9 comments for “Viikon puheenaiheet, viikko 7

  1. Minun tatinani on parkki pinojen pihkantuoksuinen. Muistan kun pylväitä”laanissa” nuoret miehet teräsimillä kuorivat. Muistan myös kylänmiesten hikoilut ropsipinoilla jotka olivat puhtaaksi kuorijat. Ropsit menivät tehtaalle ihmisvoimalla kuorittuna. Minun jo mennyttä elämää on ollut suunnitella kuorimakoneet joiden laatuvaatimukset täyttää sellukattilan vaatimukset. Uruguain ensimmäisen sellutehtaan projektissa olin mukana vain pelkkänä teknisenä suunnittelija. Kuultuani tämänpäivän uutisen, jossa kerrottiin uuden sellutehtaan rakentamisesta entisen tehtaan tuotanannon kasvattamiseksi. Tehdään kuulemma maailman suurin sellutehdas kopleksi. Raaka-aineen hankinta perustuu maahan istutettujen puiden nopeaan kasvuun. Nyt jos koskaan pitää ottaa vanha sanonta käyttöön: ”pää tulee vielä vetäjän käteen”.

  2. En malta olla kommentoimatta sitä,
    että tänään riemu raikuu Join kaupungissakin,
    onhan nuorten penkkaripäivä. Niin
    varmaan siellä Tohmajärvelläkin, mukana lienee
    Värtsilänkin nuoria?

    Seinäjoen lukiossa pojat pukeutuvat pohjalaiseen
    miesten kansallisasuun. Kiitimme kuvasta, ja viestitimme,
    että onpa poika totinen. Tähän vastattiin: ”Kaustan
    mies ei hymyile turhia!”
    *
    PS Kun käytän joskus sanaa ”Kausta” teen sen
    kunnioittavalla mielellä. Rakkalla lapsella on
    monta nimeä…..

  3. Tuli tuossa järven puhtaudesta kertoessa mieleen kysymys: Onko jakokunta koskaan tutkituttanut Pirtajärven vettä? Siitä taas ajatus juoksi sanaan jakokunta. Se on mielestäni taas niitä huonoja sanoja. Mikä oli entisessä kalastuskunnassa vikana? Siitä tiesi heti, mistä on kysymys. Jakokunta ei sano asiaan vihkiytymättömälle yhtään mitään. Mitä siellä jaetaan, vaateapua vai ruokaa? Samanlaisia nimenhuononnuksia oli Postin muuttuminen Itellaksi tai Tie – ja – vesilaitoshallinto (TVH) muuttui Destiaksi, mitä niitä nyt lieneekään.

  4. No niin, vanhalla vähän lipsui tuo ajatus. Eihän se kalastuskunta mikään jakokunta ole vaan osakaskunta. Ei se sekään mikään selvä nimi ole.

  5. Kyllä jakokunta on ihan olemassa oleva nimi. Tosin nyt kun tarkistin netistä niin nykyisin se taitaa olla osakaskunta. Se ei ole aivan sama kuin kalastuskunta.

    Tämä jako- tai osakaskunta hallinnoi ns ”yhteisiä alueita” . Vanhoissa kauppakirjoissa saattaa olla maininta ”oikeus yhteisiin”. Isojaossa 1700-1800 luvuilla lohkaistiin pieniä maa-alueita yhteisesti käytettäväksi. Niitä oli mm venevalkamat, hiekanottopaikat lähde jne. Näissä maa-alueissa on melkoinen omaisuus osakaskunnissa. Mahdollinen tuotto pitäisi ainakin periaatteessa jakaa osakkaiden kesken, mutta taitaa olla helpompaa jättää kasvamaan korkoa. Jakokunta voi myydä tai ostaa alueita.

    Osakaskunnan jäseneksi tullaan kun ostetaan alue, jolla on ”oikeus yhteisiin”.

    Pirtajärven vanhat tontit luultavasti kuuluvat näihin oikeutettuihin. Irene, saatat hyvinkin olla osakaskunnan jäsen. Tiedä häntä millainen osuus on tulossa.

  6. Kiitos Alpo selvennyksestä!

  7. Olin kerran Jakokunnan kokouksessa, vai oliko se joku tiedotustilaisuus. Ihmiset olivat varanneet mukaansa tilojensa ihmeelliset tiedot ”Oikeus yhteisiin..”
    Seinille oli kiinnitetty valtavasti karttoja, joista selvisi ne kauppakirjojen ihmeelliset merkinnät ”yhteisistä”. Selvisi, että minulla olisi oikeus venepaikkaan 1km päässä, matonpesupaikka olisi Taipaleen kirkon luona joessa 6 km. Mudan ottopaikka Kontkalassa, 3 km. Hiekan ottopaikka 4 km. Ilmeni vielä, että eräs kaunis kallioranta olisi yhteinen retkeilypaikka. Ihmettelinkin, miksi siinä ei ollut kesämökkiä vaikka viereisillä huonoimmilla paikoilla oli.

  8. Kylläpä oli taas hienot Wanhojen tanssit Tohmajärvellä ja ilahduttavan monta paria. Kiitos tanssijoille! Tänä vuonna meidän kyläläisiä/koululaisia oli pyörähtelemässä Liikuntahallin parketilla runsaasti; ainakin kymmenessä parissa toinen tanssija oli ”tuttuja”. Menkäähän katsomaan illalla uusintana tämän päivän Wanhoja!

  9. Olisi pari pientä kysymystä.
    Jos kävisin laskiaisena Kukkolammella niin tietäisikö joku
    onko siellä polttopuita, siis Luppotuvalla tai rannassa. Ja toinen kysymys; onko tie pidetty auki tänä talvena. Eihän tämä asia tietysti minulle kuulu, mutta jos polttopuut joutuu kantamaan repussa niin on eri asia kantaa muutama sata metriä kuin muutama kilometri. Voihan olla, ettei kukaan ole lammella käynyt viime kesän jälkeen. En ole ainakaan huomannut Värtsin palstoilla mitään mainintaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *