Jos tammikuusta pitäisi päätellä sään lämpenemisestä, niin sehän ei pitäisikään paikkaansa. Totuus kuitenkin lasketaan vuositason keskilämpö tilastoista.
Tammikuun tilastoon olen lisännyt katkoviivoilla myös vuoden 2015 tammikuun keskilämpökäyrän.
Heino Turunen
Hienot ja mielenkiintoiset käppyrät!
Näyttäisi, että sääbongreita Värtsilässä on vähän. Olisiko ihan yhdellä sormella luettavissa.
En laittanut käyrästöäkään, kun suuria muutoksia esim. edellisen vuoden helmikuuhun ei ole muuta kuin keskilämpölukemat vain edelleen lämpenevät niin kuin koko maapallolla.
Siis vertailun vuoksi:
HELMIKUU 2015 2016
Keskilämpö -3,8 -2,5
Alinlämpö -26 -17
Ylinlämpö +4 +5
Sademäärä 41 mm 88 mm
Lumenpaksuus kk:n lop. 40 cm 47 cm
Siis oleellisimmat erot keskilämmössä ja sademäärissä, jos talven sateet olisi tulleet lumena olisi lunta jo helmikuussa lähes metri metri. Että sellaista. Tulevaisuudessa joku kehittää jostain tyroksista Sääperillekin suuren lautan, josta päästään uima-asusillaan pilkkimään.
Kyllähän jokainen säitä bongailee ja melkein jokainen on asiantuntija. Hieno homma kun sinä tallennat muistiin. Miten sinulla tapahtuu tuo sateen mittaus?
Niin kiinnostais vähän minkälaiset laitteet sulla on ja mitähän sellaiset maksaa?
Minulla on ihan manuaaliset mittarit. Pari lasimuovista sademittaria, pari digitaalista lämpömittaria toinen langattomalla anturilla. Anturit piilotettu kokopivävarjoon ja saa muistista ottaa vrk :n ylä ja alalämmöt.
Käyrätilastopohjann tein ihan omaan käyttöön aikoinaan, jossa seuraan sähkön kulutusta myös. Verraten sitä säälukemiin ja näkee tuulenvaikutuksenkin.
Tuli joskus opiskelu ajoilta moinen tapa, kun harjoittelupaikassa em toimet kuuluivat harjoittelijan päivittäisiin toimiin.
Sääasemia sinänsä on nykyisin saatavana täys digisoituina, jotka tallentaa vuorokauden lämmöt, sateen, ilmanpaineet, tuulennopeudet metreinä. tekevätpä vielä lähituntien ennusteetkin.
Värtsilässäkin on yksi paikka jossa on täys digilaitteet.
Sateen mittauksessa mielenkiintoinen seikka. Satanut lumi kun sulatetaan vedeksi (pistokokein tietysti) siitä tulee keskimäärin lumisentistä milli vettä. Lumen koostumuksesta riippuen lumisentti voi olla haarukassa o,7-1,3 mm vettä.
Hempalla onkin ihan tekemisen meininki, eikä liian automaattinen. Hyvä homma.
Aikoinaan minä hoidin ilmastoasemaa Lieksassa. Siellä sadepönttö kannettiin sisälle ja lumet sulatettiin vedeksi ja lorautettiin mittalasiin.