28 comments for “Viikon puheenaiheet viikko 11/2019”
Erkki älä luovuta vaan jatka kirjoittelua.
Olisiko aiheellista otsikoida Viikon puheenaiheet ja Viikon kaskut selvemmin erilaisiksi?
Viikon vitseistä voisi kommenttien määrän suhteen perustaa ihan itsenäisen sivustonsakin!
Kyllä, minäpäs muutan otsikointia.
Kiitän Jennaa napakasta otteesta Värtsin toimittajana.Jatka samaan malliin vaikka kuraa välillä niskaasi sataankin.
Kuulunee toimen kuvaan siksi kun monella ihmisellä on niin paha mieli.Ei se Kyrön mielensäpahoittaja ole mikään fiktiivinen hahmo 🙂
Lintusen Erkkiä kannustan myös jatkamaan aktiivista kirjoittelua.Joskus olen täysin erimieltä Sinun liturgioistasi
mutta kirjoitat vetävää tekstiä ja olet suurella sydämellä Värtsilän asialla.
Isot” respecktit” Teille molemmille!
Onkohan joku jo keksimässä Toistensa mielen pahoittajaa?
Nuoruuteni lanttupelloilta lähettivä Jennalle terveisiä, että rikkakasvit on kitkettävä pois, niin eivät pääse rehottamaan.
Kiitos jore! 🙂
Kun Jaatisen Matti sanoi, että minä rupean Värtsiä hoitamaan, ei kyllä mieleen tullut jotta minusta tuleekin tarhan täti joka hiekkalaatikon reunalla hokee ”soosoo” 😀
Minä en ymmärrä sitten yhtään ihmisiä joilla on tarve aina aukoa päätään ja tahallaan pahoittaa toisten mieli. Todellakin jotkossakin poistelen huutelijoitten kommentit.
Aurinkoista maanantaita vaan kaikille 🙂
Tohmajärvellä oli kuulema pyryttänyt lunta, täällä Kaurilassa on vain aurinko lämmittänyt. Mites Värtsilässä?
Se tuo mielen pahoittaminen lienee jonkinlainen kierrätys-systeemi. Kun keljuttaa omat asiat, herkiää luulemaan, että auttaa, jos saa äksyiltyä jollekkin..
Mutta asiaan Erkin suhteen. Kuule Erkki, Sinulla on kyllä paljon tietämystä muustakin kuin kristillisistä asioista ja olet niistäkin kirjoittanut. Tarkoitan historian ja kulttuurin tuntemusta, muutoinkin kuin vain Värtsilään liittyen. Kirjoitat selkeästi, asiallisesti. Anna vain tekstien tulla tähän lehteen jatkossakin.
Ei sitä herraskaisesti tätä maailmaa aloitettu. Ei sitä tänäkään päivänä olla saavutettu, mutta jollakin tavoin on elämästä selvitty, kun luojan opit ovat olleet selviytymis pakissa.
Tarinoidaan. Kun olin lapsi ihmiset kävivät kylässä. Tarinoivat vanhemmat ja pienet siinä pyörivät heidän seassa. Aina voi silloin tulla kylään. Ovet olivat avoimina. Kun talo jätettiin tyhjilleen laitettiin varrellinen varpaluuta nojaamaan ulko-ovet nojaamaan.
Minua suututtaa kun älypuhelin muuttaa sanoja. Voi poistaa toiminnon vain väliaikaisesti. Suomenkieli on niin monimuotoinen, että sitä ei voi oikein 100% kirjoittaa kukaan. Tärkeintä on, että tekstistä ymmärtää kirjoittajan sanoman. Kännykkä kansalla on oma tapa tekstillä ilmaista itseään.
Esko, kyllä sen automaattisen teksinkorjaamisen pitäisi saada kokonaan pois asetuksista 🙂 Ne asetukset tuppaa olemaan aina monen mutkan takana, ettei meinaa loytää :/
Hyvä Jonna! Tuntuu siltä, että ”homma on hanskassa”. Kyllähän vitsejä on mukava lukea,
kunhan ne vain pysyvät hyvän maun rajoissa. Mielestäni parasta on tilanne komiikka
Viime aikoina Värtsissä on ollut paljon vain kommenttien kommentteja, kun taas kommenttihan
mielestäni tarkoittaa kannanottoa lehteen lähetettyyn juttuun. Jos ei ole juttuja. niin ei pitäisi
olla kommenttejakaan. Näin minä sen käsitän, KIRJOITTAKAA VÄRTSIIN!
oll
Olin suunnittelemassa Uruguain ja Brasilian sellutehtaiden teräsrakenteita kolme d-mallissa. Sama suunnittelu malli oli jo silloin lobaalimalli ja suunnittelijat ympäri tämän pallon pääsivät realiajassa keskustelemaan keskenään ja lopputulos oli yhteinen päätös. Toivon että sävel jatkuu kun me ”foossiilit” olemme jättäneet areenan.
Tänään savustin pieniä pilkkiahvenia. Maustetun kermaviilikastikkeen ja muusin kera olivat niin sanottua lähirulkaa ”herkkua”. Mutta se minkä me vaimoni kanssa olimme lapsena itse oppineet otettiin käyttöön ruokapöydässä. Pieni ahven savustettuna on aika piikkejä sisältävä. Jos suu on oppinut seulomaan ruodot jää lautaselle läjä piikkejä ja parhaat palat suunseuloja osaa erottaa.
Suomessa ei ole aikoihin ollut enää muita aktiivisia Kahuja, kuin Verokarhu.
Talviset kelit maanteillä on yhtä urissa ja tärinä kuopssa kolistelua autoilla.
Sitä se tietää, kun tiekarhut ovat Suomesta hävitetty sukupuuttoon. Niin kuin Veekmanssin Halttunenkin kertoi muuan vuosi sitten jo, että vielä tulee aika jolloin pitäisi saada kunnon tiehöyliä.
Veekmanssilta tuotanto ei ole vähentynyt, vaan Ruotsi ja Norja ovat tienhoidossakin osaavampia, koska sinne on ollut tiehöylilläkin kysyntää.
Tiekarhutkin näköjään ovat talviunilla. Kaupungissa niitä joskus näkee jyrsinterä ylhäällä. Varmaan puoli horroksessa.
Erkki älä luovuta vaan jatka kirjoittelua.
Olisiko aiheellista otsikoida Viikon puheenaiheet ja Viikon kaskut selvemmin erilaisiksi?
Viikon vitseistä voisi kommenttien määrän suhteen perustaa ihan itsenäisen sivustonsakin!
Kyllä, minäpäs muutan otsikointia.
Kiitän Jennaa napakasta otteesta Värtsin toimittajana.Jatka samaan malliin vaikka kuraa välillä niskaasi sataankin.
Kuulunee toimen kuvaan siksi kun monella ihmisellä on niin paha mieli.Ei se Kyrön mielensäpahoittaja ole mikään fiktiivinen hahmo 🙂
Lintusen Erkkiä kannustan myös jatkamaan aktiivista kirjoittelua.Joskus olen täysin erimieltä Sinun liturgioistasi
mutta kirjoitat vetävää tekstiä ja olet suurella sydämellä Värtsilän asialla.
Isot” respecktit” Teille molemmille!
Onkohan joku jo keksimässä Toistensa mielen pahoittajaa?
Nuoruuteni lanttupelloilta lähettivä Jennalle terveisiä, että rikkakasvit on kitkettävä pois, niin eivät pääse rehottamaan.
Kiitos jore! 🙂
Kun Jaatisen Matti sanoi, että minä rupean Värtsiä hoitamaan, ei kyllä mieleen tullut jotta minusta tuleekin tarhan täti joka hiekkalaatikon reunalla hokee ”soosoo” 😀
Minä en ymmärrä sitten yhtään ihmisiä joilla on tarve aina aukoa päätään ja tahallaan pahoittaa toisten mieli. Todellakin jotkossakin poistelen huutelijoitten kommentit.
Aurinkoista maanantaita vaan kaikille 🙂
Tohmajärvellä oli kuulema pyryttänyt lunta, täällä Kaurilassa on vain aurinko lämmittänyt. Mites Värtsilässä?
Se tuo mielen pahoittaminen lienee jonkinlainen kierrätys-systeemi. Kun keljuttaa omat asiat, herkiää luulemaan, että auttaa, jos saa äksyiltyä jollekkin..
Mutta asiaan Erkin suhteen. Kuule Erkki, Sinulla on kyllä paljon tietämystä muustakin kuin kristillisistä asioista ja olet niistäkin kirjoittanut. Tarkoitan historian ja kulttuurin tuntemusta, muutoinkin kuin vain Värtsilään liittyen. Kirjoitat selkeästi, asiallisesti. Anna vain tekstien tulla tähän lehteen jatkossakin.
Ei sitä herraskaisesti tätä maailmaa aloitettu. Ei sitä tänäkään päivänä olla saavutettu, mutta jollakin tavoin on elämästä selvitty, kun luojan opit ovat olleet selviytymis pakissa.
