Hymyilevä mies on vuonna 2016 valmistunut, Juho Kuosmasen ohjaama ja monilla tunnustuksilla palkittu elokuva joka kertoo nyrkkeilylegenda Olli Mäestä. Sen sijaan tämän tarinan ”hymyilevä mies” on Värtsilän monitoimitalkkarimme Artturi. Jos henkilökuva Matti Jaatisesta oli yksi Värtsin kaivatuimmista artikkeleista voidaan tästä Artturi Väyrysen jutusta sanoa lähes samaa. Henkilökuvaa Artturista on toivottu niin monien verkkolehden lukijoiden toimesta.
Artturi on paljasjalkainen värtsiläläinen. Hän varttui kotitilallaan Jänisjokivarressa. Vanhemmat Arto ja Marina pitivät maitotilaa. Maatalouden EU-murrokset ja mm. paine tilakoon suurentamiseen saivat vuonna 1995 isä-Arton aloittamaan myös kiinteistöhoidon palvelut Värtsilässä. Ensimmäisiä kohteita olivat Asuntoranta sekä OP Isännöinnin hallitsemat sen aikaiset kylällä olevat kiinteistöt. Tähän maailmaan Artturi kasvoi luontevasti mukaan pikkupojasta lähtien. Alkuun Artturi ajeli käsin työnnettävällä leikkurilla talojen liepeitä, pensasvälien kapeikkoja sekä kulmia joissa isän iso kone ei sopinut leikkaamaan. Pojan varttuessa vastuu kasvoi ja Artturilla leikkuuvehkeet suurenivat. Usein isä veikin pojan työkoneen kanssa kohteeseen jättäen hänet yksin tekemään pihahommat. Hyvin hän niistä aina suoriutui.
Lapsuuden ja nuoruuden touhut olivat samat kuin maalaiskylän lapsilla konsanaan. Artturi tykkäsi onkimisesta mikä aiheutti usein suurta huolta erityisesti Tyyne-mummolle. Jänisjoen rantapenkat kun olivat jyrkät. Artturi muistaa hetken kun isä hankki ensimmäisen kännykän – toki pojan piti saada myös omansa. Näppäränä nikkaroijana hän sahasi lankunpätkästä kännykän näköisen kapulan itselleen. Ja kun itse hän ei vielä kirjoitustaitoinen ollut, Tyyne-mummo joutui taiteilemaan tussikynällä näppäinnumerot pojan rakentamaan puupalikkaan. Rautanaula sai toimia antennin korvikkeena.
Lapsuudenaikaisista touhukavereista edelleen kotikulmilla asuvat ikätoverit Kontiaisen Tuomas sekä Raerinteen Heikki. Kaikki kolme toimivat tänä päivänä yrittäjinä ja osaltaan ylläpitävät elinvoimaa ja jatkuvuutta täällä Värtsilässä.
Ala-asteen Artturi kävi Värtsilässä, yläaste meni Tietäväisen koululla Kemiessä. Koko ajan oli ollut selvää että peruskoulun jälkeen matka jatkuu ammattiopintojen parissa. Sähkömieheksi Artturi opiskeli Kiteellä missä opiskelija-asunto jaettiin yhdessä Raerinteen Heikin kanssa. Ajokortin hän sai viimeisenä opiskeluvuotenaan, näin koulussa saattoi käydä myös Värtsilän kodista käsin. Lähes suoraan ammattikoulun penkiltä Artturi suoritti varusmiespalveluksen kranaatinheitinkomppaniassa Kontiorannassa. Kouluttajien puolelta paineet aliupseerikouluun menoon olivat suuret mutta upseerihommien sijaan Artturi hakeutui sotilaskokiksi. Näin varusmiespalvelus tuli suoritetuksi kuudessa kuukaudessa.
Jo pidemmän aikaa oli ollut selvä asia että armeijan jälkeen olisi edessä oman yrityksen perustaminen. Montaa päivää hän ei ehtinyt siviilissä viettää kun oma Värtsilän Monitoimi niminen yritys näki päivänvalon. Samaan aikaan myös Värtsilän Vesikunnassa oli vapautumassa työpaikka johon tehtävään Artturi sitten valittiin. Hän toimii edelleen siinä muiden yritystöidensä lisäksi.
Missään ikävaiheessa Artturin elämässä ei ole ollut ajatusta että leivän perässä tai muista syistä olisi pitänyt paikkakuntaa vaihtaa. Värtsilä on ainoa ja oikea paikka hänelle. Ja mitä enemmän ikää kertyy, sitä vahvemmin hän näin tuntee. Mitään sellaista mitä hän kaipaisi ei täältä puutu, eikä hän myöskään koe että mistään olisi paitsi jäänyt.
Artturin yrityksen nimi kuvaa hyvin hänen laaja-alaista osaamistaan sekä palvelutarjontaa. Työnkuvaan kuuluvat niin ruohonleikkuu, pihojen hoidot, rakennus- ja korjaustyöt kuin pienet putkihommat sekä myös sähkötyöt. Ari Mannerin kanssa sähköpuolen urakoinnit sujuvat hyvässä yhteistyössä. Luvanvaraisissa asennustöissä työt tehdään Arin yrityksen kautta. Harvoin on Artturi hänelle vieraista töistä kieltäytynyt. Jos jotain ei ole osannut niin sen hän on opetellut.
Hyvänä ja monipuolisena oppikouluna on ollut oman talon rakentaminen. Lähes samanlainen talo kuin vanhemmillaan, kohosi parissa vuodessa hartiapankkihommana Onni Tarvaisen vanhan talon paikalle synnyinkodin välittömään läheisyyteen. Artturin mielestä avain täällä menestymiseen on monipuolisessa osaamisessa. Pelkästään yhteen asiaan erikoistumalla ei välttämättä täällä pärjää. Siksi työt löytyvät kotikylältä, joitain asiakkaita tosin on myös Tohmajärvellä, erityisesti sähkötöissä.
Hattua pitää Artturille nostaa ja syvään kumartaa… Kaikkien työkiireidensä keskellä ja oman talon rakentamisen ohessa hän työskenteli myös viimeiset vuodet vanhempien maitotilalla, aina siihen saakka kunnes vuonna 2021 lypsykarja viimeisen kerran saateltiin karja-autoon. Hetki oli haikea ja eläintenpidon lopettaminen suretti, realistina hän kuitenkin ymmärsi ajan hengen vaateet. Eikä se kaukana ollut etteikö Artturista olisi jo aiemmin perheen maatilan jatkajaa tullut. Mutta 2014 yhdessä yössä tapahtunut -25 % tuottajahinnan lasku oli hyvä muistutus toimialan epävakaudesta. Tämä romutti Artturin haaveet maatalousyrittäjyydestä.
Töitä hänellä on piisannut riittämiin ilman maatilanpitoakin. Hän ei lomia juuri pidä, eikä niiden perään halaja. Ennen koronaa tehtyjä viikon-parin mittaisia ulkomaan lomareissuja hän joskus tosin kaipaa. Lyhyitä päivän vapaita hän voi järjestää töidensä mukaan. Joensuuhun on helppo Värtsilästä pyrähtää milloin korvien väli tuuletusta kaipaa. Mutta parhaiten se tuulettuu rakkaan harrastuksen, hevimusiikin parissa. Artturi soittaa omaksi ilokseen kitaraa sekä bassoa. Omaa bändiä hän ei vielä ole kasaan saanut.
Artturilla on kaksi siskoa joihin molempiin etäisyyksistä huolimatta ovat säilyneet hyvät ja lämpimät välit. Vanhempi siskoista asuu Helsingissä ja nuorempi Joensuussa. Kevät on Artturille hyvää aikaa – päivien pidetessä ja auringon paistaessa mieli piristyy. Eipä silti, yhtä aurinkoisena ja hymyilevänä olemme Artturin aina tottuneet näkemään – oli vuodenaika sitten mikä hyvänsä.
Artturi haluaa antaa suuren kiitoksen vanhemmilleen kaikesta siitä tuesta jota hän on elämänsä varrella heiltä saanut. Suuret kiitokset hän sanoo myös asiakkailleen luottamuksesta kun hänen palvelujaan käyttävät.
KUVAT: Artturin kotialbumi (ensimmäinen kuva E-ML)
Loistava artikkeli jälleen kerran! Artturin taidot ovat tulleet tutuiksi paikkakunnalla useimmille. Työ- ja sosiaalisilla taidoillaan Artturi olisi kovaa valuuttaa isommillakin pitäjillä, mutta taitaapa viihtyä kaikeksi onneksemme Värtsilässä.
Artturille: Sheevoo haroosheva!!!
Taas hieno juttu nuoresta värtsiläläisestä yrittäjästä, Artturista. Hän on todellinen monilahjakkuus ja tarttuu epäröimättä uusiin haasteisiin. Onnea ja menestystä sinulle Artturi myös jatkossa!
Todella upea juttu upeasta Artturista! Kiitos Eero-Matti! Näitä juttuja Värtsilän nuorista on kiva lukea.Siinä itsekin tuntuu nuortuvansa. Artturi on kyllä oikea kultakimpale meidän kylällä.Hän tulee heti apuun,kun lupaa ja osaa IHAN KAIKKEA! Varsinaisten suurempien töiden lisäksi hän auttaa meitä tumpeloita myös kännykän,tietokoneen ja monen muun koneen ongelmissa.Hän ottaa selvää miten homma hoituu jos hän ei ole jotakin aikaisemmin tehnyt.Aivan uskomaton monilahjakkuus ja aina iloinen ja kohtelias
Älä Artturi ikinä edes ajattele lähteväsi täältä pois! Me tarvitsemme sinua!
Hieno juttu! Onnea ja menestystä Artturi sinulle! Terveisin Eija Majuri-Kontiainen
Tässä on firman nimi sattunut kohdalleen sillä niin monipuolinen toimenkuva on Artturilla. Lisäksi iloinen ja palvelualtis asenne työntekoon. Hienoa että meillä on tällaisia nuoria yrittäjiä ! Kiitos Eki taas hienosta jutusta !
Tervetuloa vain sukulaiselle samoilla maisemilla kasvoin joen toisella puolen,vaatisi Topi oli huumori miehiä eikä mummosikaan jää toiseksi,Kakkosen sukua..
Mainio juttu mainiosta ihmisestä!
Kiitos Artturi monista sähkötöistä meidänkin talossa Savikontiellä!
Kiitos kaikille lämpimistä sanoistanne!
Olipa hieno juttu hymyilevästä Artturista. Oli hienoa saada tutustua häneen ja perheeseensä Värtsilässä asuessamme. Eikä tuo yhteydenpito onneksi ole jäänyt, vaan on jatkunut puolin ja toisin, pitkästä välimatkasta huolimatta.
Toivottavasti taas pian tavataan!