Aamuyö oli esi-isillemme hengenvaarallista aikaa, koska silloin ihminen on heikoimmillaan, helppo saalis. Koko pyyntikunta nukkuu – paitsi yksi mies, joka istuu asumuksen edustalle sytytetyn nuotion ääressä. Hän pitää tulta yllä ja valvoo, jotta muut voisivat nukkua turvallisesti. Yölliset pedot vaanivat…