5 comments for “Arkistojen kätköistä – Koulumuistoja”
Mielenkiintoista tekstiä. Aikalailla samanlaista kuri oli
vielä viisikymmentäluvun puolivälin paikkeillakin. Joensuussa
oli vielä se Wanha Kauppahalli ja sen Siltakadun puoleisella
seinustalla elokuvamainoksia. Ainakin uskontoa opettava
vanha herrasmies oli tarkkana, etteivät Tipulan tytöt olisi
saaneeet edes vilkaista niihin mainoksiin. Kerran pari tyttöä sai
tästä aikamoisen ripityksen, hyvä ettei muikkaria. (Herää kysymys
mitä ope itse teki niillä kulmilla?) Helmikuun manifesti oli ainoa elokuva,
jonka tämä kasvattaja hyväksyi.
Kiva juttu ja osoittaa taas kerran Värtsilän ”suuruuden” ennen sotia.Oppikouluun tultiin Värtsilään matkojen päästä.Jopa Kiteeltä 😉
Onpa hauska yhteensattuma, sillä Karttusen Kyllikki oli yksi niistä koululaisista, joka asui siinä Vuojolaisen mökissä, jonka isä osti meille jatkosodan aikana.
Hyvä yhdistelmä, kun jutut, kommentit ja arkistotiedot kietoutuvat yhteen. Siinä on todistusvoimaa ja kokonaiskuvaa. Lööperiä lasketelleilla, jos heitä olisi, alkaisivat korvat punottamaan.
Tässä tietoa Värtsilän kansakoulun alkuajoista ja oppikoulun aloittamisesta. Vörtsilän kansakoulu – ensimmäisenä Tohmajärven kunnassa – aloitti vuonna 1859 rautatehtaalta vuokratussa huoneistossa. Koulu toimi siellä vuoteen 1885 saakka, kunnes se sai uuden, oman rakennuksensa kylän korkeimmalta mäeltä.
Wärtsilän tehtaalla toimi myös vuonna 1889 perustettu pientenlastenkoulu. Tälle koululle kutsuttiin 18.9.1906 Värtsilän ja sen ympäristön väkeä pohtimaan, olisiko ryhdyttävä oppikoulun perustamispuuhaan, mikä johtikin sitten siihen, että 2.9.1907 aloitti toimintansa talkoilla rakennetun Värtsilän nuorisoseuran talossa – Värtsilän Suomalainen Reaaliyhteiskoulu, joka muutti nimensä vuonna 1915 Värtsilän yhteiskouluksi ja vuonna 1931 Värtsilän keskikouluksi. Sotien jälkeen koulu muutti evakkoon Joensuuhun ja sai nimekseen Joensuun keskikoulu. Koulua käytiin tyttölyseon tiloissa iltapäivävuorossa alkaen klo 14, lauantaisin klo 13. Itse kävin tätä koulua vv. 1949-54 siirtyen sen jälkeen Joensuun lyseon lukioluokille.
Joensuun keskikoulu on muuttanut muotoaan ja nimeään useaan otteeseen: – Pielisensuun yhteislyseo 1958-62, Joensuun normaalilyseo 1962-73, Joensuun harjoittelukoulu 1973-78, Joensuun normaalikoulu vuonna 1978- Ja niin edelleen. Mikä lienee nykyisin?
Ja miten kauan jatkaa toimintaansa Värtsilän upea koulu Niiralan kylässä? Niinpä, niin. Kansakoulut alkoivat Tohmajärven kunnan alueella Värtsilässä. Sammuuko perinne nyt nykyisessä Tohmajärven kunnassa, nähtäväksi jää.
Mielenkiintoista tekstiä. Aikalailla samanlaista kuri oli
vielä viisikymmentäluvun puolivälin paikkeillakin. Joensuussa
oli vielä se Wanha Kauppahalli ja sen Siltakadun puoleisella
seinustalla elokuvamainoksia. Ainakin uskontoa opettava
vanha herrasmies oli tarkkana, etteivät Tipulan tytöt olisi
saaneeet edes vilkaista niihin mainoksiin. Kerran pari tyttöä sai
tästä aikamoisen ripityksen, hyvä ettei muikkaria. (Herää kysymys
mitä ope itse teki niillä kulmilla?) Helmikuun manifesti oli ainoa elokuva,
jonka tämä kasvattaja hyväksyi.
Kiva juttu ja osoittaa taas kerran Värtsilän ”suuruuden” ennen sotia.Oppikouluun tultiin Värtsilään matkojen päästä.Jopa Kiteeltä 😉
Onpa hauska yhteensattuma, sillä Karttusen Kyllikki oli yksi niistä koululaisista, joka asui siinä Vuojolaisen mökissä, jonka isä osti meille jatkosodan aikana.
Hyvä yhdistelmä, kun jutut, kommentit ja arkistotiedot kietoutuvat yhteen. Siinä on todistusvoimaa ja kokonaiskuvaa. Lööperiä lasketelleilla, jos heitä olisi, alkaisivat korvat punottamaan.
Tässä tietoa Värtsilän kansakoulun alkuajoista ja oppikoulun aloittamisesta. Vörtsilän kansakoulu – ensimmäisenä Tohmajärven kunnassa – aloitti vuonna 1859 rautatehtaalta vuokratussa huoneistossa. Koulu toimi siellä vuoteen 1885 saakka, kunnes se sai uuden, oman rakennuksensa kylän korkeimmalta mäeltä.
Wärtsilän tehtaalla toimi myös vuonna 1889 perustettu pientenlastenkoulu. Tälle koululle kutsuttiin 18.9.1906 Värtsilän ja sen ympäristön väkeä pohtimaan, olisiko ryhdyttävä oppikoulun perustamispuuhaan, mikä johtikin sitten siihen, että 2.9.1907 aloitti toimintansa talkoilla rakennetun Värtsilän nuorisoseuran talossa – Värtsilän Suomalainen Reaaliyhteiskoulu, joka muutti nimensä vuonna 1915 Värtsilän yhteiskouluksi ja vuonna 1931 Värtsilän keskikouluksi. Sotien jälkeen koulu muutti evakkoon Joensuuhun ja sai nimekseen Joensuun keskikoulu. Koulua käytiin tyttölyseon tiloissa iltapäivävuorossa alkaen klo 14, lauantaisin klo 13. Itse kävin tätä koulua vv. 1949-54 siirtyen sen jälkeen Joensuun lyseon lukioluokille.
Joensuun keskikoulu on muuttanut muotoaan ja nimeään useaan otteeseen: – Pielisensuun yhteislyseo 1958-62, Joensuun normaalilyseo 1962-73, Joensuun harjoittelukoulu 1973-78, Joensuun normaalikoulu vuonna 1978- Ja niin edelleen. Mikä lienee nykyisin?
Ja miten kauan jatkaa toimintaansa Värtsilän upea koulu Niiralan kylässä? Niinpä, niin. Kansakoulut alkoivat Tohmajärven kunnan alueella Värtsilässä. Sammuuko perinne nyt nykyisessä Tohmajärven kunnassa, nähtäväksi jää.