Yhteinen maamiesseurojen talo?

Maamiesseurojen kokouksista saksittua

Karjalan maa digitaalinen aineisto

Uudenkylän talo nykyasussaan

Mielenkiintoisia lehtiartikkeleita kokouksista.

21.12.1930 Seurojentalo Patsolaan
Patsolan puolen ja Uudenkylän puolen maamiesseurat päättävät rakentaa yhteisen seurojen talon “Värtsilän ja Tohmajärven pitäjien rajalle valtatien varteen.”
Talo olisi varmaan rakennettu jo aikaisemmin mutta talon sijainnista artikkelin mukaan ei oltu päästy aikaisemmin yksimielisyyteen

29.11.1931 Uudenkylän – Patsolan maamiesseuran syyskokouksessa päätettiin yhdistää naapuri maamiesseurat yhdeksi seuraksi, muuttaa nimi Uudenkylän maamiesseuraksi. Päätettiin ostaa tontti ja rakentaa siihen seuralle talo. Monta isoa päätöstä kertaheitolla.

Muutama kokous myöhemmin molemmat maamiesseurat rakensivat kuitenkin oman talonsa.

Patsolan kylä saanut seuratalon

Sanomalehti Karjalainen uutisoi 23.2.1933:
Värtsilän pitäjän Patsolan kylän maamiesseura, Patsolan sk-(Suojeluskunta) -kyläosasto ja lottaosasto ovat vuoden 1932 aikana rakennuttaneet yhteisen talon, jonka pystyttäminen ansaitsee yhteistoiminnan kauniina saavutuksena tulla julkisuudessakin kerrotuksi.
Artikkeli jatkuu alla




Share

17 comments for “Yhteinen maamiesseurojen talo?

  1. Suoniemi – Patsolan maamiesseuran nimessä hämmästelen Suoniemen yhteyttä ja merkitystä.

    Ehkä joku osaisi avata enemmän tätä nimiasiaa.

  2. Sotien jälkeen pidettiin tynkä-Värtsilän jumalanpalvelukset molemmissa maamieseurojen taloissa – ei tietenkään yhtaikaa, vaan tietääkseni ensin Patsolassa ja sitten Uusikylässä – kunnes Uskin aikana valmistui uusi kirkko Leminrinteen alapuolelle.

  3. Suoniemi on kirjoitettu Harkkolammen lähelle. Eli se vastaisi ehkä selkäkylää.
    Pitäisi etsiä jotain lehtileikkeitä, jossain on voinut olla erimielisyyttä, kun vuonna 1930 päätetään rakentaa yhteinen talo, v’älillä käytiin evakossa ja varmaan 40 luvun loppupuolella oli molemmilla maamiesseuroilla jo omat talot

  4. Käsittääkseni Patsolan maamiesseuran talo oli valmistunut jo ennen sotia.

  5. Karjalaisessa on v.-30 ilmoitus Värtsilän maatalousnäyttelystä, jonka järjestäjinä ovat Värtsilän, Suoniemen Patsolan ja Uudenkylän Patsolan maamiesseurat. Eli 3 kpl maamiesseuroja. Tuli tuokin nyt selväksi, että vanhassa Värtsilässä oli myös maamiesseuran talo.

  6. Tohmajärven kunnan sivuilla mainitaan historiasta ”Sotien seurauksena valtaosa Värtsilästä jäi rajan taakse. Tuolloin kuntaa vahvistettiin liittämällä Patsolan kylä Tohmajärvestä Värtsilän kuntaan.”

    Itse olen kuvitellut, että edellä tarkoitetaan paljolti Selkäkylän seutua, onhan Patsolan koskikin siellä suunnalla, lähellä Kaurilaa.

    Lieneekö Patsola käsittänyt jopa niin laajan alueen, että se on jakautunut tuolloin käsitteisiin Uudenkylän Patsolan ja Suoniemen Patsolan (maamiesseurat).

    Mielenkiintoista olisi kuulla Värtsilän kylien tai kylän osien historiasta lisää. Pääkylät (7 kpl v. 1939) on lueteltu Värtsilän kunta Wikissä

    https://fi.m.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4rtsil%C3%A4_(kunta)

  7. Edellämainittuun kyläluetteloon eivät sisälly mm. Niirala, Pykälävaara, Tervavaara, Pirtajärvi, Savikko jne. Nämä kun eivät liene virallisia ”henkikirjakyliä” vaan kylän osia v. 1939, kuitenkin ihan virallisia paikkojen nimiä. Joku voisi tietää luetella kaikki loputkin.

