Turvaa maaseudelle-hanke

Keväällä 2017 oli Liperin paikallislehdessä värikäs kuva, jossa ihmishahmot kannattelivat Pohjois-Karjalan karttaa ja esitteessä otsikkona teksi ”Turvaa maaseudulle”. Esitteessä oli maininta, että kurssituksen tarkoituksena on perustaa kylien pelastusryhmiä vapaaehtoisista kyläläisistä.
Kurssin järjestäjänä PK-Pelastuslaitos.

 

Olen aina ollut jonkin verran kallellaan turvallisuusasioiden suuntaan ja niinpä työnnyin kuunteluoppilaaksi viikonlopun kurssille. Vaikka kieltämättä tuo ylevältä vaikuttava nimi ”pelastusryhmä” hiukan hirvittikin.

Mistä on kysymys
Samassa esitteessä oli tiivistetysti kerrottu mistä on kysymys;

 

Kylän pelastusryhmäkoulutus
Maaria Leinosen runo kävi hyvin alustukseksi siitä, miten naapuriavun tulisi toimia ja on ennen toiminutkin.. Nyt vain tuntuu asiat olevan toisin ?

Tämä kansa osasi kerran kantaa vastuutaan vähäeleisesti.
Katsoi aamulla naapurin mökin suuntaan, nouseeko yksineläjämummon piisistä kahvinkeittosavut, että vieläkö siellä hengissä.
Asteli lämpiäisleipä kainalossa oikopolkua pellontorppaan
kertomaan omat kolottamiset ja kyselemään naapurin hengenahdistukset.
Niitti kesällä lesken lampaille heinät ja syksyllä nosti sokean mummon perunat. Eli todeksi arkipäivän toveruutta, tietämättä, että sillä on niin hieno nimi kuin ystäväpalvelu.
Maaria Leinonen

=========================================================

Pilottihanke; alkanut Kesälahdelta. Tavoitteena saada 50 ryhmää

Koulutettuja pelastusryhmiä voidaan käyttää aputehtäviin silloin, kun pelastusviranomaisten voimavarat eivät riittäisi. Tällaisia tehtäviä olisi esimerkiksi erilaiset tiedustelutehtävät ja huoltotoimet. Pelastusryhmäläiset ovat vakuutettuja tehtävässään ja saavat siitä palkkaa.
Kaikissa ”Turvaa maaseudulle” koulutustilaisuuksissa koulutetaan samat asiat.
Teoriatuntien jälkeen harjoiteltiin alkusammuttimen käyttöä sekä kesällä, toisena viikonloppuna maastossa myös muita sammuttimia.

Hätäensiapukurssi kuuluu luonnollisesti koulutukseen. Myös ”sydäniskuri” eli defibilaattorin käyttöä harjoiteltiin.

Eri sammutusvälineitä tutkittiin. Käynnistystä ja tankkaamista myös opeteltiin.

Jokaista opetettiin henkilökohtaisesti ihan kädestä pitäen käyttämään näitä välineitä.
Tukeva asento, pistesuihkua ja ”sumuseinää”

Sumua ja sateenkaarta

Ryhmät varustettiin huomioliivein.

Paikallislehdessä oli tammikuulla 2017 Pohjois-Karjalan Pelastuslaitoksen tiedote, jossa kerrottiin ”Turvaa maaseudulle” – hankkeen nykytilasta. Alla tiedote koknaisuudessaan.

Pohjois-Karjalan Pelastuslaitoksen tiedote
Turvaa maaseudulle-hankkeen viimeinen toimintavuosi käynnistyi Pohjois-Karjalassa. Maakunnan alueella toimii tällä hetkellä jo 50 kylän pelastusryhmää.

Hanke aloitettiin heinäkuussa 2015. Sen keskeisenä tavoitteena on ollut muodostaa Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle vähintään 50 kylän pelastusryhmää, jotka kykenevät tarvittaessa toimimaan pelastustoimen tukena erilaisissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa. Tällä hetkellä maakunnan alueella toimii siis tavoitteen mukaisesti 50 kylän pelastusryhmää.

Kylien pelastusryhmiä on tähän mennessä perustettu ja koulutettu Outokumpua lukuun ottamatta kaikkien maakunnan kuntien alueille. Yhteensä 50 kylän pelastusryhmässä on mukana 460 henkilöä ja lisää koulutetaan koko ajan. Tavoitteena ylittää 500 henkilön määrä. Turvaa maaseudulle-hankkeen erilaisiin tilaisuuksiin on osallistunut yli 6000 eri kylien asukasta.

Hanketyö jatkuu kevään aikana vilkkaana. Pelastusryhmien kokoaminen ja koulutus aloitetaan maaliskuussa Outokummun alueen kylissä. Pelastusryhmien peruskoulutusta järjestetään myös Joensuun Kiihtelysvaarassa ja Keski-Karjalan alueella. Peruskoulutusten lisäksi järjestetään myös täydennyskoulutusta, esimerkiksi Selviydy sähköttä-kurssi Pielisen Karjalan alueella. Pohjois-Karjalan lisäksi tavoitteena on laajentaa hanketta yhteistyössä Heinäveden kunnan ja Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanssa myös Heinäveden kunnan alueelle, koska Heinäveden kunta liittyy vuonna 2020 alusta alkaen Pohjois-Karjalan maakuntaan.

Vs. ensihoitopäällikkönä nykyisin toimiva Kari Törrönen opasti osallistujia muun muassa maallikkodefibrillaattorin käyttöön Kontiolahden paloasemalla keväällä 2016.
Lisäksi Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen ensihoitopalvelut sijoittaa tämän kevään aikana pelastuslaitoksen käytössä olleita sydäniskureita kyliin eri puolille maakuntaa. Asiasta tiedotetaan tarkemmin, kun laitteiden luovutustilaisuus ja koulutus kylille on ajankohtainen. Ensimmäinen tilaisuus järjestetään helmikuussa Kesälahdella, mistä Turvaa maaseudulle-hanke aloitettiin.

Kylien pelastusryhmiltä saa naapuriapua

Vuodenvaihteen tykkylumitilanne osoitti jälleen kerran yhteiskunnan haavoittuvuuden erilaisille häiriötilanteille kuten sähkönjakelun suurhäiriöille. Näissä tilanteissa korostuu viranomaisavun lisäksi omatoiminen varautuminen, kriisinkestokyky sekä lähimmäisistä huolehtiminen eli naapuriaputoiminta. Nämä tilanteet ovat juuri sellaisia, jota varten kylän pelastusryhmät ovat olemassa, ja mihin kylien pelastusryhmän jäseniä on koulutettu.

Kylän pelastusryhmätoiminnassa mukana olevilla ihmisillä on keskivertoa paremmat valmiudet omatoimiseen varautumiseen ja itsenäiseen selviytymiseen sekä naapuriavun antamiseen erilaisissa yhteiskunnan häiriötilanteissa. Ennen kaikkea heillä on vahva lähimmäisen auttamisen halu, joka on tärkein ominaisuus pelastusryhmätoimintaan osallistuttaessa.

Pohjois-Karjalan tykkylumitilanteen johdosta kylän pelastusryhmiä ei kutsuttu auttamaan pelastuslaitosta, mutta heidän valmiuttaan auttaa tarvittaessa tiedusteltiin etukäteen pahimmilla tykkylumialueilla. Lisäksi useat pelastusryhmäläiset ovat esimerkillisesti aktivoituneet omatoimisesti naapuriapuun. Pelastuslaitos kannustaa myös jatkossa pelastusryhmäläisiä omatoimiseen naapuriapuun tarpeen havaittuaan, eikä toimimaan pelkästään pelastuslaitoksen pyynnöstä.

Turvaa maaseudulla-hankkeen ja kylien pelastusryhmätoiminnan avulla tuetaan erinomaisen hyvin myös sisäisen turvallisuuden strategian tavoitteita kuten yksilön ja yhteiskunnan kriisinkestokyvyn ylläpitoa ja parantamista. Toiminnan avulla ylläpidetään myös ihmisten turvallisuuden tunnetta erityisesti maaseudulla. Pohjois-Karjalan kokemukset hankkeen myötä ovat niin hyviä, että Turvaa maaseudulle-hankeen toimintamallissa olisi potentiaalia jopa kansalliseksi toimintamalliksi – tavoitteena yhteistyöllä turvallinen ja elävä maaseutu koko Suomessa.

Ensi heinäkuun jälkeen pysyväksi toiminnaksi

Turvaa maaseudulle-hanke toimii Pohjois-Karjalan maakunnan alueella 30.7.2018 saakka, jonka jälkeen kylien pelastusryhmätoiminnan on tarkoitus jäädä pysyväksi toimintamalliksi maakunnan alueelle.

Turvaa maaseudulle-hanketta hallinnoi Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos ja hankekumppaneina toimivat Pohjois-Karjalan pelastusalanliitto ja Maaseudun Sivistysliiton Itä-Suomen aluetoimisto. Hankkeen taustalla on vuonna 2012 käynnistynyt pilotointi, jossa kokeiltiin käytännössä pelastusryhmien kokoamista ja kouluttamista Kiteen Kesälahden, Kontiolahden ja Valtimon kylissä. Hankkeen avulla tuetaan kylien ja maaseudun kehittämistä sekä lisätään asuinympäristön turvallisuutta.

Hankkeen yleistavoitteena on entistä turvallisempi maakunta, johon asukkaat voivat itse vaikuttaa. Hankkeen tavoitteina on muodostaa koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle kylän pelastusryhmät, jotka kykenevät tarvittaessa toimimaan pelastustoimen tukena erilaisissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa, lisätä asukkaiden osallistumista kyläturvallisuuden ylläpitämiseen sekä kehittämiseen ja kannustaa naapuriavun antamiseen eli kyläyhteisön sisällä lähimmäisestä huolehtimiseen.

Lähde: Pohjois-Karjalan pelastuslaitos 18.1.2018

Juttu: Alpo Rummukainen