Tarjoan joitakin talvisia kuvia katseltavaksi ennen kuin kesä kerkiää. Kuvissa on kuoppia, kuhmuroita ja tasaistakin. Jossain kuvassa lienee jänöjussin pesä piilossa. Piisamin pesä jossain toisessa. Joutsenet odottavat vielä lumien sulamista pesän päältä. Eräässä kuvassa on ilmeisesti lemmenkipeän teeren kirjoitusta mielitietylleen.
Alapo on onnistunu vangihtemaan tuassiisa luonnosta oikein herkulliset palat ja otokset meijän silimäiltäväks, kiitos 🙂
Kyllä luonnosta löytää kivaa katseltavaa, kun on silmää nähdä.
Nämä lumet tosiaan alkavat olla pian menneen talven lumia, mutta hyvä
että Alpo olet kuvannut ne muistoksi.
Kävelin äsken lenkin jäällä, joka sekin joissakin paikoissa inhottavasti pamahteli,
vaikka paksuutta on kymmeniä senttejä näillä meidän tienoilla.
Luonto tarjoaa loputtomasti ravintoa tuonne jonnekin sielun syövereihin. Nyt kun mukana lenkillä on lähes aina kännykkä niin sen kameralla tulee paljon otettua tunnelmakuvia kotijoukoille maistiaisiksi metsästä. Pieni osa pitäisi tallettaa, kun vain osaisi päättää mitä otetaan ja mitä jätetään.
Jätin tuon yhden kuvan, (kuva joutsenten ja pupun pesäkolon välissä) että joku kertoisi mikä piukkueläin siinä on mennyt. Näen paljonkin jälkiä, mutta en tunne niitä.
Alpo
Muksuna leikittiin valokuvaajaa siten, että
pyörittiin pareittain ympäri ja sitten ”kuvaaja”
irroitti otteensa ja kuvattava lensi pää pyörällä
mitä kummallisimpiin asentoihin.
Mitä kummallisempia asentoja oli meilläkin äskeisellä
postinhakureissulla:
Siippa väitti, ettei ole liukasta ja niinpä hän kupsahtikin
menomatkalla takalistolleen ja palatessa luisui kyljellään
yhden alamäen.
Minä olin varovaisempi ja askelsin harkiten kuin nuoralla-
tanssija etsien sulapaikkoja. Kädet sivuilla levällään tasa-
painottamassa liikkumista.
Loppu hyvin, kaikki hyvin, mutta mainioita kuvia olisi saanut
vaikka piilokameraan.
Alpoaatoksen talvinen ”piilokamera” tarjoaa rauhaisaa katseltavaa.
Meillä arveltiin tuntemattomia jälkiä jonkin linnun jättämiksi.
Irene & Pentti, tarkoitin tuota toista kuvaa ylhäältä päin.. Veikkaisin jotain minkkiä, hilleriä, lumikkoa tai jotain sellaista tasajalkaa hyppivää. Ja nuo sydämenmuotoiset kiemurat ovat mielestäni teeren soidinmenoilta. Myös sontaläjät viittaavat siihen suuntaan.
Alpo, olisikohan se liito-oravan jälki. (toinen kuva ylhäältä)