  8. Tuo -20 ja -30 luvun vaihde tuntuu olevan aika, jolloin rakennettiin paljon työväen ja maamiesseurojen taloja. Liekö ollut kilpailu jäsenistä. Ainakin jäsenmaksu piti maksaa maamiesseuran yhdistykseen, koskapa meillä on yksi sellainen tallessa. Paljon olisi tutkittavaa tälläkin saralla Värtsilän historiassa. Ei ollut ihme, että Jore mainitsi entä jos jutussaan, että Patsolassa olisi monitoimiareena hotelleineen siksi suuri on Patsola ollut. Ainakin nimellisesti on kutsuttu niihin aikoihin esim. Patsolan Tervavaarassa oli sitä ja tätä. Tuo aikaisemmin mainitsemani maatalousnäyttely oli tuottanut voittoa ja saalis oli jaettu kolmen maamiesseuran kesken.

  9. Tuula-Riitta löysi pätevää tietoa. Kiitos. Patsolan seurantalo on siis rakennettu pääosin 1932 ja valmistunut täysin sekä vihitty käyttöönsä 1933.

    Talon arvo on ollut tuolloin noin 80 000 mk, mikä vastaisi tämän päivän rahassa noin 32 000 €. Yli puolet kustannuksista on katettu lahjoituksin ja talkootyöllä.

    Vaikuttaa liiankin kohtuulliselta talon hinta uutena, mutta tämän linkin mukaan rahan arvon olisi noin muuttunut.

    https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html

  10. Kannattaa muistaa, että itsenäinen Suomi oli tuohon aikaan todella nuori. Ruotsi ja viimeisimpänä Venäjä oli sanellut mitä saa tehdä ja mitä ei. Kun martat yrittivät perustaa sivistys- ja opetusjärjestöään niin esteeksi nousi sääntöjen kohta paikallisista järjestöistä. Se oli vaarallisinta tsaarinaikaiselle ajattelulle. Jos ihmiset alkaisivat ajatella itse, niin eihän niitä voisi ohjailla Pietarista tai Tukholmasta käsin. Kun tästä ajattelun kynnyksestä päästiin eteenpäin niin alkoi tapahtua. Aatteellisia ja aatteettomia yhdistyksiä perustettiin ja niille tietenkin toimitiloja

    Tuula-Riitan linkissä mainittu artikkeli on tuossa yläpuolella avattuna.
    Silmillepistävää on tuo kiire. 1930 / 1931 kokouksissa päätettiin rakentaa yksi yhteinen sweurojen talo. Seuraavana vuotena Patsolassa on jo talo tehty, mutta Uusikylää yhteistyökumppania on hävinnyt ainaklin lehti -ilmoituksesta
    Olisipa mukava lukea kokousmuistioita noilta ajoilta

  11. Tämä paikka on ollut 1905 Tohmajärven kuntaa ja Kuopion lääniä kun ukki ja mummi on ostaneet paikan. Ukkini on lahjoittanut tontin maamieseuralle.
    Juha.

  12. Kiitos Juha. Minun vahemmat ovat olleet talonmiehinä jossain vaiheessa

  13. Monta, niin monta muistoa on tuosta talosta. Ensimmäisenä elokuvat .
    Oli siinä ja siinä, riittikö alle 12v ikäraja päästä Karppisen Ilmarin näyttämiin elokuviin.

  14. Oliko tämä Ilmari Karppinen vakio elokuvanäyttäjä ja paikallisia? Ilmeisesti sama mies näytti elokuvia myös Uudenkylän Maamiesseuran talolla. Olen ihmetellyt kuka se niitä elokuvia näytti. Ilmeisesti -60 luvun puolivälissä kirkon lähellä asunut Ville Lukkarinen näytti myös ainakin Uudessakylässä. Ville oli kiertänyt -50 luvulla isoilla savotoilla jossakin päin pohjoista Suomea.

  15. Monta kertaa piti oven takana vahtia milloin pääsisi livahtamaan järjestysmiehen ohi, ilman lippua tietenkin. Jonkun kerran varmaan onnistuinkin.

    Vähän aikuisempana oli ohjelmallisia iltamia, joista muistan kun kolme musiikkimiestä esiintyivät
    Rajamies Teuvo Varonen soitti haitaria, Keijo Vesanen olikohan rajamies vai rautatieläinen soitti saksofonia ja kaupanhoitaja Pentti Huikuri Kaurilasta soitti klarinettia. Apujoukkoja oli vielä laulamassa ja pelleilemässä. Näitä tilaisuuksia ei tarvinnut järjestää tyhjille saleille. Huvivero oli karsean suuri silloin, mutta sitä voi vähän kiertää kun piti tanssiosuuden muistaakseni alle 1,5 tuntisena

  16. Kiitos Juha tiedoista. Tontin lahjoittaja on ollut siis Herman Karvinen, minunkin ukkini.

    Ilmari Karppinen asui Saarivaarassa.

    Keijo Vesanen oli rajamies, instrumenttinaan trumpetti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *