Värtsilän nuorisoseura 120 vuotta

Ensimmäinen nuorisoseura on perustettu Kauhavalle v. 1881. Värtsilän v. 1896 aloittanut nuorisoseura on Suomen vanhimpia. Keski-Karjalan nuorisoseuroista mainittakoon seuraavat:

  • Uudenkylän ns. 1903
  • Kuhilasvaaran ns. 1905
  • Vuorikansan ns. 1905
  • Saarivaaran ns. Sarastus
  • 1917, Kiteen ns. 1890
  • Järventauksen ns. 1899
  • Kemien ns. 1899
  • Tohmajärven ns. 1900
  • Kaurilan ns. 1900
  • Kutsunvaaran ns. 1905
  • Tikkalan ns. 1906
  • Akkalan-Jouhkolan ns. 1927
  • Kesälahden ns. 1896
  • Rääkkylän ns. 1897
  • Koveron ns. 1898
  • Kiihtelysvaaran ns. 1899
  • Ilomantsin ns. 1900
  • Öllölän ns. 1902
  • Tuupovaaran ns. 1906.

Tiedot on saatu Jaakko Nummisen 5-osaisesta kirjasta Yhteisvoimin. Nuorisoseuraliikkeen historia. Mielenkiintoista lisätietoa:

Värtsilän Nuoriseuran Voimisteluseura v. 1902. Yhteiskoulu aloitti toimintansa v. 1907 Nuorisoseuran talkoilla rakentamassa talossa. Värtsilän Nuorisoseura täyttää siis tänä vuonna 120 vuotta! Kesäteatterilla on juhlavuosi. Ja voisihan järjestää ihan erillisenkin juhlan esimerkiksi Värtsilän koulussa.
Erkki Lintunen

Share

8 comments for “Värtsilän nuorisoseura 120 vuotta

  1. Sakari H
    11.2.2016 at 8:59

    Pitäisikö juhlia suoraan 130 vuotta?
    Onneksi olkoon!

  2. Sakari H
    11.2.2016 at 9:00

    Ei sittenkään 130. Harmi kun ajattelin ihan pieleen.
    120 on parempi juhlittava.

  3. Lissu
    11.2.2016 at 11:27

    Luettelossa mainitaan Vuorikansan nuorisoseura 1905. Minua kiinnostaisi saada tietää, että mikä se tämä Vuorikansa oikein oli?

    Olen nähnyt jotain mainintoja Vuorikansan opintokerhosta ja Vuorikansan Osuuskassasta Kuhilasvaaran yhteydessä.
    Veijo Saloheimon kirjoittamassa Pälkjärven historiassa mainitaan Kuhilasvaaran koulun opettaja J: Hakala kyläkuntansa henkisenä ja taloudellisena johtajana. Hänen mainitaan toimineen mm. Vuorikansan Osuuskassan johtajana.

    Vuorikansan osuuskassasta löytyi 2011 ilmestyneestä Koti-Karjalasta Osuuspankkijutussa maininta: “Pälkjärvellä aloitti vuonna 1903 Vuorikansan Osuuskassa, joka toimi Värtsilässä. Sen omistajat sekä asiakkaat olivat lähinnä Värtsilän rautavalimon työntekijöitä.”

    Voisiko olla niin, että nimi Vuorikansa viittaakin tehtaan työntekijöihin joita mahdollisesi asui Kuhilasvaarassa ja Vuorikansan opintokerhokin olis ollutkin tehtaalaisten oma opintokeho?

    Erkki, löytyykö mainitsemastasi kirjasarjasta tietoa Vuorikansasta?

  4. erkki lintunen
    11.2.2016 at 13:26

    Lissulle kiitos kiinnostuksesta! Vuorikansa- sana liittyy Soanlahden kaivostoimintaan. Siitä esimerkkinä osuuskassa ja opintokerho. Vuorikansan kylää ei näytä olleen. Ennenkuin Lissu otti tästä asiasta yhteyttä soitti Arto Karppinen, joka tuntee mm. Majoisten sukujuuria. Kiitos molemmille!

  5. erkki lintunen
    11.2.2016 at 13:53

    Soanlahden dolomiittilouhoksen kiveä vietiin vuosikymmenet Värtsilän rautatehtaalle käytettäksi rautamalmin sulattamiseen. Louhos työllisti useita kymmeniä miehiä, siis Vuorikansan miehiä.

  6. Lissu
    11.2.2016 at 19:38

    Erkki, kiitos tiedosta. Olin pikuisen sinne päin jäljillä tuon Vuorikansa nimen kanssa. Eli liittyi mutkan (kaivos) kautta tehtaaseen.

    Finnan sivuilta löytyy kuva,jonka kuvatiedoissa sanotaan, että se on “näkymä Kuhilasvaaran Vuorikansan kansakoulun mäeltä”. Tietojeni mukaan virallinen nimi oli kuitenkin Kuhilasvaaran koulu. Toinen sillä suunnalla oleva koulu oli Risuvaaran koulu, jossa pidettiin mm. opintokerhopäivät vuonna 1934.

    https://museot.finna.fi/Record/musketti.M012%3AKK4878%3A486

  7. erkki lintunen
    12.2.2016 at 9:49

    Kirjoituksellani on kolme kommentoijaa, joista yksi on kirjoittaja itse. Kaksi muualta kuin nykyisestä Värtsilän pitäjästä. Mielenkiintoista! “Kuin surusaatto vaeltaa joki mykkä ja sanaton. Voi arkunkantajasta tuntua kuin liinan toista päätä kuollut itse kantaisi” (erään runon pätkä vuodelta 2005.

  8. Matti Majoinen
    13.2.2016 at 12:13

    Majoisten sukuseura teki kotiseutumatkan Kuhilasvaaraan viime kesänä. Kävimme mm “Marjomäen” Matin ja ukkini Heikki Majoisen syntymäpaikoilla.Dolomiittilouhos jäi käymättä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *