Raskas Patteristo 1 perustettiin Etelä-Pohjanmaalla Kurikassa kesäkuussa 1941. Se oli perustettaessa Päämajan alainen patteristo. Henkilöstö koostui pääasiassa Kurikkalaisista ja lähipitäjien miehistä vahvuuden ollessa 517 miestä. Patteristo oli moottoroitu. Tykkien vetäjinä käytettiin uusia Citroën T-45 kuorma-autoja. Patteristo ei kuulunut orgaanisesti mihinkään isompaan yhtymään ja koko sodan ajan se alistettiin sotatoimien tarpeiden mukaan eri Divisioonille. Raskas Patteristo 1 oli alistettuna jatkosodassa Divisioonille: 1, 4, 5, 7, 8, 11 ja 17. Patteristoa komensi v. 1941 Heimo Hukki ja vv. 1942-1944 Arvo Kervinen.
Patteristo lähti Kurikan rautatieasemalta kahdella junalla kohti tuntematonta juuri ennen juhannusta. Se majoittui vajaaksi viikoksi telttoihin Jyväskylään, josta se sai aseikseen Valtion Tykkitehtaan kunnostamat ranskalaiset 155 H/17 haupitsit. Patteristo saapui junilla heinäkuun alussa Joensuuhun, josta se jatkoi kahdella erillisellä moottorimarssilla Ilomantsintietä Öllölän kautta Värtsilän pitäjän Kenraalin-Kaustajärven kylien maastoon. Patteristo ajoi asemiin 2.-3.7. Ks. kartta.
4.7. klo 23.30 Komentaja ammutti 1.-patterilla ensimmäiset tarkistuslaukaukset. 1.-patteri oli asemissa Kaustajärventien länsipuolella lähellä nykyisen huoltotien risteystä. Koko Patteristo ampui tarkistusammuntoja 5.7. Ilomäkeen ja Heinävaaraan. Varsinaiset sotatoimet alkoivat 6.7., kun Patteristo tuki Susitaipaleen JR29:n hyökkäystä Ilomäkeen ampuen 98 laukausta.
Patteristo irtautui ensimmäisistä asemistaan aamulla 12.7. ja moottorimarssi Mökkivaarantien kautta läpi savuavan Värtsilän Pahkavaaran maastoon, jossa se ajoi uusiin asemiin.
Patteriston sotatie kulki kärjen tuntumassa Jänisjärven itäpuolelta Tuulosjoelle, jossa se osallistui syyskuun alussa massiiviseen Tuulosjoen ylimenohyökkäykseen. Raskas Patteristo 1 ampui oman lohkonsa ensimmäiset tykinlaukaukset Petroskoihin. Sieltä sotatie jatkui lyhyen levon jälkeen Karhumäkeen ja edelleen Maaselän kannakselle, josta Patteristo siirrettiin helmikuussa 1942 Syvärille Baranyn lohkolle asemasotaan.
Kesäkuun 16. 1944 Patteristo sai yöllä käskyn lähteä ajoon. Määränpää oli Juustilan kylä Viipurin maalaiskunnassa, jossa Patteristo osallistui Tali-Ihantalan taisteluihin.
Tali-Ihantalan taisteluiden jälkeen Patteristo siirrettiin Juustilasta Vahvialan pitäjän Hounin ja Loukon kylien maastoon reserviin, jonne rakennettiin tuliasemat. Syyskuun puolivälissä Patteristo sai uudet 152 H/38 haupitsit, mutta aselevon ollessa voimassa niitä ei käytetty tulitoimintaan. Patteriston sotatoimet loppuivat 20.11.1944 jolloin se kuormattiin Luumäellä Taavetin asemalla juniin ja siirrettiin Kurikkaan kotiutettavaksi.
Tämä 80 v. muistomerkki on pystytetty Raskas Patteristo 1:ssä palvelleiden sankareiden ja lottien muiston kunnioittamiseksi. Muistomerkissä alhaalla vasemmalla on Raskas Patteristo 1:n asevelimerkki ja oikealla raskaan kenttätykistön aselajitunnus.
Muistomerkkihankkeen suurimmat tukijat: Kurikan kaupunki, Kurikan Naisten Säätiö, Maanpuolustuksen kannatussäätiö, Kenttätykistön Säätiö, Tohmajärven kunta, Ilmajoen kunta, Lappajärven kunta, Puolustusvoimat, Turvallisuuden tukisäätiö, Aallon Patteriston perinnetoimikunta, Kimmo Hurri, Teuvo Nissinen, Tmi Jussi ja Paula Raerinne, Hgin Seudun Reserviläispiiri, Kurikan Sotaveteraanit, E-P:n Sotaveteraanipiiri, Alavuden kaupunki, Kuopion Reserviläiset, Kurikan Lauluveteraanit, Timo Rautakorpi sekä lukuisat muut yksityishenkilöt.
4.7.2021 Raskas Patteristo 1:n perinneyhdistyksen muistomerkkitoimikunnan pj. Tuomo Aho
Hieno kooste juhlasta! Suurkiitos!
Hienoa kun näki sitä täältä kun ei päässyt paikalle.
Kiitos tästä koosteesta. Mahtavaa oli päästä näkemään juhla jälkikäteen! Isäkin käski kertoa kiitokset ja terveiset!
Hieno juhla ja kunnia jälkipolville. Pidetään Suomi itsenäisenä. Nuoret ovat voimavara ja nähdään heissä tulevaisuus.
Tuli sopiva tilaisuuss katso videotallennen muistomerkin paljastamisesta. Asiallinen juhla puheineen.
Sota alkaa kauan enen kuin on ammuttu yhtään laukausta. Sota alkaa kielenkäytössä ja viholliskuvan muodostamisesta. Stalin tarvitsi tehdä uhkakuvan Leningradin turvalisuuden puolustamisesta, jota Suomalaiset uhkasivat, ”Suomen raja on tykinkantaman päässä Lenigradista.”
USA:n presidentti Bush tarvitsi uhkakuvan Irakin joukkotuhoaseista. Presidentti Putin uhkakuvan naapurinsa Ukrainan liittymisestä NATO:n ja sen vaikutuksesta Venäjän turvallisuuteen.
Upea juhla. Suuret kiitokset perinneyhdistyksille isosta urakasta.
Kannattaisi jotkut pienet opastekyltit laittaa ilomantsiin menevän tien varteen raskapatteriston ja Jr8 muistomerkeistä. Näin polkupyörällä liikkeellä olleena ei kehdannut lähteä sivuteille etsimään missä ne sattus olemaan kun matkaa oli jo +100km takana saarivaaran kohdilla ja jonkun verran vielä edessä…Jr8 muistomerkkiä en löytänyt edelleen edes autolla vaikka myöhemmin illalla kävin sitä etsimässä.
JR 8:n muistomerkille osoittaa Lotinanjoen sillan pielessä Tohmajärven ja Joensuun rajamailla jo nyt pieni tienviitta.
Rsks Psto 1:n muistomerkin opaskylttiasia hoituu saamani tiedon mukaan vielä jopa tämän vuoden loppuun mutta viimeistään ensi kevääseen mennessä.
Minusta ”Hannun- vaakuna”- opastusmerkki tai merkit voisi olla sopiva opastus Ilomantsintien varteen.
Aaltolaiset ja kiteeläiset asialla: Tykistö sai jatkosodan muistomerkkinsä Kiteelle. Muistomerkin paljastusjuhlia vietettiin 11.7.2021
https://lakeudenmaanpuolustaja.fi/aaltolaiset-ja-kiteelaiset-asialla-tykisto-sai-jatkosodan-muistomerkkinsa-kiteelle/
Kurikassa jatkosotaan perustetun Raskas Patteristo 1:n 80v. muistomerkki paljastettiin Tohmajärvellä 4.7.2021
https://lakeudenmaanpuolustaja.fi/kurikassa-jatkosotaan-perustetun-raskas-patteristo-1n-80v-muistomerkki-paljastettiin-tohmajarvella-4-7-2021/