On ollut liikenteessä taas monen sortin pukkia.
Turengissa – vai missä se olikaan – lapsille tarkoitettu
lahjasäkki katosi, kun se jätettiin hetkeksi oven ulkopuolelle.
Kähveltävä pukki oli jakanut lahjat omille tuttavilleen.
*
Gävlen olkipukki ei saa olla rauhassa. Joku sen joka vuosi
polttaa tai muuten tuhoaa. Huvinsa kullakin.
*
Katsoin eilen telkkarista loppuosan Kino klassikosta
”Ihme 34. kadulla”. Siinä tavaratalosta töitä saanut
joulupukki joutui todistamaan oikeudessa, onko hän oikea,
vaiko vain vanhainkodissa asustava höpsähtänyt mies.
Loppuratkaisu oli, että Postilaitos sen tietää. Ja koska
postissa oli monta säkillistä pukille osoitettua postia,
päädyttiin lasten riemuksi siihen, että kyllä joulupukki on (jollain tapaa)
olemassa.
*
Tiedä sitten,mistä tämä Värtsin kommentoijapukki on peräisin.
Tohmajärven seurakunta osallistuu
20 000 tuhannella eurolla Tohmajärven vesistön kunnostus hankkeeseen.
Niin, että, – löytyypäs sinne rahaa!!!!!!
Koti-Karjala lehti 23. 12. 2015
Luultavasti (ja kai ne tutkijat sen helposti saisivat selville) järven on pilannut Vapo. Miksei pilaajaa panna vastuuseen? Seurakunta vastuuseen vain niiltä osin kuin on pilannut. Hyvä kuitenkin , kun jotain tekevät.
Seurakunnan rahoitusosuus ei perustu vesistön pilaamiseen. Tohmajärven kunnostamisen hallinnointiin perustettu yhdistys Puhdas Tohmajärvi on pyytänyt seurakuntaa suurimpana rannanomistajana (Kirkkoniemi – tila) osallistumaan hankkeeseen mainitulla summalla. VAPO on sitoutunut maksamaan 35 000 €.
Kirkkovaltuusto teki talousarviokokouksessaan päätöksen osallistumisesta 20 000 €:lla siten, että summa jakaantuu suurin piirtein tasan vuosille -16, -17 ja -18. Vesistöjen kunnostaminenhan on sinällään erittäin arvokas asia, joka täytyy toteuttaa silloin kun siihen saadaan valtion rahaa. Entiseen loistoonsa niitä ei tietenkään saa, mutta pelastetaan, mitä on vielä pelastettavissa.
Kirkkoneuvoston valmistelema päätösehdotus herätti kyllä keskustelua: Itse esitin koko summan korvamerkitsemistä vasta suunnitelmavuodelle -18, jolloin meillä olisi parempi käsitys hankkeen kokonaistilanteesta ja seurakunnan taloudesta. Esitystäni ei kannattanut kukaan, niin kuin ei myöskään Mauri Kekkosen näkemystä, jossa seurakunta ei tässä vaiheessa vielä sitoutuisi rahallisesti millään tavalla. Vuokko Väistö esitti osuuden puolittamista ja tämän kymppitonnin jakamista kolmelle vuodelle. Hänen esitystään kannatti Kerttu Hartikainen, joten äänestämään lopulta päästiin. Minä ja Mauri äänestimme Vuokon esityksen puolesta, joten Koti-Karjalassakin mainittu rahoituspäätös siis syntyi äänin 11 – 4.
VAPO:n osuus tuntuu kieltämättä pienenlaiselta turvehumuksen aiheuttamiin jopa erittäinkin konkreettisiin haittoihin nähden, n. 10 % koko potista. Tässä tapauksessa ei kai kuitenkaan aikanansa liene varsinaisesti rikottu mitään ympäristösäädöksiä; pykälät ja paragrafit vain ovat olleet vuosikymmeniä sitten huomattavasti väljemmät. Pääsääntöisesti kaikki ihmisen toimethan vahingoittavat ympäristöämme enemmän tai vähemmän. Tohmajärven tilanteessakaan ei syyttely auta, pyritään mieluummin avoimien neuvottelujen kautta mahdollisimman hyvään lopputulokseen
Jussille kiitos saadusta informaatiosta. Olet esimerkillinen luottamushenkilö. Kiitoksen ansaitsee myös Puhdas Tohmajärvi -yhdistys. Ilman sitä tuskin olisi ryhdytty järven puhdistamiseen. Kolmas sektori on tarpeellinen.
Myös Värtsilän kirkon kunnostamiseksi. Tätä projektia on kuitenkin syytä vahtia.
On olemassa toimenpiteitä asian hoitamiseksi. Ei ole turhaan toimittu sen eteen. Mutta on m yös syytä olla valveilla, että asia etenee eikä unohdu ö-mappiin. Olisi nimkittäin aikamoinen häpeä jättää tämä lahjoitusten kirkko rappeutumaan.
Kiitos Jussille hyvästä tiedotuksesta taas kerran.
Ettei totuus unohdu Tohmajärven pilaajat oli ensin Maanviljelijät lisämaiden toivossa viljelyyn +tonttimaaksi kesämökeille. + Muut rantojen omistajat Seurakunta ym
Vedenpinta laskettiin alemmaksi mitä oli lupa.
Vapo Saastutti järven turvetuotannollaan,ja on vesistön pilaajana suurin rikollinen.
Kysyn vaan paljonko maanviljelijät joutuivat korvaamaa saamistaan lisämaista?
Muuta:
Taitaa mennä Värtsilän Kirkon kunnostusrhat ( papinniemen tilasta saadut metsämyynnillä) järven mudan mukana.
Jussile: Uudistan kysymykseni. Jos joku meistä pöhlöistä lahjoittaa rahaa esim Värtsilän kirkon korjaukseen, tai muuhun Värtsilän kirkkoon liittyen. Takaako lahjoituksen Tomajärven SRK, tai kuka sen, että varat menevät ko Värtsilän
kirkon hyväksi lahjoittajan/lahjoittajien toiveen mukaisesti.
Ja onko olemassa aikaisempi päätöös , että Värtsilän Kirkkoon ei käytetä varoja korjauksiin.?
Pera, Kotiseutuyhdistylle kertyneet avustusvarat odottavat kirkon korjauskuluja. Ja värtsiläiset odottavat, että seurakunta työllistää ihmisiä kirkkomme kunnostamiseen. Odotuksella taas on erilaisia korostuksia. Yksi niistä on sinnikäs vaatimus säilyttää lahjoituksin rakennettu kirkko käyttökuntoisena ja myös käytössä.
Peralle: Jos minä itse tai minun edustamani yhdistys lahjoittaisimme rahavaroja esim. tässä tapauksessa Värtsilän kirkon hyväksi, toimisin todennäköisesti seuraavalla tavalla:
Lahjoituksesta laadittaisiin selkeä kirjallinen sopimus eli ns. lahjakirja kahtena kappaleena. Molemmat kappaleet allekirjoitettaisiin sekä lahjoittajan että lahjoituksen tulevan haltijan toimesta. Paikalla olisi myös kaksi jäävitöntä todistajaa, jotka niin ikään varmentaisivat allekirjoituksillaan sopimuksen. Mielestäni tällainen menettely olisi kyllä varsin riittävä takuu ja jos sitten asiantilassa tai olosuhteissa tapahtuu oleellisia muutoksia, niin sopimusta voitaisiin tarvittaessa yhdessä tarkentaa.
Sitä, onko esim. entisten Värtsilän seurakunnan metsien puunmyyntituloja käytettävä jonkin ehdon mukaan nimenomaisesti Värtsilän kirkon hyväksi, ei taida kukaan pystyä todeksi näyttämään. Asiasta on toki voitu jossakin kahvipöydässä rovastien kesken puhua, mutta sana vastaan sanaa on valitettavasti vailla todistusvoimaa.
Toiseen kysymykseen päätöksestä olla korjaamatta olen sitä mieltä, että kyseessä on perätön huhu. Seurakunnan edun mukaista on tietenkin huolehtia kaikista kiinteistöistään mahdollisuuksien rajoissa. Värtsilän kirkon kunnostukseen anotaan Kirkkohallituksen korjausavustusta v. -16 ja sen selvittyä tehdään tarkemmat asiaan liittyvät päätökset. Vapaaehtoisesti kerättyjä varoja voidaan tarvittaessa käyttää jo ennen sitä esim. tiedossa oleviin kosmeettisiin korjauksiin.
Kiitos Jussi Raerinne Vastauksista
Värtsilän kirkko on kultturi historiallinen kohde, jonka arvoa ymmärtää vain ihmiset jotka historiasta vähänkin ymmärtävät. Kotimaani tarvitsee, että säilytetään jotakin mikä meidät yhdistää.
Tuli tässä mieleeni, kun kaappeja aloin puhdistaa. Minne laitan kotihuushollista asiapaperit, jotka ovat vanhentuneet ja sisältävät henkilökohtaisia tietoja. Saman kaappien puhdistajat ovat varmaan kokeneet.
Kävin ostamassa paperisilppurin ja isossa kauppakeskuksessa tapasin tuttuja ihmisiä. Kysyin heiltä, miten he homman hoitavat. Joku polttaa puolikkassa tynnyrissä mökillä ja toisen ratkaisu on juhannus kokkoon. Tuttavani, jolla ei ole mökkiä repii parerit ja laittaa sekaroskiin.Jatkossa tämä asia hoituu tietoteknikan myötä. Kun tietotekniikka kehittyy, tulee väkisinkin mieleeni, mitä tietoa kotona säilytetään ja miten kauan? Mitä sitten, kun tietone kaatuu, ja pitää ostaa uusi kone, jolla ei ole muistissa edellisen tietokoneen hävinneitä tallentamattomia tietoja.
Olisikohan tärkeät asiat laitettava muistitikulle tai CD-levylle sieltä tietsikalta.
höh!!!!
On ollut liikenteessä taas monen sortin pukkia.
Turengissa – vai missä se olikaan – lapsille tarkoitettu
lahjasäkki katosi, kun se jätettiin hetkeksi oven ulkopuolelle.
Kähveltävä pukki oli jakanut lahjat omille tuttavilleen.
*
Gävlen olkipukki ei saa olla rauhassa. Joku sen joka vuosi
polttaa tai muuten tuhoaa. Huvinsa kullakin.
*
Katsoin eilen telkkarista loppuosan Kino klassikosta
”Ihme 34. kadulla”. Siinä tavaratalosta töitä saanut
joulupukki joutui todistamaan oikeudessa, onko hän oikea,
vaiko vain vanhainkodissa asustava höpsähtänyt mies.
Loppuratkaisu oli, että Postilaitos sen tietää. Ja koska
postissa oli monta säkillistä pukille osoitettua postia,
päädyttiin lasten riemuksi siihen, että kyllä joulupukki on (jollain tapaa)
olemassa.
*
Tiedä sitten,mistä tämä Värtsin kommentoijapukki on peräisin.
Tohmajärven seurakunta osallistuu
20 000 tuhannella eurolla Tohmajärven vesistön kunnostus hankkeeseen.
Niin, että, – löytyypäs sinne rahaa!!!!!!
Koti-Karjala lehti 23. 12. 2015
Luultavasti (ja kai ne tutkijat sen helposti saisivat selville) järven on pilannut Vapo. Miksei pilaajaa panna vastuuseen? Seurakunta vastuuseen vain niiltä osin kuin on pilannut. Hyvä kuitenkin , kun jotain tekevät.
Seurakunnan rahoitusosuus ei perustu vesistön pilaamiseen. Tohmajärven kunnostamisen hallinnointiin perustettu yhdistys Puhdas Tohmajärvi on pyytänyt seurakuntaa suurimpana rannanomistajana (Kirkkoniemi – tila) osallistumaan hankkeeseen mainitulla summalla. VAPO on sitoutunut maksamaan 35 000 €.
