Kylien selkärankana ovat yhdistykset

Talkoot Eerolan Luomutilalla Selkäkylällä

Perjantaina 2.12. Sanomalehti Karjalaisessa oli mielenkiintoinen mielipidekirjoitus. Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen projektitutkija Antti Tiilikainen käsitteli tutkijan näkökulmasta yhdistysten merkitystä kylien elinvoimaisuuteen sekä viihtyvyyteen. Tutkijan mielestä yhdistystoiminta, kylätalkoot ja yhdessä osallistuminen ovat keinoja parantaa näitä. Paikalliset palvelut ovat tärkeitä kaikille asukkaille iästä riippumatta. Tiilikainen tuo kirjoituksessaan esiin esimerkkinä Selkien kylässä toimivan päiväkodin jonka toimintaa harjoitetaan yhdistyspohjaisesti. Selkien ja Mönnin kylien asukasluku kasvoi 2010 -luvulla ja hänen mukaansa osa kasvusta on päiväkodin ansiota.

Yhdistykset eri kylillä harjoittavat monipuolista toimintaa. On lasten ja nuorten kerhoja, kuntosalitoimintaa, kesäkahviloita ja erilaisia kyläläisiä kokoavia tapahtumia ja talkoita. Tutkijan mukaan yhdistykset ovat tärkeitä paikallisten asukkaiden yhteisöllisyyden kannalta. Ne kokoavat asukkaat yhteen mieluisan tekemisen pariin. Yhdistysten tapahtumissa myös tutustuu uusiin ihmisiin ja uudet asukkaat tutustuvat helpommin kyläläisiin.

Yhdistystoimintaan osallistumalla on mahdollista vaikuttaa elinympäristönsä elinvoimaan ja olla samalla oma-aloitteinen hyvinvoinnin ja lähidemokratian tuottaja. Tiilikaisen mukaan yhdistystoiminnassa mukana olo antaa lähestulkoon vapaat kädet toteuttaa oman kylän kannalta merkityksellisiä hankkeita.

Meillä Värtsilässäkin toimii edelleen useita eri yhdistyksiä. Mutta Tiilikainen näkee että ongelmana on se kun toiminta kylillä hiipuu, erilaiset haasteet kasaantuvat jäljelle jäävien aktiivisten asukkaiden harteille. Yhdistystoiminta saattaa vaatia satoja tunteja vuodessa ja voi olla verrattavissa melkein osa-aikatyöhön. Tiilikainen kehottaakin tehtävien jakamista useammalle eri henkilölle jolloin se osaltaan madaltaa uusien ihmisten mukaan lähtöä kylien kannalta tuiki tärkeään yhdistystoimintaan.

2 comments for “Kylien selkärankana ovat yhdistykset

  1. Perin ajankohtainen aihe, jonka painoarvo on vain voimistunut vuosi vuodelta. Suomessa on yhä enemmän sellaisia alueita ja palveluja, joihin julkiset palvelut eivät ulotu tai joita ei yritystoiminnalla pystytä ratkaisemaan esimerkiksi matalan tuottavuuden vuoksi. Järjestöt yhdistyksineen ovat näiden ongelmien ratkaisuun erinomainen vaihtoehto.

    Kunnallisalan kehittämissäätiö laati jo vuonna 2010 selonteon kolmannen sektorin ja julkisen vallan välisestä jaosta. Monet raportin positiiviset tulevaisuuskuvat ovat jääneet toteutumatta. Eräitä poikkeuksia lukuunottamatta kunnissa ei ole vieläkään tajuttu kolmannen sektorin koko potentiaalia. Vapaaehtoistyötä on pidetty pikemminkin ajanvietteenä kuin ratkaisuna lisääntyviin ongelmiin. Värtsilä on tästä teemasta erinomainen esimerkki.

    https://kaks.fi/wp-content/uploads/2010/10/Kolmas_sektori_ja_julkinen_valta.pdf

  2. Luin iltapuhteenani eilen Tohmajärven kuntastategian (valtuuston 28.2.2022 siunaama) sekä kunnan Hyvinvointisuunnitelman (valtuusto 6.6.2022).

    Kuntastrategia https://www.tohmajarvi.fi/documents/1739083/0/Kuntastrategia+KV+28.2.2022+hyv%C3%A4ksytty.PDF/77fbc6e2-87d2-04d7-a00c-e34363264f9c?version=1.0

    Hyvinvointisuunnitelma
    http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/tohmajarvi/kokous/2022256-7-2470.PDF

    Jäin hämmentyneenä ihmettelemään ketä/keitä varten näitä yleensä laaditaan kun käytännön toimet ovat ristiriidassa näiden yhteisesti asetettujen tavoitteiden kanssa???

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *