Anni ja ravihevonen on tuttu näky Värtsilässä. Varsinkin talvisaikaan treenilenkit ovat suuntautuneet hyvinkin laajalle säteelle. Selkäkylän ja Sääperin lenkit ovat tulleet tutuksi Annille ja hänen hevosilleen – tamma Evelynille sekä ruuna Joosepille. Kesäaikaan Anni on saanut treenata ravureita lähempänä tallejaan, kiitos tästä lähimaanomistajille jotka ovat antaneet peltotiensä harjoituskäyttöön.
KIlparavurit Evelyn ja Jooseppi
Kuten niin monelle ikäisistään tytöistä, hevoskärpänen puraisi jo ala-asteikäisenä. Pikkutyttönä aika vierähti hevosten parissa Strandenin Päivin talleilla mutta hyvin pian Anni sai myös ensimmäisen oman hevosensa. Yläasteen jälkeen elämänpolku johti oppisopimuskoulutukseen Kiuruvedelle jossa Anni valmistui hevostenhoitajaksi. Samalla reissulla tutuksi tulivat niin Punkaharju kuin Imatrakin. Talliyrittäjätutkinnon Anni suoritti parikymmentä vuotta sitten. Anni ehti työskennellä myös Elina Laakkosen talleilla Joensuun Kulhossa.
Kotikonnuille tänne Värtsilään Anni palasi reilut kymmenen vuotta sitten rakentaen pesänsä vanhalle kotipaikalleen Räykynvaaran kupeeseen.
Annilla hevoset ovat elämäntapa. Hän sekä valmentaa ravihevosia että myös ohjastaa itse. Ohjastajana hänellä takana on noin seitsemänkymmentä starttia. Ensimmäisen starttinsa Anni ajoi vuonna 2004.
Ensimmäinen voitto tuli 25.5.2012 Joensuussa. Kuvassa Anni ja Utun Jopi
Raviurheilu elää Annin mukaan tällä hetkellä suurta murrosta. Kilpailuja on viikon jokaiselle päivälle eikä hevosia välttämättä riitä joka lähtöön. Ravit ovat edelleen suosittuja mutta katsojamäärät paikan päällä ovat olleet jo vuosia laskussa. Pelaaminen on siirtynyt entistä enemmän nettiin. Palkintorahojen riittävyys on suuri haaste, kuluja syntyy aina kun karavaani starttaa tallilta kohti ravikilpailuja. Anni haluaisi että ravien määrää voitaisiin vähentää jolloin palkintorahat paranisivat. Annin hevoset käyvät kisaamassa yleensä noin parin sadan kilometrin säteellä Värtsilästä. Tutuiksi ovat vuosien saatossa tulleet mm. ravit Joensuussa, Kuopiossa, Mikkelissä ja Lappeenrannassa.
Hevosten kuljetustraileri ja kisakärrit
Täysin omasta pussista Annin ei ole tarvinnut raviurheiluaan rahoittaa – Evelyn ja Jooseppi ovat juosseet uransa aikana myös palkintorahoja. Mutta eläinten hoito maksaa. Ruokavalion kanssa on oltava tarkkana ja esimerkiksi kisamatkojen polttoainekulut ovat nousseet viime vuosina melkoisesti. Ja hevosista tulee pitää hyvää huolta. Hevoshieroja käy kerran kuukaudessa suorittamassa Annin ravureille tarpeellisen lihashuollon. Aina Anni ei itse ohjasta vaan myös vieraiden kuskien palkkioihin palaa rahaa. Onneksi sentään osanottomaksut ovat olleet inhimillisellä tasolla.
Annin mukaan raviurheilu on siistiytynyt takavuosista melkoisesti, eläinten hyvään kohteluun kiinnitetään suurta huomioita. Kiellettyjen lääkeaineiden käyttö on hyvin harvinaista ja marginaalista. Kiitos valistuksen ja säännöllisen testauksen.
Treenikärrejä sekä Kalle-ponin oma kärri
Ihan pelkistä hevosista ei Annin arki kuitenkaan täyty. Anni toimii lähihoitajana Kiteelle kolmivuorotyötä tehden. Sen lisäksi hän opiskelee vielä sairaanhoitajaksi Joensuussa. Kaiken tämän päälle hän on aktiivisesti mukana yhdistystoiminnassa ja on toiminut Värtsilän Riistamiesten sihteerinä jo useita vuosia. Anni sanoo ettei tehtävään ole ollut tunkua. Harrastuksiin kuuluvat metsästyksen lisäksi moottoripyöräily – kesäaikaan työmatkat talttuvatkin usein prätkällä. Hevosten hoidossa aika-ajoin apua ovat olleet isä-Vänni sekä Poni-tytöt kotikylältä.
Kalle-poni
Iltaisin kotisohvan valtaavat neljä lemmikkikoiraa joista osa on ollut mukana myös Annin metsästysharrastuksessa. Siinä onkin sitten mukava talvi-iltoina kölliä karvaisten keskellä ja jännätä TV ruudulta illan raveja. Joskus Anni saattaa sijoittaa illan totoon myös euron pari.