Tänään meillä on Tohmajärven kunnan kehittämispäällikkö Anne-Maarit Hyttisen kanssa juttutreffit hyvin poikkeuksellisessa ympäristössä. Tapaamme aamulla jo klo 8 Tohmajärven liikuntahallin edessä. Olimme sopineet että käymme yhdessä aamujumpalla liikuntahallin kuntosalilla. Treenin ohessa on tarkoitus rupatella sekä käydä läpi Anne-Maaritin monivivahteista elämän tarinaa ja elämän eri käänteitä.
Olemme molemmat ensimmäistä kertaa tällä uudella kuntosalilla. Pienen arpomisen jälkeen löydämme alakerrasta pukuhuoneen jonka nurkkaa koristaa hylätty piano! Eipä hetkeäkään kun Anne-Maaritin muusikkosormet eksyvät koskettimille tavoitellen tuttua sävelkulkua… däng-däng-däng-däng… Tunnistan kappaleeksi Kirkan Hetki lyö.
Kuntosalitreenimme ohessa käymme läpi Anne-Maaritin elämää aina lapsuuden satujumpista nykypäivään. Anne-Maarit on aina ollut musikaalisuutensa lisäksi myös hyvin liikunnallinen. Nuorena hän harrasti monia eri lajeja kilpaillen jopa judossa. Hiihtokilpailut ja maastojuoksut tulivat myös tutuiksi. Uinnissa hänen erikoisuutensa oli selkäuinti jossa myös hän kilpaili. Anne-Maarit tunnustaakin olevansa hyvin kilpailuhenkinen ja parhaimmillaan aina pienen paineen alla.
Nuoren Anne-Maaritin elämään musiikki tuli mukaan hyvin varhain. Ensisoitin oli piano mutta hyvin pian pääinstrumentiksi muodostui harmonikka. Opettaja Päivi Turkka oli henkilö joka vahvasti myötävaikutti siihen että Anne-Maarit ajautui musiikin pariin. Ensimmäinen, varsinainen harmonikkaopettaja oli tohmajärveläinen Teuvo Varonen. Olikin luontevaa että musiikkiharrastus vei hänet musiikkiopistoon. Rippikouluikäisenä häntä kutsui opiskelu Sibelius Akatemiassa. Musiikkiopinnot siellä eivät olleet aivan vaivattomat kotonaan Pohjois-Karjalassa asuvalle nuorukaiselle. Siihen aikaan vielä Joensuu-Helsinki väliä kulkenut yöjuna oli paras tapa matkata Helsinkiin. Lukion Anne-Maarit suoritti samanaikaisesti Sibelius Akatemian opintojen kanssa. Sen jälkeen kolme vuotta vierähti Joensuun Konservatoriossa.
Vuonna 1995 Anne-Maarit osti vanhemmiltaan heidän 1700 -luvulta peräisin olevan vanhan sukutilan Kiteen Potaskavaarasta. Eikä kauaakaan kun Hevonkuusi niminen matkailuýritys näki päivän valon. Sen aikainen Anne-Maaritin avopuoliso Heikki oli keittiöammattilainen, ja Hevonkuusi profiloituikin gastronomiseksi keitaaksi keskellä kiteeläistä korpimaisemaa. Liiketoiminta lähti hyvään vauhtiin ja vieraita tilalla riitti. Asiakkaat olivat pääasiassa yritysvieraita niin Puhoksen tehtailta kuin muista alueen yrityksistä. Ruokatuotteen rinnalle toiseksi toiminnan kulmakiveksi muodostuivat ratsastusleirit joita Hevonkuusi alkoi järjestämään asiakkailleen. Kaiken tämän kiireen keskellä Anne-Maarit kouluttautui ratsastuksen opettajaksi.
Muutaman vuoden toiminnan jälken Hevonkuusen toiminta muutti muotoaan pariskunnan muuttaessa erilleen. Anne-Maarit jatkoi toimintaansa ratsastuksen parissa työllistäen itsensä myös luennoitsijana ja alan kehittäjänä. Hänen aikaansaannostaan on mm. 2006 ratsastajille luotu “Kuntotestipatteristo” joka vuonna 2010 hyväksyttiin Liikuntatieteellisen seuran laatujärjestelmään.
Anne-Maaritilla on ollut jatkuva ja palava halu kehittää omaa osaamistaan. Ratsastajien kanssa työskentelyssä häntä oli hämmästyttänyt se että aina puhuttiin vaan hevosesta ja sen ominaisuuksista mutta kilparatsastuksen toinen osapuoli, itse ratsastaja oli jäänyt vähemmälle huomiolle. Niinpä opinnot jatkuivat ja Anne-Maarit kouluttautui fysioterapeutiksi. Myöhemmin hän valmistui myös Jyväskylän Yliopistosta liikuntatieteiden maisteriksi. Tällä hetkellä tohtoriohjelman väitöskirja on lähes loppukaneetteja vaille valmis.
Vuonna 2021 hän huomasi että Tohmajärvellä oli tullut hakuun kehittämispäällikön paikka. Jokin ilmoituksessa puhutteli, niin paljon että lähes siltä istumalta Anne-Maarit otti puhelimen käteensä ja soitti Pakarisen Helenalle kysyäkseen lisätietoja tehtäväkuvasta. Puhelu venyikin liki parituntiseksi mutta sen jälkeen Anne-Maarit teki päätöksensä hakea avoimena olevaa työpaikkaa. Hakijoita oli lähes kaksikymmentä, Anne-Maarit valittiin tehtävään jossa hän aloitti toukokuussa 2021.
Työstään hän pitää todella paljon ja kertoo tuntevansa Tohmajärveä kohtaan erityistä rakkautta. Paikalliset ovat Anne-Maaritin mukaan avoimia ja tekeminen, olipa se sitten mitä hyvänsä, on aitoa. Hänen mukaansa ihmiset täällä uskaltavat olla sellaisia mitä he todellisuudessa ovat.
Työ- ja opiskelukiireiden vastapainoksi Anne-Maarit on löytänyt kuntosaliharrastuksen. Hänen mukaansa saliharjoitus tyhjää sopivasti pään ja nollaa ajatukset. Anne-Maaritia ihmisenä kuvastaa hyvin se että yksi hänen kantavista periaatteistaan on ettei mennyttä juurikaan kannata jäädä märehtimään. Silloin kun plan A ei jostain syystä ole ottanut tuulta purjeisiin niin silloin mennään suunnitelman B tai C mukaan. Epäonnistumiset elämän eri osa-alueilla hänen mukaan tulee ottaa vastaan arvokkaina oppimiskokemuksina.
Tohmajärvestä ja Värtsilästä hän löytää paljon hyvää. Rajakaupan ja -liikenteen varaan rakentuneiden toimintojen tilalle löytyy varmasti uusia mahdollisuuksia. Mm. luonto ympärillämme tarjoaa niitä kunhan vaan yleinen ongelmamme – sokeus omaan paikkakunnan mahdollisuuksiin pyyhkiytyy pois mielemme kovalevyltä. Katse tulee kiinnittää siihen missä luontaisesti olemme hyviä. Paikalliset, osaavat ihmiset on nähtävä tärkeänä voimavarana. Ja asioita joihin emme itse voi vaikuttaa, niitä ei tosiaankaan kannata murehtia, hän sanoo. Anne-Maarit näkee että yhteistyössä on suuri voima silloin kun yhteiseen tekemiseen saadaan mukaan innostuneita, osaavia ja saman henkisiä ihmisiä.
Innostajia ja tsemppareita tarvitaan – kehittämispäällikön roolissa Anne-Maarit on jo ehtinyt näyttää että hän on yksi näistä.
KUVAT: Anne-Maaritin kotialbumi ja Eero-Matti Lintunen
Entisenä kehitys työssä olleena kiinnostaisi mitä kehityspäällikön tehtäviin kuuluu kunta sektorilla.Vanhoissa valtion ja kutien ajoissa tarkotti sitä,että paljon rinnastettiin saneeraukseen ja kun kehityspäälikkö tuli,niin pelko oli suuri,että nyt tuli lähtö monelle ja tietysti olikin varmaa päällikäisyyksiä ja turhia virkoja.Koskaan ei ole kehitettävä loppunut,mutta vaatii taitoa ja aktiivisuutta saada ideat läpi ja minkälaisen pohjakoulutuksen tehtävä vaaatii.
Mitäpä tuohon henkilöhistoriaan sanoisi? Eikä vielä kaikki.