Erkki Asikainen (sukset pystyssä), oikealla Matti Leinonen.Hyppääjä Erkki Asikainen, Kuva: alpoaatosKuva: Seppo Järvinen
8 ajatusta aiheesta “Kuvia Koukkarilta”
alpoaatos
Wautsi.. Jopa on harvinaisia kuvia.
Tuo ryppyinen kuva on melko varmasti minun kuvaama koska filmi ja kuvakin on minulla, mutta en muista mistä mäestä lie kuvattu. Hyppääjäkin saattaa olla Kauko Asikainen, eikä Erkki.. Serkkuja kuitenkin
erkki lintunen
Silloin ei tarvinnut mennä Kiteelle asti hyppimään.
Poikamies kolmannessa polvessa
Noita pienempiä mäkiähän oli sitten pilvinpimein. Esim. Patsolassa Sistonen takana olevassa jontkassa oli semmoinen hyppyri, että sai melkein korkeutta mitata ennemmin kuin pituutta. Sitten Pykälävaarassa Kettusen kohilla suurinpiirtein, mutta vastapuolella tietä oli aika hurjakka mäki, tais olla enempi Slalom tyylinen tahikka syöksymäki. Värtsilän Piilaaksossa oli sitten Reijosen takana olevassa rinteessä hyppyrimäki, josta sai leiskautettuu 9-11 metrin siivuja, sauvojen kanssa tahi ilman. Se oli semmosta aikaa se:-)
Alpoaatos
Kiitos Erkille, kun otit jutun jälleen esille.
Edelleenkin ovat hienoja kuvia. Vanha epäselvä kuva tuntuu arvokkaalta. Rypyt vain lisää vät arvokkuutta.
Harkkolammen eteläpäässä oli myös hyppyrimäki. Se oli siinä lammen eteläpäässä, jossa oli loivin rinne. Siihen tultiin Patsolantien puolelta Turusen talon kohdalta. Kartassa paikan nimi on ”Syväkaivo.” En muista koskaan laskeneeni kahta kertaa samana iltana, koska ylöskiipeäminen oli aivan hirveän rankkaa ylämäessä ja umpihangessa. Siellä alarinteessä oli notkelma, joka muodosti luonnon hyppyrin. Tämä oli niitä Leinosen poikien vakiorinteitä
Tapani Näätänen
Erkki Asikaisen tyyli lähentelee Viki Kankkosen tyyliä.Sormet piti olla keskellä housun lahjetta.Kunnioituksella katselin näitten mäkikotkien hyppyjä.Koukkarilla oli ”yhteiskäytössä” mäkisukset siellä mäkimontun kopissa.Kerran rohkaisin mieleni ja laskin sen pienemmän mäen.Se kerta riitti, onneksi en kaatunut. Koukkarin lammessa oli paljon ruutanoita.Värtsissä taitaa olla toinenkin juttu Koukkarista, lähinnä koskien Leinosen Mattia.Poikamies vois täsmentää, missä tämä Värtsilän Piilaakso on vai tarkoititko sitä: entä jos juttuun?
Poikamies kolmannessa polvessa
No, sanotaanko niin, että piilaakso on näiden ympärillä olevien vaarojen ja mäkien välissä oleva keskipiste. Eli Värtsilä Kity:-)
Sakari H
Värtsilän Piilaakso löytynee siis 3,14 km säteellä Piilovaaralta itään, muistin tässä piimää juopotellessa, piimäparrastani piittaamatta.
Wautsi.. Jopa on harvinaisia kuvia.
Tuo ryppyinen kuva on melko varmasti minun kuvaama koska filmi ja kuvakin on minulla, mutta en muista mistä mäestä lie kuvattu. Hyppääjäkin saattaa olla Kauko Asikainen, eikä Erkki.. Serkkuja kuitenkin
Silloin ei tarvinnut mennä Kiteelle asti hyppimään.
Noita pienempiä mäkiähän oli sitten pilvinpimein. Esim. Patsolassa Sistonen takana olevassa jontkassa oli semmoinen hyppyri, että sai melkein korkeutta mitata ennemmin kuin pituutta. Sitten Pykälävaarassa Kettusen kohilla suurinpiirtein, mutta vastapuolella tietä oli aika hurjakka mäki, tais olla enempi Slalom tyylinen tahikka syöksymäki. Värtsilän Piilaaksossa oli sitten Reijosen takana olevassa rinteessä hyppyrimäki, josta sai leiskautettuu 9-11 metrin siivuja, sauvojen kanssa tahi ilman. Se oli semmosta aikaa se:-)
Kiitos Erkille, kun otit jutun jälleen esille.
Edelleenkin ovat hienoja kuvia. Vanha epäselvä kuva tuntuu arvokkaalta. Rypyt vain lisää vät arvokkuutta.
Harkkolammen eteläpäässä oli myös hyppyrimäki. Se oli siinä lammen eteläpäässä, jossa oli loivin rinne. Siihen tultiin Patsolantien puolelta Turusen talon kohdalta. Kartassa paikan nimi on ”Syväkaivo.” En muista koskaan laskeneeni kahta kertaa samana iltana, koska ylöskiipeäminen oli aivan hirveän rankkaa ylämäessä ja umpihangessa. Siellä alarinteessä oli notkelma, joka muodosti luonnon hyppyrin. Tämä oli niitä Leinosen poikien vakiorinteitä
Erkki Asikaisen tyyli lähentelee Viki Kankkosen tyyliä.Sormet piti olla keskellä housun lahjetta.Kunnioituksella katselin näitten mäkikotkien hyppyjä.Koukkarilla oli ”yhteiskäytössä” mäkisukset siellä mäkimontun kopissa.Kerran rohkaisin mieleni ja laskin sen pienemmän mäen.Se kerta riitti, onneksi en kaatunut. Koukkarin lammessa oli paljon ruutanoita.Värtsissä taitaa olla toinenkin juttu Koukkarista, lähinnä koskien Leinosen Mattia.Poikamies vois täsmentää, missä tämä Värtsilän Piilaakso on vai tarkoititko sitä: entä jos juttuun?
No, sanotaanko niin, että piilaakso on näiden ympärillä olevien vaarojen ja mäkien välissä oleva keskipiste. Eli Värtsilä Kity:-)
Värtsilän Piilaakso löytynee siis 3,14 km säteellä Piilovaaralta itään, muistin tässä piimää juopotellessa, piimäparrastani piittaamatta.
Juuurrrrikin niin……:-)