Aiemmin oli epäilyjä Patsolankosken kuivasta tilanteesta. Kävin nappaamassa kuvan ja kyllä siellä vielä vettä oli sen verran, että pikkukengissä kyllä jalat kastuu. Kumisaappailla pääsee jo kuivinjaloin joenpoikki.
Aiemmin oli epäilyjä Patsolankosken kuivasta tilanteesta. Kävin nappaamassa kuvan ja kyllä siellä vielä vettä oli sen verran, että pikkukengissä kyllä jalat kastuu. Kumisaappailla pääsee jo kuivinjaloin joenpoikki.
Jalathan tuossa yltää reilusti pohjaan ja vielä jiäpi piäkii pinnalle:-)
Kuivumisen myötä Patsolankoskesta Pat-solaksi?
Koskenkorvalla istuskelu loppuu Patsolassa.
Ka mitteepä myös alkoholilla tehtäs, kun meillähän on tuo pontikka:-)
Appiukolla oli rysäpukki Patsolankoskessa, juuri siinä paikassa missä joessa on sisämutka. Yleensä henäkuussa korjasimme rysäpukin, kun vesi oli alhaalla. Rysäpukki piti poistaa, kun koskesta tehtiin kalastus puisto. Rysäpukkien historia on yksi tarina särvimen keruussa.
Kiertelen ja kuljen Värtsilän kairoilla harrastaen. Vesi vähenee vuosi vuodelta. Moni ”,hetesuo”
on kuivunut ja sammaloitunut minun 50:nen havaintovuoden aikana. Näin se vain on. Luonto ympärillä muuttu. Me olemme osa luontoa.