Täällä ei ole näkynyt muuttolintuja. Mustarastaita on ollut joulusta saakka. Eivät kai ole lähteneetkään. Yllätys Yllätys! Tätä kirjoittaessa huomaan lumilaudalla PUNARINNAN. Wautsi
Kaurilassa kävi kaksi pyrstötiaista lintulaudalla pääsiäisenä.
Tänään aamulenkillä Lappeenrannassa kolme joutsenta lensi Pohjois-Karjalaa kohden. Oli upeaa nähdä joutsenet ja lumi kinokset maassa.
Ukko katsoo ikkunasta
oottaa tuttuja tulevan..
Saisi tulla muuttolinnut
matkain päästä jo miekkoset.
Toisi tiedon keväimestä,
uuden suven saavunnasta
tänne korpien keskelle,
Karjalan kivikkomaille.
Talvi pitkä ja pimeä,
pitkä on oottavan aika.
Ukko kertaa mielessänsä
lorun lapsena opitun;
”Kuu on kiurusta kesähän
puoli kuuta peipposesta,
västäräkistä vähäsen…”
Herää ukko mietteistänsä,
huomaa tulleen jo keväisen.
Hieno runo!
Tässä kynämies Alpon runossa on rytmi ja tarina löytäneet toisensa 👍
Jopa saapui joutsenparvi
ukon järven jäätikölle,
pesäpoukaman perälle.
Ukon mieli leivon lailla
talven kohmeesta kohosi,
Virkiä talvihortehesta..
Viime kesän ja tämän talven kokemusten ohella laittaisin vanhan lorunkin muotoon:
Kuu kiurusta kesään, vähät västäräkeistä, kun tulisi aika jolloin ei päivääkään ettei pääskysiä.
Täällä ei ole näkynyt muuttolintuja. Mustarastaita on ollut joulusta saakka. Eivät kai ole lähteneetkään. Yllätys Yllätys! Tätä kirjoittaessa huomaan lumilaudalla PUNARINNAN. Wautsi
Kaurilassa kävi kaksi pyrstötiaista lintulaudalla pääsiäisenä.
Tänään aamulenkillä Lappeenrannassa kolme joutsenta lensi Pohjois-Karjalaa kohden. Oli upeaa nähdä joutsenet ja lumi kinokset maassa.
Ukko katsoo ikkunasta
oottaa tuttuja tulevan..
Saisi tulla muuttolinnut
matkain päästä jo miekkoset.
Toisi tiedon keväimestä,
uuden suven saavunnasta
tänne korpien keskelle,
Karjalan kivikkomaille.
Talvi pitkä ja pimeä,
pitkä on oottavan aika.
Ukko kertaa mielessänsä
lorun lapsena opitun;
”Kuu on kiurusta kesähän
puoli kuuta peipposesta,
västäräkistä vähäsen…”
Herää ukko mietteistänsä,
huomaa tulleen jo keväisen.
Hieno runo!
Tässä kynämies Alpon runossa on rytmi ja tarina löytäneet toisensa 👍
Jopa saapui joutsenparvi
ukon järven jäätikölle,
pesäpoukaman perälle.
Ilostui mökin isäntä
ystäväinsä saavunnasta,
joutsenien joudunnasta.
Ukon mieli leivon lailla
talven kohmeesta kohosi,
Virkiä talvihortehesta..
Viime kesän ja tämän talven kokemusten ohella laittaisin vanhan lorunkin muotoon:
Kuu kiurusta kesään, vähät västäräkeistä, kun tulisi aika jolloin ei päivääkään ettei pääskysiä.