Parisen tuhatta valkoposkihanhea on jo saapunut Sääperin reunamille
OIKAISU:
Alkuperäisessä keskiviikkona 2.5. julkaistussa artikkelissä oli toimittajan omista tulkinnoista johtuneita asiavirheitä joista on jätetty oikaisupyyntö. Alla ohessa artikkeli pyydettyjen korjausten jälkeen. Värtsin toimitus pahoittelee syntynyttä virhettä.
Tiistai-iltana nelisenkymmentä Tohmajärven alueen hanhipaimenta kokoontui infotilaisuuteen Värtsilän Riistamiesten majalle. Ensimmäiset valkoposkihanhet ovat saapuneet Värtsilän laaksoon ja olemme jälleen kerran suuren hanhimuuton kynnyksellä.
Joukossa oli yli puolet ensi kertaa hanhipaimen työhön osallistuvia henkilöitä joten perusteellinen infopaketti siitä mihin oltiin ryhtymässä oli enemmän kuin paikallaan. Värtsiläisten ydinjoukolla sen sijaan on jo useamman vuoden kokemus paimentyöstä.
Infotilaisuus Riistamajalla
Kyseessä on Ympäristöministeriön rahoituksella toteutettava hanke jonka tavoitteena on hanhien viljelijöille aiheuttamien satovahinkojen minimointi. Koko Pohjois-Karjalan alueella hankkeita tänä keväänä laitettiin vireille kaikkineen 27 kpl joista Pohjois-Karjalan ELY -keskus syistä tai toisista raakkasi punakynällä pois vajaat kymmenkunta. Lopulta ELY esitti Ympäristöministeriölle rahoitettavaksi 18 eri karkoitushanketta.
Värtsilän Riistamiesten hallinnoima hankkella pystytään toteuttamaan kevätkarkoitus lähes ennalta suunnitellussa laajuudessa mutta syyskarkoitus jää näillä näkymin tänä vuonna väliin.
Tohmajärveläisten karkoitukset tapahtuvat laajalla alueella, eteläisimmät peltolohkot löytyvät Kiteen puolelta. Karkoitusalueita Värtsilän lisäksi löytyy mm. Muskosta, Petravaarasta, Nikunvaarasta, Akkalasta, Jouhkolasta, Lahdenperästä, Peijonniemestä, Saariosta, Kankaankylästä sekä Keltasuolta.
Itäisen Tohmajärven alueen karkoituslohkoja merkittyinä sinisellä (vihreällä hanhipeltoja)
Maanomistajia joille varsinainen työ sitten tehdään on mukana 27 kpl. Tohmajärven alueella on runsaasti myös ns. hanhipeltoja joihin karkoitustoimet eivät kohdistu. Näitä löytyy esim. Värtsilästä kaikkineen 381 ha (mm. kaikki Sääperin ympäryspellot) ja Tohmajärveltä 935 ha. Kyseiset peltoalat ovat hanhien ruokintapeltoja joista maanomistajat saavat erikseen sovitut valtion korvaukset.
Tohmajärvellä hanhipaimentoiminta on jaettu seitsemään eri kohdealueeseen joissa kussakin on nimetty oma ryhmävetäjä. Värtsilän ryhmää johtaa Jussi Raerinne.
Parina edellisvuonna Luonnonvarakeskuksen toteuttamien tutkimushankkeiden tulokset ovat osoittaneet että tämänkaltainen hanhipaimentoiminta on valtiolle edullisempaa kuin se että hanhia ei karkoitettaisi maataloustuotantoon tarkoitetuilta nurmilohkoilta laisinkaan. Vahinkokorvaukset karkoitusalueilla ovat olleet minimaaliset.
Tänä keväänä karkoitus tapahtuu ns. hiljaisena karkoituksena mikä tarkoittaa että esimerkiksi paukkupatruunoiden käyttö on nyt kokonaisuudessaan kielletty. Hanhia lähestytään kävellen tai niitä karkoitetaan tarkoitukseen varatuilla, tehokkailla ja linnuille vaarattomilla käsilasereilla. Kevätkarkoitus alkaa päämuuton käynnistyessä lähipäivinä. Työtä tehdään kolmessa seitsemän tunnin vuorossa; aamuvuoro on klo 2-9, päivävuoro klo 9-16 ja iltavuoro klo 16-23. Hanhipaimenet tunnistaa oransseista tai keltaisista huomioliiveistä.