Kirkkovaltuusto teki talousarviokokouksessaan päätöksen osallistumisesta 20 000 €:lla siten, että summa jakaantuu suurin piirtein tasan vuosille -16, -17 ja -18. Vesistöjen kunnostaminenhan on sinällään erittäin arvokas asia, joka täytyy toteuttaa silloin kun siihen saadaan valtion rahaa. Entiseen loistoonsa niitä ei tietenkään saa, mutta pelastetaan, mitä on vielä pelastettavissa.
Kirkkoneuvoston valmistelema päätösehdotus herätti kyllä keskustelua: Itse esitin koko summan korvamerkitsemistä vasta suunnitelmavuodelle -18, jolloin meillä olisi parempi käsitys hankkeen kokonaistilanteesta ja seurakunnan taloudesta. Esitystäni ei kannattanut kukaan, niin kuin ei myöskään Mauri Kekkosen näkemystä, jossa seurakunta ei tässä vaiheessa vielä sitoutuisi rahallisesti millään tavalla. Vuokko Väistö esitti osuuden puolittamista ja tämän kymppitonnin jakamista kolmelle vuodelle. Hänen esitystään kannatti Kerttu Hartikainen, joten äänestämään lopulta päästiin. Minä ja Mauri äänestimme Vuokon esityksen puolesta, joten Koti-Karjalassakin mainittu rahoituspäätös siis syntyi äänin 11 – 4.
VAPO:n osuus tuntuu kieltämättä pienenlaiselta turvehumuksen aiheuttamiin jopa erittäinkin konkreettisiin haittoihin nähden, n. 10 % koko potista. Tässä tapauksessa ei kai kuitenkaan aikanansa liene varsinaisesti rikottu mitään ympäristösäädöksiä; pykälät ja paragrafit vain ovat olleet vuosikymmeniä sitten huomattavasti väljemmät. Pääsääntöisesti kaikki ihmisen toimethan vahingoittavat ympäristöämme enemmän tai vähemmän. Tohmajärven tilanteessakaan ei syyttely auta, pyritään mieluummin avoimien neuvottelujen kautta mahdollisimman hyvään lopputulokseen
Jussille kiitos saadusta informaatiosta. Olet esimerkillinen luottamushenkilö. Kiitoksen ansaitsee myös Puhdas Tohmajärvi -yhdistys. Ilman sitä tuskin olisi ryhdytty järven puhdistamiseen. Kolmas sektori on tarpeellinen.
Myös Värtsilän kirkon kunnostamiseksi. Tätä projektia on kuitenkin syytä vahtia.
On olemassa toimenpiteitä asian hoitamiseksi. Ei ole turhaan toimittu sen eteen. Mutta on m yös syytä olla valveilla, että asia etenee eikä unohdu ö-mappiin. Olisi nimkittäin aikamoinen häpeä jättää tämä lahjoitusten kirkko rappeutumaan.
Kiitos Jussille hyvästä tiedotuksesta taas kerran.
Ettei totuus unohdu Tohmajärven pilaajat oli ensin Maanviljelijät lisämaiden toivossa viljelyyn +tonttimaaksi kesämökeille. + Muut rantojen omistajat Seurakunta ym
Vedenpinta laskettiin alemmaksi mitä oli lupa.
Vapo Saastutti järven turvetuotannollaan,ja on vesistön pilaajana suurin rikollinen.
Kysyn vaan paljonko maanviljelijät joutuivat korvaamaa saamistaan lisämaista?
Muuta:
Taitaa mennä Värtsilän Kirkon kunnostusrhat ( papinniemen tilasta saadut metsämyynnillä) järven mudan mukana.
Jussile: Uudistan kysymykseni. Jos joku meistä pöhlöistä lahjoittaa rahaa esim Värtsilän kirkon korjaukseen, tai muuhun Värtsilän kirkkoon liittyen. Takaako lahjoituksen Tomajärven SRK, tai kuka sen, että varat menevät ko Värtsilän
kirkon hyväksi lahjoittajan/lahjoittajien toiveen mukaisesti.
Ja onko olemassa aikaisempi päätöös , että Värtsilän Kirkkoon ei käytetä varoja korjauksiin.?
Pera, Kotiseutuyhdistylle kertyneet avustusvarat odottavat kirkon korjauskuluja. Ja värtsiläiset odottavat, että seurakunta työllistää ihmisiä kirkkomme kunnostamiseen. Odotuksella taas on erilaisia korostuksia. Yksi niistä on sinnikäs vaatimus säilyttää lahjoituksin rakennettu kirkko käyttökuntoisena ja myös käytössä.
Peralle: Jos minä itse tai minun edustamani yhdistys lahjoittaisimme rahavaroja esim. tässä tapauksessa Värtsilän kirkon hyväksi, toimisin todennäköisesti seuraavalla tavalla:
Lahjoituksesta laadittaisiin selkeä kirjallinen sopimus eli ns. lahjakirja kahtena kappaleena. Molemmat kappaleet allekirjoitettaisiin sekä lahjoittajan että lahjoituksen tulevan haltijan toimesta. Paikalla olisi myös kaksi jäävitöntä todistajaa, jotka niin ikään varmentaisivat allekirjoituksillaan sopimuksen. Mielestäni tällainen menettely olisi kyllä varsin riittävä takuu ja jos sitten asiantilassa tai olosuhteissa tapahtuu oleellisia muutoksia, niin sopimusta voitaisiin tarvittaessa yhdessä tarkentaa.
Sitä, onko esim. entisten Värtsilän seurakunnan metsien puunmyyntituloja käytettävä jonkin ehdon mukaan nimenomaisesti Värtsilän kirkon hyväksi, ei taida kukaan pystyä todeksi näyttämään. Asiasta on toki voitu jossakin kahvipöydässä rovastien kesken puhua, mutta sana vastaan sanaa on valitettavasti vailla todistusvoimaa.
Toiseen kysymykseen päätöksestä olla korjaamatta olen sitä mieltä, että kyseessä on perätön huhu. Seurakunnan edun mukaista on tietenkin huolehtia kaikista kiinteistöistään mahdollisuuksien rajoissa. Värtsilän kirkon kunnostukseen anotaan Kirkkohallituksen korjausavustusta v. -16 ja sen selvittyä tehdään tarkemmat asiaan liittyvät päätökset. Vapaaehtoisesti kerättyjä varoja voidaan tarvittaessa käyttää jo ennen sitä esim. tiedossa oleviin kosmeettisiin korjauksiin.
Kiitos Jussi Raerinne Vastauksista
Värtsilän kirkko on kultturi historiallinen kohde, jonka arvoa ymmärtää vain ihmiset jotka historiasta vähänkin ymmärtävät. Kotimaani tarvitsee, että säilytetään jotakin mikä meidät yhdistää.
Tuli tässä mieleeni, kun kaappeja aloin puhdistaa. Minne laitan kotihuushollista asiapaperit, jotka ovat vanhentuneet ja sisältävät henkilökohtaisia tietoja. Saman kaappien puhdistajat ovat varmaan kokeneet.
Kävin ostamassa paperisilppurin ja isossa kauppakeskuksessa tapasin tuttuja ihmisiä. Kysyin heiltä, miten he homman hoitavat. Joku polttaa puolikkassa tynnyrissä mökillä ja toisen ratkaisu on juhannus kokkoon. Tuttavani, jolla ei ole mökkiä repii parerit ja laittaa sekaroskiin.Jatkossa tämä asia hoituu tietoteknikan myötä. Kun tietotekniikka kehittyy, tulee väkisinkin mieleeni, mitä tietoa kotona säilytetään ja miten kauan? Mitä sitten, kun tietone kaatuu, ja pitää ostaa uusi kone, jolla ei ole muistissa edellisen tietokoneen hävinneitä tallentamattomia tietoja.
Olisikohan tärkeät asiat laitettava muistitikulle tai CD-levylle sieltä tietsikalta.