Teksti ja kuvat: Alpo Rummukainen
Näin jossain Värtsin kirjoitusten kommeneissa toivomuksen, että tahtoisi nähdä, miltä entinen Uuden-Värtsilän kotiseutu näyttää. En ole koskaan asunut siellä enkä tunne niitä paikkoja. Kävin eräänä ehtoona katsomassa. Hiljaiselta näytti kylätie. Yksi koira ja hänen ulkoiluttajansa sekä yksi auto. Ei muuta liikennettä.
Ajoin Sinisentien risteyksestä tehtaalle päin, joten ”vasen puoli” tarkoittaa pohjoispuolta ja ”oikea puoli” eteläpuolta. Osoitenumeroiden parilliset numerot ovat oikealla puolen.
Valitettavasti videotallennetta ei ole. Kuvasin kännykällä lähes kaikki talot, jotka päätielle näkyivät. Lähinnä kuvasin Wärtsilän tehtaan aikaisia taloja. Joku niistä näyttää saaneen ”uuden elämän” . Ilmakuvasta nämä Wärtsilän talot erottuvat samanmuotoisina ja -kokoisina ja ovat säntillisesti 50 metrin välein. Katto on kaikissa samannäköinen; Kaksi savupiippua, kattoikkunat niin, että toiselle puolen niitä on kolme ja toisella puolen yksi. (ks ilmakuva)
Kun taloissa on savupiiput niin kiinnostaisi tietää mitä varten. Ja oliko taloissa asuntokohtainen vai sen ajan ”kaukolämpö”. Jokaisen talon takana näyttää olevan varastorakennus. Voisiko joku asiaa tietävä valaista näitä asumiseen liittyviä kysymyksiä.
Muistorikkaita katseluhetkiä, entiset ja nykyiset Uusi-Värtsilän asukkaat
Koululta Kerhotalolle
Talojen osoitenumerot poimittu Kansalaisen Karttapaikan palvelusta ”lähellä olevat osoitteet.”
Ne eivät välttämättä ole aivan oikeita postiosoitteita, vaan osoittavat matkaa tien alusta kymmeninä metreinä. Esimerkiksi Kerhotalo 66 on noin 660 metriä tien alusta.
Näitä ”Firman taloja” alkumatkasta Kerhotalolle asti on vain vasemmalla puolen.
Jos Miinin kioski olisi vielä olemassa, niin se olisi tuossa Uusi-Värtsilä kyltin takana
Kartta koululta Kerhotalolle saakka. Numerot ovat Kansalaisen karttapaikasta poimittuja osoitteita, joissa voi olla virheitä. Numero 29 on oikeasti 31. Kerhotalon osoite on tämän mukaan Uusi- Värtsiläntie 66
Kuulunee joko ensimmäiseen tai toiseen taloon
Uusi- Värtsiläntie 9
Osoitekyltti ei näy kasvillisuuden läpi tielle. Tästä haarautuu oikealle Sähkötie
Tämä pitkä punainen aita kertoo, että tässä on jotain ollut. Kommentoijat ovat kertoneet tässä olleesta leikkipuistosta
Osoitekyltti 31 näkyy
Ennen Kerhotaloa on vielä pari taloa
Kerhotalolta kaupan mäelle
Valitettavasti jossain kartoissa on virheellisesti 66
jossa kaksi muhkeaa savupiippua. Olisiko tässä se pesutupa tai sauna mitä jotkut kommenteissaan muistelevat
Numero ei näy, mutta oletan se olevan 72
Kerhotalon jälkeen on Värtsilän taloja molemmin puolin tietä
Arvaus 67 ja 71
Tästä näkyy hyvin talon alkuperäinen rakenne. Ne kaksi savupiippua, kolme kattoikkunaa
Olikohan joka asunnossa puuhella ?
Oliko yläkerrassa myös asuinhuoneita ?
Vasemmalla on tämä talo 87, jonka takaa häämöttää pyöreä kupla,
lieneekö kasvihuone, entisen Värtsilän 93 talon pihassa
Olisiko kasvihuoneita, ja aita olisi peurojen torjuntaa varten?
Tässsä olisi asuntoja olisi vuokrattavissa
Kaupalta tehtaalle
Tie laskee kaupan mäeltä aseman suuntaan mennessä.
kohta loppuu yleinen tie
Aseman kauppa
Onko tämä Yhteishyvä vai OTK Sisä-Karjala?
Alakuloiselta näyttää.
Tämä oli linja-auton Uuden-Värtsilän päätepysäkki. Ruposen kyydissä ollessa olen itsekin tässä muutaman mutkan tehnyt.
Radan jälkeen Valimotie haarautuu Vääränkosken tiestä oikealle. Lyhyen matkan jälkeen tullaan tehtaalle. Portinvartijan koppi vasemmalla ja tehtaan konttorirakennus oikealla. Välistä näkyy vähän tehtaan ulkoseinää
Oikealla konttori- ja laboratorio-rakennus. Talossa myös tehtaan johtaja GE Åhmanin toimisto.
Portinvartijan kopin osoite 20 maalattu seinään ja oikealla olevan toimistorakennuksen osoite 18 maalattu portin pylvääseen
Näyttää olleen asuinkäytössä, mutta nyt näyttää autiolta.
Melkein tien päässä on vielä kolme Värtsilä-yhtymän vuokrataloa. Ensimmäinen (punainen 31 a) näytti olevan alkuperäisessä kunnossa. Tuskin asuttu kymmeniin vuosiin. Takaovessa kauniisti kirjailtu nimikyltti ”U Riikonen” Pihasta on ruohot leikattu. Kaksi seuraavaa taloa on peruskorjattu ja ovat asuttuja.
31a, b ja c
Ei ole ihan teräkunnossa tämä talo
Eikös aidan takana ollut leikkipuisto tai vastaava?
Tietääkseni jotkut talot ovat yksityisten omaisuutta. Mutta entä ne tyhjät? Kuntako vai ”RautaValu”? Tarttis tehdä jotakin. Yhteishyvän rakennuskin joutaisi purkaa. Vai eikö? Onko sillä jotakin tunnearvoa?
Karttojen tilusrajoista voi päätellä mitkä tontit on erotettu yksityisten omistukseen. Valtaosa taloista näyttää kuuluvan suurempaan tonttiin. Valitettavasti karttojen numeroissa on vielä joitakin virheitä. Yritän korjata piakkoin.
Uusi-Värtsilä ja Värtsilä aiheuttivat varmaan aikoinaan jonkin verran sekaannusta.
Eräänä kesänä tuttavapariskunta oli lähtenyt ihan ”huntturiinsa” ajelemaan ja kyselleet
mökkiämme Uusi-Värtsilän taloista. Rouva melkein loukkantui kun sanoin,
että Uusi-Värtsilä kuuluu Tohmajärveen ja Kaustajärvi Värtsilään.
Muistan kun linja-auto kävi Värtsilään tullessaan ajamassa Uusi-Värtsilän raitin ja
pysähtyi Kerhotalon edessä. Komia oli kylä vielä kuusikymmentäluvulla.
Terveisiä sinne Uusi-Värtsilään koiran ulkoiluttajalle sekä sympaattiselle Lapin koiralle.
Terveisin kuvien ottaja.
Et käynyt Alpo ent. tehtailla kuvailemassa? Olisivat sopineet jutun yhteyteen. Ei ole tullut käytyä niitä katsomassa. Siinä olisi jutun / kuvien paikka. jos sinne suapi männä ees..? Veikkaan että on lohdutonta kuvaa….
Uusi-Värtsilän raitti on Katri-Helenan raitti. Siellähän on Katri-Helenakin asunut keltaisessa rivitalossa aikoinaan.
400
Sisällä en käynyt, koska oletin alueen olevan yksityisen käytössä. Nyt olen kuullut, että sisällä olisi nuorisolle ajoharjoittelurata.
Lisäsin loppuun muutaman kuvan tehtaan portilta.
Kiitos Alpo!
Kaikissa tehtaan työväestön taloissa oli puulämmitys uuni/huone ja keittiössä hella, puut sai ostaa firmalta jolla oli myös metsäomaisuutta. Se talo tehtaan portin vieressä ei ollut suinkaan johtajan asunto vaan konttori ja laboratorio yläkerrassa. Johtajan työhuone oli tietysti konttorissa mutta hänen virkatalonsa oli koivukujan päässä ennen tehdasta. Laboratoriossa tutkittiin näytteet kaikista valuista, kolmesti vuorokaudessa!!!
Jouni Ratilainen on erinomainen Uuden-Värtsilän menneisyyden tuntija. Hänen kirjoittamiaan muisteluksia ja isänsä Helgen ottamia mainioita valokuvia julkaistiin useita Värtsin alkuaikoina, esimerkiksi tämä:
https://vartsi.net/2011/12/17/uusi-vartsila-50-vuotta-sitten/comment-page-1/
Muistoja ja julkaisemattomia valokuvia lienee edelleen. Niistä tarpeista toivoisi lisää juttuja Värtsiin.
Mielenkiintoni Uuteen-Värtsilään on siinä, että siellä asui kaksi tätiäni, erilaisten kiemuroitten kautta Vanhasta Värtsilästä muuttaneita.
Asuin itsekin pienen hetken Uudessa-Värtsilässä 50-luvulla keskikouluaikanani. Sormusen Pertin kanssa ajeltiin koulumatkat porukassa, Koffertin Timpan kanssa seikkailtiin aseman seudun ”eldoradossa”.
Uusi-Värtsilä tarjoaisi tutkijalle mielenkiintoisen kohteen sotien jälkeiseltä ajalta. Miksi Vauhti-Villen aatokset hiipuivat? Epävirallisten tietojen mukaan esimerkiksi lukkotehtaan piti tulla Onkamoon, tonttikin oli jo katsottuna. Totuus saattaa joskus kirpaista, mutta pääasia, että se saataisiin esiin.
Ihan ensimmäinen rakennus risteyksen jälkeen oikealla oli taksikuski Pirhosen kotitalo. Seuraava rakennus oikealla eli ”paja” oli silloisen kyläseppämme Katteluksen Pekan, en tiedä kenelle se kuuluu nykyään. Korjaamotoimintaa oikealla (osoite 32) oli alkujaan Rajasedun Baari. Siellä tulin hukanneeksi aikoinaan lukuisan määrän 20 sekä 50 pennin kolikoita pajatsoa pelatessani. Siinä aidan takana Sähkötien vieressä on/oli leikkipuisto, joka käsittääkseni saatiin aikaan 90-luvulla kylätoimikunnan toimesta. Hauskaa on se, että tässä jutussa kutsuttu ”Kerhotalo” oli minun aikanani 80-luvulla Sähkötalo. Sähkötalossa oli silloin PKS:n konttori. Me kutsuimme silloin kerhotaloksi siinä sähkötalon paikkeilla vasemmalla (tien toisella puolella) olevaa pienehköä rakennusta. Entinen kauppa, jossa on nyt asuntoja vuokrattavana oli Kuittisen kauppa. Sieltä tuli aikoinaan haettua lukuiset tupla-patukat sekä sipsipussit 🙂
Ennen rataa oikealla oleva ränsistynyt kauppa oli Yhteishyvä. Rauta-Valun tehtaanjohtajan entinen asunto sijaitsee heti radan jälkeen vasemmalla.
Tässä pikaisesti omat muistoni 70-luvun lopulta ja 80-luvulta.
T: Peijonniemen koulun entinen oppilas Janne
Jouni kirjoitti oikeita tietoja mutta Jannella virheitä.Kerhotaloa on aina kutsuttu Kerhotaloksi eikä se ole ollut PKS:nkonttori.Kun Wärtsilän valimo lopetti sähköpuoli jäi vielä toimimaan eli neljä voimalaitosta .Kerhotalo toimi konttorina ja saunarakennus varastona ja korjaamona.Ne olivat Wärtsilän omistuksessa ei PKS:n.Abloyn lukkotehdas olis tullu Onkamoon mutta Keskustan edeltäjän Maalaisliiton valtuutetut hylkäsivät tarjouksen koska olis tullu Tohmajärvelle liikaa demareita .Paljon olis tarinoita mutta ei vanhus jaksa nyt jatkaa.
712
On tullut hyvää palautetta oikeilta asiantuntijoilta. Kiitos teille. Jotenkin noita firman taloja katsellessa tulee mieleen laulu ”Kuningas kobra” -jossa viidakko peittää sen. Niin peittyy nämäkin talot. Ei ole ihme, onhan ne on rakennettu 1940 luvun alkupuolella. Nyt puretaan vanhentuneina rakennuksia, jotka on rakennettu vuosikymmeniä myöhemmin.
916
Muutama kuva on jälleen lisätty raitin loppupuolelle. Yksi Wärtsilän talo ( 14 ) löytyi vielä puskan takaa. Tehtaan konttorirakennuksen vierestä menevän tien päästä.
Sitten tehtaan kohdalla Valimotiellä on valkoinen rakennus, joka on ehkä tehtaan toiminnan aikainen ja näyttäisi pesulalta. Tuo numero 916 tarkoittaa, että tällä sivulla on käyty niin monta kertaa.
Asuin Uusi-Värtsilässä vuosien 1945-1954 välisenä aikana. Tässä muutamia lisäyksiä artikkeliin. Ennen 1954 kylässä ei käytetty osoitteita. Postin jakoi päivittäin (mahdollisesti jopa kaksi kertaa päivässä) Kustaava Kämäräinen, kulkien polkypyörällä niin kesällä kuin talvella. Hän tiesi, missä kukin asui. Kansakoulun aloitin Osuusliike Yhteishyvän rakennuksen matalassa osassa, missä kaksi ensimmäistä luokkaa toimi samassa huoneesssa opettaja Aili Väänäsen johdolla. Suuremmat lapset kävivät koulua Peijonniemen pappilassa, missä minäkin kävin syksylukukauden ennen uuden koulun valmistumista 1952.
Jokaisessa asuintalossa asui normaalisti kuusi perhettä. Neljä alakerrassa ja kaksi yläkerrassa. Talojen välissä olevat rakennukset olivat liitereitä ja niiden päädyssä käymälät. Maakellarit sijaitsivat myös talojen välissä. Jokaisella perheellä oli pieni maapalsta talon edessä, missä voi kasvattaa perunoita, vihanneksia, kukkia jne. Kyläraitin varrella tehtaan taloissa asuvilla oli kaikilla samanlaiset asumispuiteet, perheiden koosta huolimatta. Tosin joissakin tapauksissa oli asunto jaettu kahdelle yksinäiselle henkilöille. Tehtaan takana oli kahden perheen taloja, missä asui tehtaan toimihenkilöitä. Näissä asunnoissa oli alakerrassa huone ja keittiö ja yläkerrassa yksi huone.
Rakennus, missä on ollut pesula, oli aikoinaan yleinen sauna. Samassa rakennuksessa oli myös kylmä mankeli. Pyykki pestiin pesutuvassa, joka sijaitsi Kerhotalosta katsoen oikealle metsikköön päin.
En tiedä, vieläkö rakennus on olemassa. Mahdollisesti pesutupia oli muuallakin. Monet pesivät pyykin kesällä lammella. Asuimme talossa, mikä sijaitsee Kerhotalostaa seuraavana tehtaalle päin mentäessä. Siellä näytti kesällä 2019 olevan remontti. käynnissä. Kuka mahtaa omistaa talon?
Minä aloitin kansakoulun syksyllä v. 1951. Muistaakseni käytiin muutama viikko syksyllä koulua Lehtisen talossa Peijonniemessä ja sitten siirryttiin uuteen kouluun. Opettajana oli Oili Väänänen, syyslukukauden todistuksen on kirjannut 21.12.1951 ja koulun johtaja Paul Ikonen on vahvistanut leimalla todistuksen.
1422
Isot kiitokset jo tähänastisista kommenteista. Olen lukenut kaikki jo moneen kertaan.
Reijo ja Liisa mainitsevat saunan ja pesutuvan olleen Kerhotalon lähellä.. Katselin ottamiani kuvia ja aivan oikein, Kerhotalon vasemman nurkan takaa näkyy punatiilinen suuri rakennus, jossa kaksi jykevää savupiippua. Kuva on lisätty sinne Kerhotalon kuvan jälkeen, joten rakennus on siellä vielä. Käykääpä katsomassa, näyttääkö tutulta
Liisa, sanot asuneesi Kerhotalolta tehtaalle päin seuraavassa talossa. Ilmeisesti tarkoitat tien vasemmalla puolella olevia taloja, sillä oikealla puolella olevat talot ensimmäiset talot ovat metsittyneet. Veikkaisin, että tarkoitat punaista taloa 67 . Se on asuttu ja omistaja on tiedossa. Myös seuraavaa keltaista taloa 71 on kunnostettu, ainakin osa kattoa on uusittu.
Tuossa koulun vastapäätä olevassa talossa oli alkujaan kauppa. Frants Väänänen (ellen väärin muista) piti siinä puotiaan, myyden koululaisille karkkia, kyniä, yms. Tuolloinhan koulusta sai vain yhden kynän lukukautta kohti. Toki muutakin pientavaraa oli myynnissä ja asikkaina lähiasukkaita. Frantsilla oli oikein komija konjakkinenä, siksi sitä sini-punaista nenä siihenaikaan kutsuttiin. Tuo nenä kylmeni sitten koulupäivän meneillä ollessa talvella 1967 (?), jonka opettajamme Arvo Pennanen kävi toteamassa ja luokkaan tultuaan siitä kertoi. Myöhemmin taloa asui taksiautoilija.
Monta kesää olen viettänyt Kustaava Kämäräisen luona.Mummo EI osannut ajaa polkupyörällä.
Olipa mielenkiintoista luettavaa! Minä omistin talon no71 -1997-2021 saakka. Myös edellisen talon omistin parivuotta ja möin Joensuulaiselle ostajalle! Myös entinen Rajaseudun baari oli meillä 1986-1994 Itse olin vielä kuorma-autoiliana 1990 luvun loppuun ja ajoin myös Rautavalun valimotuotteita! Yrittäjänä jatkoin kuitenkin 2015 saakka! Hyviä muistoja antoi Peionniemi ja Uuden-Vätsilän kylä👍
Synnyin Uudessa-Vårtsilåsså marraskuussa 1960 ja asuin Elna Niirasen ja Sulon ( mummilla ja ukilla) aina 1963 asti ja joka keså + joulu siellå. ne asu talossa joka seuraava kerhotalosta samalla puolen numero 72. perimmåsså asunnossa metsåån påin. Monella oli pieni navetta , lehmå ja kanoja. Joillakin oli sikakin. Lehmåt olivat kesåisin yhteislaitumella . Ukki tøisså tehtaalla såhkømiehenå ja mummi tehtaanjohtajan taloudenhoitajana. vaatteet pestiin tehtaan pesulassa ja niiden mankeli oli niin hyvå kun lakanoista tuli niin sileitå etten ole seen kommin nåhnyt. kerhohuoneen takan olevassa saunassa oli naisten vuoro ja miesten vuorot. Ylålauteella oli naisia kuin kanoja orrella ja monen låhtøøn. Muistan ettå olin myøs kerhohuoneen kellarin saunassa jouluisin. Kåvin katri helenan kotonakin ja sain sen åidiltå kuvan Helenasta.
Siellå oli 3 kauppaa -60 luvulla. Junalla kåvimme Joensuussa joka keså. Tutustuin myøs muihin saman ikåsiin : Løtjøsiin, Måkåråisen Mattiiin ja muihin. Mummi leipo piirakat, sultsinat, kukkoset ja lanttukukot puu uunissa, vettå ei tullut taloon eikå viemåreitå ollut ulos. vesi haettiin åmpårillå yhteis kaivosta ja likavesi liiterin taakse olevaan jåte paikkaan. uudessa-Vårtsilåsså oli mun paras lapsuus. Tv Tuija Niiranen