Tarinoidaan. Kun olin lapsi ihmiset kävivät kylässä. Tarinoivat vanhemmat ja pienet siinä pyörivät heidän seassa. Aina voi silloin tulla kylään. Ovet olivat avoimina. Kun talo jätettiin tyhjilleen laitettiin varrellinen varpaluuta nojaamaan ulko-ovet nojaamaan.
Minua suututtaa kun älypuhelin muuttaa sanoja. Voi poistaa toiminnon vain väliaikaisesti. Suomenkieli on niin monimuotoinen, että sitä ei voi oikein 100% kirjoittaa kukaan. Tärkeintä on, että tekstistä ymmärtää kirjoittajan sanoman. Kännykkä kansalla on oma tapa tekstillä ilmaista itseään.
Esko, kyllä sen automaattisen teksinkorjaamisen pitäisi saada kokonaan pois asetuksista 🙂 Ne asetukset tuppaa olemaan aina monen mutkan takana, ettei meinaa loytää :/
Hyvä Jonna! Tuntuu siltä, että ”homma on hanskassa”. Kyllähän vitsejä on mukava lukea,
kunhan ne vain pysyvät hyvän maun rajoissa. Mielestäni parasta on tilanne komiikka
Viime aikoina Värtsissä on ollut paljon vain kommenttien kommentteja, kun taas kommenttihan
mielestäni tarkoittaa kannanottoa lehteen lähetettyyn juttuun. Jos ei ole juttuja. niin ei pitäisi
olla kommenttejakaan. Näin minä sen käsitän, KIRJOITTAKAA VÄRTSIIN!
oll
Olin suunnittelemassa Uruguain ja Brasilian sellutehtaiden teräsrakenteita kolme d-mallissa. Sama suunnittelu malli oli jo silloin lobaalimalli ja suunnittelijat ympäri tämän pallon pääsivät realiajassa keskustelemaan keskenään ja lopputulos oli yhteinen päätös. Toivon että sävel jatkuu kun me ”foossiilit” olemme jättäneet areenan.
Tänään savustin pieniä pilkkiahvenia. Maustetun kermaviilikastikkeen ja muusin kera olivat niin sanottua lähirulkaa ”herkkua”. Mutta se minkä me vaimoni kanssa olimme lapsena itse oppineet otettiin käyttöön ruokapöydässä. Pieni ahven savustettuna on aika piikkejä sisältävä. Jos suu on oppinut seulomaan ruodot jää lautaselle läjä piikkejä ja parhaat palat suunseuloja osaa erottaa.
Suomessa ei ole aikoihin ollut enää muita aktiivisia Kahuja, kuin Verokarhu.
Talviset kelit maanteillä on yhtä urissa ja tärinä kuopssa kolistelua autoilla.
Sitä se tietää, kun tiekarhut ovat Suomesta hävitetty sukupuuttoon. Niin kuin Veekmanssin Halttunenkin kertoi muuan vuosi sitten jo, että vielä tulee aika jolloin pitäisi saada kunnon tiehöyliä.
Veekmanssilta tuotanto ei ole vähentynyt, vaan Ruotsi ja Norja ovat tienhoidossakin osaavampia, koska sinne on ollut tiehöylilläkin kysyntää.
Tiekarhutkin näköjään ovat talviunilla. Kaupungissa niitä joskus näkee jyrsinterä ylhäällä. Varmaan puoli horroksessa.
Kaseva – Vanha mies (1974)
https://youtu.be/5YPARDlE-O8
Hieno biisi tähän hetkeen, kiitos Sakke!!!
Katri-Helena – Lintunen (1971)
https://youtu.be/1kxHNbtGz4k
Jarno Sarjanen- Pienen pojan haaveet 1971
https://www.youtube.com/watch?v=p-nJBW1myMc
Hienot musiikkivalinnat, kaikki kolme.
Oliko Sakarin valinnoissa vihje/toivomus?
Ajattelin ihan samaa??:-)
Minun linkit olivat samalla vinkit, ikään kuin Värtsin vakilukijoiden sisäpiirin juttu.
Saa nähdä miten bongaus etenee.
Bonimai, katotaan sopiva hetki:-)
Ehkä tätä ajoit takaa
https://www.youtube.com/watch?v=dEXnLQo4wUI
Vuokatin latuja tänään testailtiin. Pitkälenkki ja kun keli vaihtui oli voitelutauko paikallaan.
Kylläpä vanha äijä möhlii, kun Jennasta tulikin Jonna viimeisessä yhteydenotossa Värtsiin.
Pyydän anteeksi!
Martti, ei se mitään 😀 Ei tuo paljoa vikaan mennyt 😀