Synkät pilvet Värtsilän kylätalon yllä

Keskustelutilaisuus kiinnosti kyläläisiä

Eilen illalla pidettiin Värtsilän koululla avoin keskustelutilaisuus kiinteistön ja rakennuksessa olevien toimintojen kohtalosta. Paikalle oli saapunut runsas joukkio asiasta kiinnostuneita kyläläisiä. Ilahduttavaa oli nähdä paikalla myös lukuisia viranhaltijoita sekä luottamushenkilöitä. Kaikki asiasta kiinnostuneet eivät edes sopineet isoon luokkahuoneeseen vaan osa joutui istumaan oviaukon ulkopuoleisella käytävällä. Osallistujalistan mukaan kaikkineen paikalle oli saapunut yli viisikymmentä henkeä.

Pitäjäyhdistyksen puheenjohtaja Matti Jaatinen avasi tilaisuuden ja jakoi puheenvuorot. Vilkasta depattia asiasta, ja välillä asian vierestäkin käytiin koko reilun kaksituntisen keskustelutilaisuuden ajan.

Kunnanjohtaja Mikko Löppönen käytti tilaisuudessa usean puheenvuoron joissa hän pyrki korostamaan moneen otteeseen sitä ettei kunta ole viemässä pois kyläläisiltä eri palveluja vaikka koulukiinteistö kylmilleen jäisikin. Hän toi esiin sen että kunnan tahtotilana on ollut se että kaikesta turhasta kiinteistömassasta luovuttaisiin ja näistä syntyvää taloudellista taakkaa kuntataloudessa saadaan kevennetyksi. Mutta jo niin keskustelun aikana kuin varsinkin sen jälkeen tuli esiin sekin ettei kyläisten sosiaalista hyvinvointia voida rahassa millään lailla mitata. Yhteisillä kokoontumispaikoilla on valtaisa merkitys kyläyhteisöjen hyvinvoinnissa.

Erilaiset liikuntaharrastukset nousivat usein esiin puheenvuoroissa. Kyläisten huoli niiden säilyvyydestä oli suuri. Mutta niin hiihtolatujen, luistelukentän, puru- tai frisbeeratojen säilyminen kylällä, ja lupaukset näistä eivät kuitenkaan tuo lohtua siihen jos yhteinen kokoontumispaikka kylältä lakkautuu. Ilman yhteistä kokoontumispaikkaa myös Värtsilä muuttuu vain yhdeksi Tohmajärven haja-asutusalueista. Teuvo Karjalainen puheenvuorossaan toi myös hyvin esiin sen että esimerkiksi ikääntyvillä ihmisillä ryhmäliikuntatilojen lakkauttaminen täällä Värtsilässä tulee väistämättä heijastumaan kasvavina terveyskeskuskäynteinä.

Matti Jaatinen johti keskustelutilaisuutta

Loppupuolella tilaisuutta saatiin esiin myös lukuja siitä millä tasolla koulun vuosittaiset ylläpitokulut ovat Tohmajärven kunnalle olleet. Niin kunnanjohtaja kuin muutama luottamushenkilökin kannustivat etsimään ratkaisuja mahdolliseen uuteen omistuspohjaan. Näitä varmaan löytyisikin, ja myös vaihtoehtoisia ratkaisumalleja kohtuuttomiin lämmitys- ja energiakuluihin. Tällä hetkellä suurin ongelma on kuitenkin aikataulun kiireellisyys. Nyt voimassa on kunnanhallituksen päätös siitä että marraskuun ajan kiinteistöä koetetaan vielä myydä, mutta jos sopivaa ostajaa ei löydy, laitetaan koulukiinteistö kokonaan kylmilleen jo vuodenvaihteessa. Puolentoista kuukauden kuluttua! Joulunaika huomioiden aikaa olisi enää siis muutama viikko ratkaisujen löytymiseen.

Kunnanhallituksessa Värtsilän koulun asiaa on käsitelty yhdeksän eri kertaa. Eilisessä keskustelutilaisuudessa esiin nousseeseen kysymykseen siitä että olisiko mahdollista vielä yhden vuoden lisäaika kiinteistöön liittyvien järjestelyjen selvittämiseen, kunnanjohtajan kanta oli tyly – kaksi vuotta on tätä lisäaikaa Värtsilälle on jo annettu. Illan keskustelusta kuitenkin jäi puuttumaan tieto mitkä todelliset kulut vuositasolla saatujen kiinteistötuottojen jälkeen kunnalle loppujen lopuksi ovat olleet. Kunta on saanut säännöllistä vuokratuloa esimerkiksi sivurakennuksen kahdesta asuinhuoneistosta. Eilen puhuttiin vaan kuluista.

Todella harmillista on se, että jälleen kerran pintaan nousivat myös vanhat juovat kuntaliitoksiin liittyneistä lupauksista, tai niiden toteuttamatta jättämisistä. Asiat ovat tapahtuneet, ja päättäjät vaihtuneet, nyt on aika puhaltaa yhteiseen hiileen ja katsoa ainoastaan tulevaan.

Kunnanjohtaja sekä myös Tommi Pesonen kunnanhallituksesta muistuttivat siitä kuinka Värtsilän alueelle panostettu ja sitä tullaan myös jatkossakin tekemään. Ja tätä ei käy kieltäminen. Mutta esimerkiksi panostus Niiralan teollisuusalueen raiteiden jatkoon ei lisää kyläläisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia.

Lainaan loppuun muutamilta eri keskustelualustoilta pari kannanottoa tähän päivän polttamaan asiaan. Tohmajärveläislähtöinen, pitkän työuran Kuntaliiton kehitysjohtajana tehnyt Kaija Majoinen muistuttaa siitä että Tohmajärven päättäjien on hyvä muistaa, että TE-palvelujen järjestämisvastuu on siirtymässä valtiolta kunnille vuoden 2025 alusta. Jo nyt toimet elinvoiman edistämiseksi ovat kunnan ydintehtävää. Näin merkittävän työllistäjän ja toimijan kuten Värtsilän Pitäjäyhdistyksen toimintaedellytykset on ehdottomasti turvattava. Ja kylätalon säilyminen nykymuodossaan on tähän elinehto, Majoinen sanoo.

Esa.A.Luukkainen tuo esiin Tohmajärven hyvinvointisuunnitelman vuosille 2022-2025. Hänen mielestä ainakaan sen näkökulmasta ei luulisi Värtsilänkään suhteen olevan huolta. Kolme teemaa nousee keskeisiksi tavoitteiksi: terveet elintavat (esim. liikunta), mielen hyvinvointi (esim. yksinäisyyden ehkäisy) ja osallisuus sekä yhteisöllisyys (esim. yhteisötoimijuuden tukeminen). Huomionarvoista on lisäksi, että Tohmajärvellä on alettu panostaa ikääntymisen vaikutuksiin. Kaikki teemat viittaisivat siis onnelliseen lopputulokseen palveluneuvonpidossa, Luukkainen kirjoittaa.

Nyt vaan näyttää päättäjien tahtotilan ja käytännön toimien olevan melkoisessa ristiriidassa.

20 comments for “Synkät pilvet Värtsilän kylätalon yllä

  1. Kiteelle jumppaan ja mummot mukaan. Onko siellä muita kuskaajia kuin Mirja. Kotikuntosaliin voi keksiä kymmeniä liikkeitä. Vähän luovuutta.

  2. Huolestuneena seuraan Tohmajärven päätöksentekoa. Värtsilä on jäänyt todella lapsipuolen asemaan verrattuna moneen muun kuntaliitoksen entiseen kuntaan. Yleinen käytäntö muualla on, että entiseen kuntaan on järjestetty pitäjä- tai kylätalo yms, jossa myös on asiointipiste. Värtsilän kuuluisi myös vihdoin saada pitäjästatus, kuten esimerkiksi Kiihtelysvaaralla on.
    Yhteisöllisyyden ylläpitämiseksi asukkaiden yhteinen kokoontumispaikka on välttämätön.
    Järjestöjen näkökulmasta kunnan paras tuki on se, että kunta tarjoaa toimintatiloja järjestöjen käyttöön. Järjestötoimintaan kannattaa satsata, tutkimustulos kertoo, että euron tuki järjestölle tuottaa 5-6-kertaisen hyödyn!

  3. Varmaan ei minun tarvis sanoa mitään, mutta päivän sana on ”ennallistaminen”. Värtsilä ennalistettava vaikka vain kahdenkymmenen vuoden takaiseen tilaan..

    Kestän kyllä kritiikin..

  4. Kiitos Eki erinomaisen avartavasta artikkelista!
    En itse voinut osallistua tähän tilaisuuteen, koska olin juuri samaan aikaan Pohjois-Karjalan Sotaperinneyhdistyksen hallituksen jäsenen roolissa hoitamassa veteraanisukupolvemme asioita Joensuussa.
    Kuulin kyllä tunnelmat eilen illalla jo heti tuoreeltaan kaupunkireissulta palattuani paikalla olleen vaimoni välittämänä.

    Synkilläkin pilvillä on joskus hopeareunus; luotan yhä että tähän Värtsilän koulukiinteistön kohtaloon/kylän (= pitäjän) toimitilakysymykseen löytyy vielä onnistunut ratkaisu!

  5. Tosiasiat pitää muistaa. Paikkakunnan elinvoima ohjaa toimintaa ja siihen tarvittavia tiloja. Elinvoimaa kuvaa paikkakunnan asukaslukumäärä. Tältä pohjalta toimitaan koko Suomessa. Ihmiset muuttavat asukaskeskittymiin ja entiset asuinpaikat ja rakennukset jäävät tarpeettomina tyhjilleen. Näin on nähtävä Värtsilänkin kohdalla. Tällä kertaa kohteena on tarpeettomaksi käynyt koulurakennus.
    On turha odottaa tai olettaa, että kunta tulee pitämään yllä ja kustantamaan rakennusta joka sen omaan tarpeellisuuteen on ohittanut käyttöaikansa. Tämän takaa kunnan demokraattinen hallinto. Siitä pitävät huolen omien kyliensä äänillä valtuustossa istuvat valtuutetut. Ainoaksi järkeväksi jäljelle jääväksi vaihtoehdoksi on valittava nelosista huonoin. Minä se on, on pohdittavaksi jäävä vaihtoehto. Toivon, että värtsiläläiset löytävät toimilleen hyvän vastineen koulun tilalle. Ehkä paremmankin kuin mitä koulu olisi ollut.

  6. Kaija Majoisen kommentti pitäisi ottaa vakavasti! Näin ajattelen vielä senkin jälkeen. kun olin kuntaliitoksen kannalla.

    Värtsilän PITÄJÄ JA TIENVIITAT Joensuusta kohti itärajaa TOHMAJÄRVEN KUNNASSA ja luovaa ajattelua päättäjien taholla. Ei kolmannen sektorin unohtamista.

    Tällaista ajattelen. kun ajelen Pohjois-Karjalan maakunnan Tohmajärven kunnan Värtsilän pitäjän Kaustajärven kylään, joka on universumin helmi liki rajaa Suomenn puolella.

  7. Kokouksen antia luin moneen kertaan, ennen kuin selvisi ihan yksinkertainen asia jota kaikki kunnan päättäjät vatkuttavat kuorossa. Lämmitys kulut. Selvääkin selvempi mistä niitä säästöjä eniten saataisiin. Myydään Tohmajärven kunnan virastotalo ja jos ei mene kaupaksi laitetaan se kylmilleen.
    Ja onhan se vielä skin mahdollisuus jossa meillä on kokemustakin jo. Erotaan taas kerran Tohmajärvestä ja liitytään vaikka Joensuuhun, kun meillä on yhteinen kuntarakin.
    Tai kiteeseen, johon ei yhteistä kuntarajaa ole, mutta onhan meillä Kiteen kanssa yhteinen valtakunnan raja.

  8. Eikö Värtsilän pitäjässä ole riittävästi oppilaita kun viimeinenkin koulu piti lopettaa?
    Kaikki lapset kuskataan takseilla Tohmajärven kouluun! – Mitähän sekin lysti maksaa, – ja tulee maksamaan.

  9. Kuinka paljon maksaa koululaisten kuljetukset Tohmajärven kouluun?

    Ja, miten paljon tarvitaan erikokoisia autoja heidän kuljettamiseen edestakaisin pitkiäkin matkoja.

    Eikä ne kuljettamiseen tarvittavat autotkaan ole ilmaisia, + siihen työpalkat päälle.

  10. Jos ei noita koulukyytejä olisi niin ei olisi taksejakaan Tohmajärvellä, pitäsi tilata kyyti Joensuusta!

  11. Tuleeko teille sanomalehti KARJALAINEN? Tänään sunnuntaina oli Koko etusivun mainos tohmajärveltä?!! Tulipahan mieleen että se mainos maksaa varmaan kolomasosan Värtsilän koulun lämmitys kustannuksista vuositasolla! Ja huomenna se mainos on jo unholassa, lehtikeräys laatikossa!
    Tolokun meininkii!!

  12. On niin pimmeetä
    ei omassa pihassa,
    mutta toisel puol jokkee!
    Kuntaliitosten jälkeen
    näin sen pien ihminen kokkee!

    Vaikka se pienempi pärjätä koittaa
    silti isompi voittaa!
    Pienemmästä reservaattiko tehhään,
    porukka vain kerätäänkö kehhään?

    Ei kylällä oo koulua, ei kauppaakaan,
    eikä yhteistä paikkaa muutakaan,
    yhteiskuntavastuuta eikö isot ketjut tunne ollenkaan?

    Yrittäkääpä te viihtyä täällä
    kiitollisina ja hyvällä päällä,
    ei teijän tarvi mihinkään lähtiä,
    pysykää mökeissänne, kattokaa tähtiä!
    Sopikaa siellä keskenänne,
    milloin suunnittelette kylille menevänne.

    Ovatko tämmöiset kylän väelle ohjeet,
    vai kirjoitinko sanat liian rohkeet?

    Näin mietin pari iltaa sitten,
    pihassa kattelin toisel puolel jokkee!
    Kahta puolen päätietä,
    kaikki siellä rivarit pimmeitä,
    ei pienen pientä valoa,
    en tuntenut tunnetta jaloa..
    melkein pelottamaan alkoi mua poloa.

    Miten tää nyt näin meni..

  13. Lea havaitsi oikein: TIkkalasta on vauhdilla tulossa ”Lumen Piilaakso”. Projektin piristykseksi Niiralan 500 000 euron risteys kannataisi siirtää oitis Tikkalaan, kun tällä suunnalla jouduttaneen vielä hiukan aikaa odottelemaan kauppakeskuskeskittymää. Jos nyt ei kuitenkaan risteystä, niin ainakin mainostaulun voisi siirtää Sukkalan tieran varteen. Mutta kaiketi ihan hyvä projekti, joka antaa perspektiiviä myös näihin pitäjäkeskusteluihin… Tohmajärvi ei olekaan mikään Jähmätorvi!?

  14. Jotta pysyis sivistyksen kelkassa mukana – voisko joku laittaa Värtsiin tiedoksi tuon Tohmajärven mainoksen?

  15. Suurenmoista! Varmasti tuosta jotain poikii pienelle Pohjois-Karjalalle ja Värtsilällekin.
    Mitäpä muuta tohmajärveläiset kuin että silmät ymmyrkäisinä, kädet ristissä ja henkeä haukkoen odottelemme!

  16. Tuo mainos on oikeasti hauska: Jähmätorvi on nyt tolokku, toimelias ja myös sukkela! Nokkelasti ja ketterästi eteenpäin!

  17. Esitin viime viikon loppupuolella kutsut kahdelle Tohmajärven johtavalle luottamushenkilölle (Keskusta) saapua tarinatuokioon Erakkorannan takkatulen ääreen. Kutsuin myös yhden keskustelutaitoisen henkilön täältä kylältämme. Aiheena tietenkin Värtsilän vanhan koulun tulevaisuus.

    Keskustelu olisi videoitu ja julkaistu Erakkorannan YouTube -kanavalla. Siellä edellinen julkaisu, Tohmajärvi-Värtsilä pihasudet -depatti on kerännyt jo yli 10000 katselukertaa.

    No mites tässä sitten kävikään…

    Oman kylän osalta kutsusta kiitettiin ja se otettiin ilolla vastaan. Keskustalaisista toinen sentään vastasi sähköpostiin. Hän kuitenkin kieltäytyi kutsusta aikataulusyihin vedoten vaikka sopiva ajankohta olisi ollut kutsuttavan itse päätettävissä. Toinen ei vaivautunut edes vastaamaan😡

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *