Vuodet eivät ole veljeksiä

Eivät ole vuodet veljeksiä.. Tuo ylempi lumikuva on 19.1.2019 ja alempi nurmikkokuva samasta paikasta 25.1.2020.

Olen ottanut nuo kuvat mökkimme pihalta Mathidedalista. Kylä on vanha ruukkikylä meren ja järven välissä. Välimatkaa merellä ja järvellä on noin 800 m ja korkeuseroa noin 80 metriä, joten mereen laskevassa purossa riitti vesivoimaa. Tänään näin sellaisenkin ihmeen, että avomaalle on istutettu perunaa tammikuussa. Ovat harson alla pakkasia odottamassa.

Tässä näitä harsokuvia Halikosta tammikuulla tänä vuonna. Viime vuonna sinne oli kylvetty varhaisperunaa ja hernettä, mitä lienee nyt. Tultiin käymään pienellä talvivisiitillä ja palataan kohta takaisin Espanjaan. Täällä ei ole lunta, mutta Espanjassa on. Pohjoisempana oikein hirmutalvi.

Kuvia Espanjasta

Helena Sallinen lähettää Värtsin väelle kuvia Espanjasta. Kuvat ovat Malgastan kaupungista. Itse hän lomailee etelämpänä.

Share

6 comments for “Vuodet eivät ole veljeksiä

  1. Sakari H
    27.1.2020 at 11:02

    Vaikea on ihan tarkkaan vertailla, kun tuo vuoden 2020 kuva on otettu 2 m enemmän oikealta ja 1 m korkeammalta kuin vuoden 2019 kuva.

    Kuvissa on kuitenkin monta lumenea, ihan kiitosten verran, jopa ulkomaita (vai ulkolumia) myöten.

  2. jore
    27.1.2020 at 13:15

    Se on Sakari niin että kuva tuli otettua hiukan väärästä paikasta kun edellisen vuoden askelmerkit oli sulaneet pois😂
    Mulla on kyllä noiden askelmerkkien kanssa muutenkin aina vaikeuksia ja sillä tulee usein yliastuttuja hyppyjä ja riman alituksia 😉

    Nuo harsot mua kyllä hiukan askarruttaa.Vaikea uskoa että kukaan olisi vielä mennyt mitään istuttelemaan avomaalle.Voisko ne olla mansikantaimien suojausta?Kukahan viherpeukalo palauttaisi yöuneni?

  3. Kalevi Tikka
    27.1.2020 at 19:03

    Pellolle levitetyt harsot suojausta ne ovat. Jos alue on kaurisaluetta niin niillä estetääm kauriita syömästä mansikan taimia lehdettömiksi. Voivat olla muutakin tarkoitusta varten kun ovat tuolla eteläsuomessa.

  4. Alpoaatos
    27.1.2020 at 19:55

    Minulle tuli mieleen maan lämmittäminen. Otto Rummukainen laittoi varhaisperunamaalle mustan muovin jo syksyllä. Kun lumet suli keväällä niin maa rupesi lämpiämään ihan vauhdilla

  5. jore
    28.1.2020 at 10:20

    Kalevin ajatus taimien suojaamisesta peuroilta tuntuu loogiselta.
    Valkohäntäpeuroja on alueella erittäin paljon.

    Valkohäntäpeurojen talvikanta Suomessa on kasvanut jo yli 110 000 yksilöön.Kaatolupia myönnettiin 58 000 kpl.
    Meidänkin kylien seuralla on 600 lupaa.
    Koko maassa oli rekisteröityjä peurakolareita 6200.Tiedän että kaikkia ei rekisteröidä.

    Peurat vierailevat mielellään puutarhoissa.Syksyisin meidänkin pihan omenat ja päärynät kelpaavat oikein hyvin.

  6. Esko Tarvainen
    31.1.2020 at 19:43

    Kyllä meille vielä kunnon talvi tulee, kun tuulensuunta kääntyy.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *