Tuli aloitettua tämä viikko viikon 26 puheenaiheissa. Lukekaa sieltä ja palatkaa takaisin tälle palstalle. Olen niin aamuvirkku nykyisin, etten jaksa odottaa allakan lehtien kääntymistä. Aamukahvikin panee aivot hyrisemään niin vikkelään.
Pian pääsee nauttimaan suvensatoa.
Peruna kukkii pian,on jo nupulla.Kukan väri näyttää olevan vaalea.
Lajike on ARIELLE tuotanto maa RUOTSI,kokeilaan miltä maistuu
Ruotsalainen potaatti.
Varhaisperuna Ullukassa pitkässä varressa, vaan ei vielä kukassa. Blue Congo pukkaa vartta. Kappelin kupeella Wärtsilän mustan kolme mukulaa iloitsee kotiin tulostaan. Niiden lisäksi Nylanderin Eskon pihassa, Lintusen Kallen puutarhassa ja Arppen pihassa Värtsilän Kotiseutuyhdistyksen tuotantona. Ja eräässä erityisen lusuisessa paratiisipuutarhassa muutama mukula. Kylä se Wärtsilän oma potaatti on aloittamassa elämäänsä kotikonnuilla. On vähän Kainuun eli Vanhaa mustaakin parissa kohtaa. Niin, ja sitä Blue Congoa on myös erään rivitalon kasvimaassa kirkolla. Tuli ostettua keväällä siemeniä vähän liikaa ja liian kalliilla hinnalla. Mutta jos satoa tulee, niin myyn muutaman kilon peittääkseni kustannuksia. Sininen peruna keittämisen jälkeen vaikuttaa samaa hyvää kuin mustikka.
Värtsilän läpi pyöräili ja täällä yöpyi mies ja koira. Eikä ihan mikä tahansa pyöräilijä…
Sveitsiläinen, jo melkoisen iäkäs mieshenkilö on huikealla pyöräretkellä koiransa kanssa. He nimittäin matkaavat mantereemme pohjoisesta kärjestä aina Etelä-Afrikkaan saakka. Ja eipä tietenkään kuvaa muistettu napata 🙁
Lainaus Verkkolehti Värtsistä:
Erkki lintunen
29.6.2015 at 7:47
Muistakaa, värtsiläiset, että ke 1.7.klo 18 on kylätalossa keskustelutilaisuus aiheesta ”Sahatoimintaa Värtsilässä 1950-luvulla”. Merkittävää paikallishistoriaa selvittelevät Pauli ja Juha Hiltunen.
Saanen uteliaisuuttani kysyä lähinnä Eero-Matilta, että mitenkä mahtoi se sveitsiläisen koira tehdä matkaa? Oliko loko ajan jalkeilla vai saiko pyörän kyytiä vaikka peräkärryssä? Kun ei ole koiran kokokaan tiedossani. Tuskin kuitenkaan oli berninpaimenkoira rommitynnyri kaulassaan, vaikka lieneekin eräänlainen Sveitsin symboli.
Availin tänäänkin useasti Värtsiä, mutta uusia kommentteja ei aina näytä riittävän ihan joka päivälle runsautta pursuwn. Tyytyväinen olen silti Värtsin tarjontaan, joka on mielestäni vähintäänkin Suomen huippua! 😉
Tässä Paavo Hämäläisen ottama kuva kulkijoista
Mikä on koiran rotu..? Kuvasta ei oikein selviä…Saksanpaimenkoirako..? kiitokset Patelle kuvasta!
On meitä monenlaista reissumiestä! Turvallista matkaa!
Tänäaamuna oli viiden hengen partio seurakunnan työntekijöitä,
Kaustajärven hautausmaalla töissä.
Tänään TO patsolan uheilukentällä talkoot klo 18.00.
Heinätuppojen keruuta ym, joten haravat ja lapiot mukaan.
Tilannekatsaus perunapenkkiin.
Kotipuutarhan Wärtsilän Musta kasvaa hyvin.
Luomupellon varhaisperuna Timo on saavuttanut myyntikokonsa ja makukin tuntuu olevan kohillaan.Perunakyltti ilmestyy tienvarsitauluun tulevana päivänä ja sitten yritämme täyttää asiakkaiden toiveita Värtsiläntie 509 myyntipisteellä.Mansikat ei vielä punaisia.
Terv. Esko ja Anneli
Esko, myös minun kolme Wärtsilän musta -mukulaa kappelin kupeella kasvavat hyvin. Ja Arppen pihassa myös. – Blue Congo kahdessa paikassa – ja kahdessa muussakin paikassa – kasvavat hitaammin, ainakin varresta päätellen.
