“Ex-kunnasta” pitäjäksi

Vuonna 2014 julkaistiin Työ-ja elinkeinoministeriön toimesta Kaisa Kumpulaisen tuottama selvitys siitä, miten kuntaliitokset muuttivat elämää neljässä ”ex-kunnassa”, jotka olivat Konginkangas, Leivonmäki, Uukuniemi ja Värtsilä. Ministeriön teettämä tutkimuksessa ”ex-kunnista” on tullut kyliä. Värtsilää pidetään näköjään vain kylänä. Tuntuu kuitenkin oudolta, että Värtsilän ”kylässä” olisi mm. Kaustajärven, Patsolan, Tervavaaran, Niiralan kylät ja Kenraalinkylä.

Ministeriön näkemys ”ex-kunnan” muuttumisesta kyläksi on näkyy myös Värtsilän Pitäjäyhdistyksen säännöissä, vaikka pitäjäyhdistys on perustettu jo ennen kuntaliitosta! Pitäjä-nimitys ei vain ole jotenkin istunut meidän aivoihimme. Toisaalta ei sitä sanaa tarvitse joka käänteessä jankuttaa. Riittää, kun puhumme Värtsilästä, mutta – ajattelemme – että ”ex-kunnasta”, tynkä-Värtsilästä tuli vuonna 2005 Tohmajärven kuntaan kuuluva Värtsilän pitäjä, ei Värtsilän kylä.

Joensuu ja Kitee ovat hyväksyneet ”ex-kunnille” pitäjä-nimityksen. Tuskinpa Tohmajärvikään vastustaa, jos aletaan puhua Värtsilän pitäjästä. Kun ajelee Joensuun kaupungista Tohmajärven kuntaan, on vähän väliä tienvarressa kyltti, jossa lukee Värtsilä. Tulipa sitten valtatie 6/9 tai ”ex-kuntien” Kiihtelysvaara ja Tuupovaara kautta.

Värtsilän Kisaan, Värtsilän Riistamiehiin, Värtsilän Takojiin, Eläkeliiton Värtsilän yhdistykseen – vain nämä mainitakseni – kuuluu jäseniä Värtsilän eri kylistä. Joensuussa toimii aktiivisesti Värtsiläisten seura.

Pitäjä-nimi on palaamassa käyttöön, vaikkakin toisella tavalla kuin se oli käytössä ennen kuntanimitystä. Joensuussa on Kiihtelysvaaran pitäjä ja Kiteellä Kesälahden pitäjä. Pitäjä-käsite on kolmannen sektorin nimitys, yhdistysten ja seurojen paikallistaja. Sen ei tarvitse sijouttua millään lailla kunnan lakisääteiseen nimistöön. Silti se on käyttökelpoinen.

Minun vakituinen kotini on Pohjois-Karjalan maakunnan Tohmajärven kunnan Värtsilän pitäjän Kaustajärven kylässä, joka on tien varrella ilmoitettu kolmella kyltillä.

Tohmajärvellä on Värtsilän kirkko, Värtsilän koulu ja Värtsilän rajavartioasema. Rajan takana on Vjartsila.

Selvimmin pitäjä-käsite elää siinä, kun puhutaan Värtsilän kirkosta. Ei kukaan sano: Tohmajärven
Värtsilän kirkko.

Kuitenkaan ei tarvitse Arppen pihassa olevasta entisestä Värtsilän kunnanvirastosta poistaa kylttiä, jossa lukee: kylätalo. Onhan talo avoin kaikille Värtsilän eri kylissä asuville. Siellä on oikein mukavaa käydä kahvilla ja kokouksissa. Siis kyläillä.

Värtsilän pitäjä on käsite, joka yhdistää täällä asuvia ja luo yhteishenkeä. Elävä ja viihtyisä Värtsilän pitäjä on tärkeä Tohmajärven kunnan osa-alue.

Maakuntaitsehallinnon ja soteuudistuksen myötä nousee arvoonsa ns. kolmas sektori, yhdistysten ja järjestöjen toiminta ensimmäisen sektorin – valtion, maakuntien, kaupunkien ja kuntien – yhteistyökumppanina. Värtsilän Pitäjäyhdistyksen ja Tohmajärven kunnan kesken toimiikin lisääntyvässä määrin hedelmällinen yhteistyö.

Värtsilä-nimen käytölle löytyy perustelua myös siitä, että täällä aikanaan syntynyt Wärtsilä Oyj Abp seilaa maailman merillä ja rantautuu kaikkiin maailmanosiin. Se on Värtsilän lippulaiva. Ja kohta on jokaisen talon puutarhassa tai pellossa maatiaisperuna Wärtsilän musta. Värtsilän viiri mahdollisimman monessa lipputangossa kertoo kulkijoille, missä maailman kolkassa ja Suomen maassa silloin ollaan.

Pitäjä-nimitys jatkaa etenemistään myös Rääkkylän kunnan liittyessä Kiteen kaupunkiin. Tästä on hyvänä esimerkkinä Valtiovarainministeriön muistio 26.5.2016 Kiteen ja Rääkkylän yhdistymisestä: ”Rääkkylän alueelle perustetaan alueellinen toimielin, pitäjäneuvosto, jonka tehtävänä on edistää ja seurata alueen elinvoiman ja palvelujen kehitystä… Pitäjäneuvoston valinnassa painotetaan alueen yhdistysten ja yritysten edustajia.”

Tohmajärven kunta ei tarvitse pitäjäneuvostoa. Värtsilän Pitäjäyhdistys ry toimii Tohmajärven
kunnan ja Värtsilän pitäjän hyväksi aivan riittävästi. Ei ole mitään tarvetta sotkea Pitäjäyhdistystä
kunnallishallintoon ja sitä kautta kyläpolitikointiin. Värtsilän Pitäjäyhdistys on kolmannen sektorin
toimija, ei ensimmäisen sektorin hallinnollinen yksikkö. Kun olemme nyt maakuntahallinnon
syntyvaiheessa ja kun puhutaan kolmannen sektorin olennaisesta merkityksestä, on syytä korostaa
sen itsellisyyttä, rinnakkaisuutta ja yhteistoiminnallisuutta. Pitäjäyhdistyksen tehtävänä on tämän
ohella toimia pitäjän alueen yhdistysten kokoavana voimana Arppen pihan ja kylätalon tarjotessa
kokoontumistiloja ja palveluja.

Erkki Lintunen

Share

6 comments for ““Ex-kunnasta” pitäjäksi

  1. erkki lintunen
    10.7.2016 at 18:43

    “Vaikeneminen on myöntymisen merkki”, toteaa vanha sananparsi. Siis Värtsilä on PITÄJÄ!!!

  2. Sakari H
    11.7.2016 at 17:48

    Pitää pitää Värtsilää pitäjänä.

    Pidän pitäjän pitäjistä, porua pitämättä.

  3. erkki lintunen
    12.7.2016 at 11:38

    Värtsilän pitäjästä on julkaistu kirjoitukseni, jonka löytää klikkaamalla: Värtsilä tänään, s.20-PK-Numismaatikot. – Jos jotakuta kiinnostaa!!!

  4. Tapani N
    13.7.2016 at 17:25

    Erkin viittaamaan klikkaukseen,sisältyy tieto,jota tähän päivään mennessä en ollut
    tiennyt.Värtsilä olisi ehkä säästynyt sodan jälkeen Suomen puolella,ellei Suomen
    Tietotoimiston herra Berg kumppaneineen olisi hätäilleet ja puolivarmana tietona
    sähköttäneet Tukholmaan,että rauhanehdot on hyväksytty.(Vaikka Värtsilän ja Enson
    tilanteista piti vielä neuvotella!)Lukekaapa Numismaatikon juttu.

  5. Mikko
    13.7.2016 at 17:45
  6. erkki lintunen
    3.10.2016 at 14:49

    Asun Pohjois-Karjalan maakunnan – Tohmajärven kunnan – Värtsilän pitäjän – Kaustajärven kylässä, joka on Universumin Helmi liki rajaa Suomen puolella. – Olen sisäistänyt elämäni tohmajärveläisenä. Sen huomaan joka kerta, kun menen apteekkiin tai terveyskeskukseen. Mutta ajellessani Joensuusta kotiin näen melko pian tienvarressa kyltin: VÄRTSILÄ 68. Tämä toistuu vähän väliä, numerot vain pienenevät, samoin koti-ikävä. Usein ajelen myös Kiihtelysvaaran pitäjän ja Tuupovaaran (?) kautta. Silläkin reitillä tienvartta komistavat VÄRTSILÄ-kyltit numeroineen.

    Miksi, miksi? Vastaukseen saa aineksia, jos lukee Mikon antamasta osoitteesta. Klikkaapa sinne joutessasi!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *