Sääperin vartion tupaantuliaisjuhla 1953

6 comments for “Sääperin vartion tupaantuliaisjuhla 1953”

1. Kiitos Tapanille ja Eero-Matille. 👍
   Kerrassaan erinomainen rajapitäjämme historiaan liittyvä juttu! 🇫🇮

2. Rajavartioaseman ja kyläläisten yhteisiä tapaamisia oli kautta itärajan vielä seitsemän kymmen luvulla.
   Sääperilläkin Vietettiin yleensä loppukesästä milloin milläkin kutsunimikkeellä yhteiset illatsu kokoontumiset.
   Kutsun aiheena oli monesti rantakalailta ja Sääperin ollessa jo asuntovartiona niin kutsujana oli Värtsilän vartioasema.
   Muistan, kun silloinen joukkueen johtajan nimikkeellä toiminut Kinnarin Arppa Antoi minulle ja Ahosen Ossille järjestellä jutut ja toimenpiteet illan tapahtumaan. Johon Ossi ehdotti, että juomapuoleksi voitaisiin valmistaa näin elokuulla perinteistä sahtia, jonka taitaja Ossikin oli.
   En enää muista mitä kaikkea rituaaleja sitä tehtiin sahdineteen. Ainakin Kejosen ohra pellostakin käytiin sylys olkia jotka laitettiin tiviisti puusta tehtyyn ränniin jota kautta lähes valmis sahti vielä suodatettiin.
   Kinnarin Arppa kävi vielä maistelemassa kysymässä onko tämä varmasti nyt laillisesti valmistettu, ettei ole käytetty hiivoja ja sokereita.
   En tiedä mitä loitsuja Ossi oli käyttänyt, mutta ihmiset oli vielä loppu illastakin iloisia.

3. Tuolloin koko Pohjois-Karjalan alueella piti rakentaa uudet vartioasemat, koska entiset olivat jääneet kauaksi Neuvostoliiton puolelle. Tuosta rakentamistoiminnasta on myös muutamia omakohtaisia muistoja. Tulin Rajan töihin 1963 sijoituspaikkana Tohmajärven Kirkkoniemi. Oltiin ainakin yhtenä talvena tukin ajossa Ilomantsin rajan pinnassa. Ajettiin hevosella tukit tien varteen luultavasti Metsänhallituksen metsistä. Meillä oli Tohmajärven komppanian ainut hevonen ”veturina” . Se nimi oli Tiitus. Ohjastajana oli Ahti Kärnä esikunnasta. Tiitus oli vanha ja itsepäinen, mutta Ahti osasi ajaa hevostakin, koska oli ammattiautoilija.

   Tukit ajettiin Kirkkoniemeen, kenties muuallekin, rakennettavaa kun oli joka puolella. Onttolassa oli oma pitkälavainen kuorma-auto tukin ajossa. En muista oliko se oikea rekka vai ei.

   Tohmajärvellä tukit muutettiin sahatavaraksi. Sirkkelisahurina toimi Teuvo Varonen. Monet muistavat hänet enempi harmonikan soittajana.Muistelen, että Teuvo olisi ollut ammatiltaan sirkkelisahuri ja tullut Rajavartiostoon niihin töihin.

4. Sääperin vartiolla kävin ensimmäisen kerran 1960 vuosien alkupuolella.Vanhin veljeni Kalevi oli siellä silloin töissä rajavartijana ja hän myös perheineen asui yläkerrassa rajan puoleisessa päädyssä.Vartiopäällikkönä silloin toimi Jarmo Huhkio ja eläkkelle jäätyään Jarmo teki vielä pitkän uran Opaskoirakoulun johtajana.

5. Sieltä Siäperin vartiolta minunkin muistoista löytyy mukavia hetkiä! Olin Väänäsen Eevan ja Auliksen kotiapulaisena, Tiinaa ja Olli-Pekkaa hoitamassa. Aulis oli vartiopäällikkönä ja Eeva Värtsilän kunnan kirjanpitäjänä. Karhiset asuivat myös vartiolla ja heillä oli kaksostytöt Satu ja Jaana sekä Juha poika. Muistan että kun aamulla tulin kävellen pitkää suoraa talvituiskussa niin Eeva tuli vastaan ja siinä sitten vaihdettiin kuulumiset ja Eeva kertoi mitä ruokaa valmistan päivällä lapsille ja muutkin ohjeet. Kun sitten pääsin vartiolle niin Hyvösen Rami ja Honkasen Leo olivat hyvää huomenta tytölle toivottamassa! Hyviä muistoja niiltä ajoilta ja nykyisinhän siellä asustelee hoitopoika Atti!

6. Juttuun on lisätty Pohjois-Karjalan Rajamieskillan muistokyltti joka on vartion seinässä.