Halusin nähdä joko Kaustajärven kalmiston maariankämmekät
ovat kukassaan ja olivathan ne. Hautausmaa on nyt erittäin
hyvässä kunnossa, siitä kiitos kaikille asiaan vaikuttaneille.
Myös tummavetinen puro joka kiemurtelee heti mäeltä
Kaustalle päin laskeutuessa, oli erittäin kuvauksellinen.
Se oli tupaten täynnä valkoista lumpeenkukkaa!
Mielen valtaa suorastaan hartaus kun vaeltaa hiljalleen
ja muistelee kalmismaassa lepääviä entisiä ahertajia. Monet heistä
ehtivät tulla tutuksi näinä vuosikymmeninä joina minäkin
olen saanut olla ”Kaustan miniänä” jos näin rohkenen sanoa.
Vaikka lupasinkin olla kirjoituslomalla,
on ”pakko” kuitenkin kommentoida
kun kaikkea mielenkiintoista on meneillään.
Sanomalehti Karjalainen uutisoi, että Tohmajärven
Kaurila-Musko valittiin vuoden kyläksi Pohjois-Karjalassa.
Onnittelut sinne Värtsilän naapuriin!
Karjalaisen kesälehti Kägi sisältää myös paljon mielenkiintoista
luettavaa, jopa täältä Värtsilästä ja lähiseuduilta. Kankkusen
maakauppa Kiteellä on herätetty uudelleen eloon. Jos käytte,
niin kirjoitelkaapa vaikutelmianne!
Värtsilästä kertovia ovat ainakin artikkelit ”Villa huopuu käsin tai
hevosvoimalla” ja ”Savukalan uudet maut”. Meidän Kägemme
sotkeutuu joka kesä jonnekin, mutta onneksi sitä voi napata
eri turistikohteista mukaansa.
Niin, ja vielä sen verran: Kuulin että Karjala-lehden toimittajakin
on vieraillut juttuja tekemässä näillä main. Kaksikin eri henkilöä
on luvannut toimittaa ko lehden minulle kun ei ole tullut sitä
itse tilattua.
On todella hienoa, että Kaurila-Muskon Kyläyhdistyksen toiminta on saanut huomiota. Vuosien aikana on tapahtunut uskomattoman paljon talkootyönä. Viimeisin saavutus Siirin polku.
Mielenkiintoista on myös Joensuun kaupungissa herännyt pitäjä-ajatus. Entisiä kuntakeskuksia on talkootyönä alettu ehostaa. Asiasta kertoo mm. sanomalehti Karjalainen. Itse asiassa pyrkimys ei ole uusi. Värtsilä on kulkenut esimerkkinä. Jo ennen kuntaliitosta tänne perustettiin Värtsilän Pitäjäyhdistys ry. Se toimi Värtsilälautakunnan rinnalla, kun olosuhteista entisen Värtsilän kunnan alueella rakennettiin. Ensimmäinen ja kolmas sektori rinnan on nyt yhä enemmän oivallettu tärkeiksi toimijoiksi. Tohmajärven kunnan johto on ymmärtänyt sen merkityksen. Samaa toivon myös seurakunnalta kirkon tyhjentämispyrkimysten sijasta. Kotiseutuyhdistys on pyrkinyt tekemään yhtä ja toista seurakunnan apuna. Mutta monesti on jäänyt sellainen tunne, että on oltu häiriöksi. Minua esimerkiksi on neuvottu muistamaan: sinähän olet eläkkeellä!
No, eihän tässä oikeastaan ole mitään uutta. Kautta aikojen uudet ideat ovat herättäneet vastarintaa tai ainakin säälittävää hymyilyä. Valitettavasti tämä käyttäytyminen ei tunne kuntarajoja, ei myöskään entisiä.
Joka tapauksessa, totta on se, ettemme me elä VAIN virallisten hallintoelinten ja hallintopäätösten varassa, emme myöskään VAIN virallisten suunnitelmien, vaan hyvin paljon MYÖS vapaaehtoisen toiminnan, puuhastelun ja ideoinnin – hulluiltakin vaikkuttavien ideoiden – varassa. Ensimmäinen ja kolmas sektori täydentävät toisiaan. Tohmajärven kunta ja Värtsilän pitäjä kylineen ovat hedelmällinen KOKONAISUUS.
Hyvää tunnelmaa Värtsiläpäiville 17-19.7.2015 – 40. kerran!
Tuli aloitettua tämä viikko viikon 26 puheenaiheissa. Lukekaa sieltä ja palatkaa takaisin tälle palstalle. Olen niin aamuvirkku nykyisin, etten jaksa odottaa allakan lehtien kääntymistä. Aamukahvikin panee aivot hyrisemään niin vikkelään.
Pian pääsee nauttimaan suvensatoa.
Peruna kukkii pian,on jo nupulla.Kukan väri näyttää olevan vaalea.
Lajike on ARIELLE tuotanto maa RUOTSI,kokeilaan miltä maistuu
Ruotsalainen potaatti.
Varhaisperuna Ullukassa pitkässä varressa, vaan ei vielä kukassa. Blue Congo pukkaa vartta. Kappelin kupeella Wärtsilän mustan kolme mukulaa iloitsee kotiin tulostaan. Niiden lisäksi Nylanderin Eskon pihassa, Lintusen Kallen puutarhassa ja Arppen pihassa Värtsilän Kotiseutuyhdistyksen tuotantona. Ja eräässä erityisen lusuisessa paratiisipuutarhassa muutama mukula. Kylä se Wärtsilän oma potaatti on aloittamassa elämäänsä kotikonnuilla. On vähän Kainuun eli Vanhaa mustaakin parissa kohtaa. Niin, ja sitä Blue Congoa on myös erään rivitalon kasvimaassa kirkolla. Tuli ostettua keväällä siemeniä vähän liikaa ja liian kalliilla hinnalla. Mutta jos satoa tulee, niin myyn muutaman kilon peittääkseni kustannuksia. Sininen peruna keittämisen jälkeen vaikuttaa samaa hyvää kuin mustikka.
http://joukolasse.kuvat.fi/kuvat/perunahan+pitää+mullata+++)/
http://joukolasse.kuvat.fi/kuvat/multaus/
Se on aika mullata peruna
Värtsilän läpi pyöräili ja täällä yöpyi mies ja koira. Eikä ihan mikä tahansa pyöräilijä…
Sveitsiläinen, jo melkoisen iäkäs mieshenkilö on huikealla pyöräretkellä koiransa kanssa. He nimittäin matkaavat mantereemme pohjoisesta kärjestä aina Etelä-Afrikkaan saakka. Ja eipä tietenkään kuvaa muistettu napata 🙁
Kuvakin saatiin pyöräilijästä, kiitos Pate!… Se on nähtävissä linkin takaa Värtsilän Facebook ryhmässä https://www.facebook.com/groups/397104944808/10153482283984809/?notif_t=like
Lainaus Verkkolehti Värtsistä:
Erkki lintunen
29.6.2015 at 7:47
Muistakaa, värtsiläiset, että ke 1.7.klo 18 on kylätalossa keskustelutilaisuus aiheesta ”Sahatoimintaa Värtsilässä 1950-luvulla”. Merkittävää paikallishistoriaa selvittelevät Pauli ja Juha Hiltunen.
http://karjalainen.menoinfo.fi/tohmajarvi/tapahtumat/sahatoimintaa-vartsilassa-1950-luvulla/513630
Saanen uteliaisuuttani kysyä lähinnä Eero-Matilta, että mitenkä mahtoi se sveitsiläisen koira tehdä matkaa? Oliko loko ajan jalkeilla vai saiko pyörän kyytiä vaikka peräkärryssä? Kun ei ole koiran kokokaan tiedossani. Tuskin kuitenkaan oli berninpaimenkoira rommitynnyri kaulassaan, vaikka lieneekin eräänlainen Sveitsin symboli.
Availin tänäänkin useasti Värtsiä, mutta uusia kommentteja ei aina näytä riittävän ihan joka päivälle runsautta pursuwn. Tyytyväinen olen silti Värtsin tarjontaan, joka on mielestäni vähintäänkin Suomen huippua! 😉
Tässä Paavo Hämäläisen ottama kuva kulkijoista
Mikä on koiran rotu..? Kuvasta ei oikein selviä…Saksanpaimenkoirako..? kiitokset Patelle kuvasta!
On meitä monenlaista reissumiestä! Turvallista matkaa!
Tänäaamuna oli viiden hengen partio seurakunnan työntekijöitä,
Kaustajärven hautausmaalla töissä.
Tänään TO patsolan uheilukentällä talkoot klo 18.00.
Heinätuppojen keruuta ym, joten haravat ja lapiot mukaan.
Tilannekatsaus perunapenkkiin.
Kotipuutarhan Wärtsilän Musta kasvaa hyvin.
Luomupellon varhaisperuna Timo on saavuttanut myyntikokonsa ja makukin tuntuu olevan kohillaan.Perunakyltti ilmestyy tienvarsitauluun tulevana päivänä ja sitten yritämme täyttää asiakkaiden toiveita Värtsiläntie 509 myyntipisteellä.Mansikat ei vielä punaisia.
Terv. Esko ja Anneli
Esko, myös minun kolme Wärtsilän musta -mukulaa kappelin kupeella kasvavat hyvin. Ja Arppen pihassa myös. – Blue Congo kahdessa paikassa – ja kahdessa muussakin paikassa – kasvavat hitaammin, ainakin varresta päätellen.
Halusin nähdä joko Kaustajärven kalmiston maariankämmekät
ovat kukassaan ja olivathan ne. Hautausmaa on nyt erittäin
hyvässä kunnossa, siitä kiitos kaikille asiaan vaikuttaneille.
Myös tummavetinen puro joka kiemurtelee heti mäeltä
Kaustalle päin laskeutuessa, oli erittäin kuvauksellinen.
Se oli tupaten täynnä valkoista lumpeenkukkaa!
Mielen valtaa suorastaan hartaus kun vaeltaa hiljalleen
ja muistelee kalmismaassa lepääviä entisiä ahertajia. Monet heistä
ehtivät tulla tutuksi näinä vuosikymmeninä joina minäkin
olen saanut olla ”Kaustan miniänä” jos näin rohkenen sanoa.
Vaikka lupasinkin olla kirjoituslomalla,
on ”pakko” kuitenkin kommentoida
kun kaikkea mielenkiintoista on meneillään.
Sanomalehti Karjalainen uutisoi, että Tohmajärven
Kaurila-Musko valittiin vuoden kyläksi Pohjois-Karjalassa.
Onnittelut sinne Värtsilän naapuriin!
Karjalaisen kesälehti Kägi sisältää myös paljon mielenkiintoista
luettavaa, jopa täältä Värtsilästä ja lähiseuduilta. Kankkusen
maakauppa Kiteellä on herätetty uudelleen eloon. Jos käytte,
niin kirjoitelkaapa vaikutelmianne!
Värtsilästä kertovia ovat ainakin artikkelit ”Villa huopuu käsin tai
hevosvoimalla” ja ”Savukalan uudet maut”. Meidän Kägemme
sotkeutuu joka kesä jonnekin, mutta onneksi sitä voi napata
eri turistikohteista mukaansa.
Niin, ja vielä sen verran: Kuulin että Karjala-lehden toimittajakin
on vieraillut juttuja tekemässä näillä main. Kaksikin eri henkilöä
on luvannut toimittaa ko lehden minulle kun ei ole tullut sitä
itse tilattua.
On todella hienoa, että Kaurila-Muskon Kyläyhdistyksen toiminta on saanut huomiota. Vuosien aikana on tapahtunut uskomattoman paljon talkootyönä. Viimeisin saavutus Siirin polku.
Mielenkiintoista on myös Joensuun kaupungissa herännyt pitäjä-ajatus. Entisiä kuntakeskuksia on talkootyönä alettu ehostaa. Asiasta kertoo mm. sanomalehti Karjalainen. Itse asiassa pyrkimys ei ole uusi. Värtsilä on kulkenut esimerkkinä. Jo ennen kuntaliitosta tänne perustettiin Värtsilän Pitäjäyhdistys ry. Se toimi Värtsilälautakunnan rinnalla, kun olosuhteista entisen Värtsilän kunnan alueella rakennettiin. Ensimmäinen ja kolmas sektori rinnan on nyt yhä enemmän oivallettu tärkeiksi toimijoiksi. Tohmajärven kunnan johto on ymmärtänyt sen merkityksen. Samaa toivon myös seurakunnalta kirkon tyhjentämispyrkimysten sijasta. Kotiseutuyhdistys on pyrkinyt tekemään yhtä ja toista seurakunnan apuna. Mutta monesti on jäänyt sellainen tunne, että on oltu häiriöksi. Minua esimerkiksi on neuvottu muistamaan: sinähän olet eläkkeellä!
No, eihän tässä oikeastaan ole mitään uutta. Kautta aikojen uudet ideat ovat herättäneet vastarintaa tai ainakin säälittävää hymyilyä. Valitettavasti tämä käyttäytyminen ei tunne kuntarajoja, ei myöskään entisiä.
Joka tapauksessa, totta on se, ettemme me elä VAIN virallisten hallintoelinten ja hallintopäätösten varassa, emme myöskään VAIN virallisten suunnitelmien, vaan hyvin paljon MYÖS vapaaehtoisen toiminnan, puuhastelun ja ideoinnin – hulluiltakin vaikkuttavien ideoiden – varassa. Ensimmäinen ja kolmas sektori täydentävät toisiaan. Tohmajärven kunta ja Värtsilän pitäjä kylineen ovat hedelmällinen KOKONAISUUS.
Hyvää tunnelmaa Värtsiläpäiville 17-19.7.2015 – 40. kerran!