, rahoituspolkujen rakentamisesta ja hankkeiden valmistelusta. Kun nämä yhdistetään paikalliseen tekemiseen, syntyy tuloksia.
Hyviä esimerkkejä löytyy myös muualta. Esimerkiksi Muuruvedellä on onnistuttu kehittämään kylää pienellä väkimäärällä, kun on valittu selkeät kärjet ja edetty määrätietoisesti.
Värtsilän kehittämisessä hankerahoitus voi olla tärkeä mahdollistaja, mutta ei ratkaisu itsessään. Ilman yhteistä suuntaa ja sitoutumista hankkeet jäävät helposti irrallisiksi ja vaikutukset lyhytaikaisiksi. Hyvin toteutettuna hankkeet voivat olla merkittävä vipu kehittämiselle – mutta ilman selkeää kokonaisuutta ne eivät kanna pitkälle.
Hankerahoituksen rinnalla – ja erityisesti sen päätyttyä – tarvitaan myös omaa rahoitusta.
Nykyisten rahoituslähteiden lisäksi kannattaa tarkastella rohkeasti myös muita mahdollisuuksia. Merkittävien kohteiden, kuten luontokohteiden sekä Arppen pihan ja Myllymuseon kaltaisten kulttuuriympäristöjen kehittämisessä voidaan hyödyntää myös yksityisiä rahoittajia ja säätiöitä. Se, mikä meille on arkea, voi ulkopuoliselle näyttäytyä ainutlaatuisena ja rahoittamisen arvoisena.
Kehittämisessä mittakaava ratkaisee: liian pienet hankkeet jäävät irrallisiksi, liian suuret eivät istu paikalliseen todellisuuteen. Oikean kokoluokan hankkeet kytkeytyvät paikalliseen toimintaan ja vievät kehittämistä aidosti eteenpäin.
Mukana talkoissa omalla osaamisellani
yhtenä Värtsilästä välittävistä
Päivi K
No nyt!
Päivi on laatinut kattavan suunnitelman, toivottavasti tämän illan elvytyskokoukseen osallistujat huomaavat tämän kommentin.
Tässä oli monta asiaa, joita kannatan. Niitä en rupea tässä luettelemaan, paitsi, että se Arppeen piha ja Myllymuseon alue, allekirjoittaneen mielestä keskuspaikaksi.
Ylitse kaiken tarvitaan kylälle työpaikkoja. Talkootyön perässä lie turha odottaa uusia asukkaita.
Ja ihan siltä varalta, että joku avaa kahvilan vaikka Myllyn pihassa, niin se yrittäjänkin pitää palkkansa saada!
Minun tyhmä pää ei kerro, mitä ne työpaikat ovat, mutta jotakin tuotetta voisi keksiä, valmistaa, koota tai korjata. Semmoisen etsimiseen kun löytyisi joku hunter.
Eikös siihen hommaan ole oikein virkahenkilöitäkin?
Ehdotan, että ylläpito siirtäisi Päivin tekstin ihan omaksi jutuksi, olisi helpommin nähtävissä.
Jatkan edelliseen nyt kun vauhtiin pääsin. Tuossa aiemmin kirjoitin rehvakkaasti, että Päivi on laatinut suunnitelman. Korjaan nyt että, sana suunnitelma jonkin verran väärin. Tosiaankin on tehnyt alustavaa hahmottelua suunitelmaa varten. Päätin korjata, ettei nyt joku luule, että tuo hahmottelija olis astumassa kylän väen varpahille.
Asiasta kolomanteen, oli iso työ saada kommentti värkättyä ja toimitettua lehteen. Vika on tietysti eniten päätteen ja penkin välissä, mutta näin oli. Tämä lehden ulkomuoto muuttunut ja tekoälykuvat sekottaa.
Saapihan nähdä, saanko tämän tungettua lehteen. Pitää vielä todistaa, että en oo robotti.
Värtsilä toivottaa Päivi sinut lämpimästi tervetulleeksi takaisin. Hankeosaamista ja osaajia ei ole koskaan täällä liikaa!