Värtsilässä Juhannussää ihan ok. Sinistä taivasta, aurinko paistaa, lämpötila +21. Hyvää juhannusta!
Näin lämpötila eroja löytyy pienilläkin väli matkoilla. pappilanpellon alueella löytyi 18 astetta ylimmäksi täys varjosta mitattuna.
Olisi mielenkiintoista, kun eri puolilla kylää olevia sääbongareita olisi ja vielä nettipalsta, jossa voisi ilmiötä seurata.
Mielenkiintoisimpia olisi helle ja pakkaslukemat eripaikoissa.
Suomessa on perustettu tietämäni mukaan useita sääbongaus kerhoja ja yhdistyksiäkin jopa.
Niin on sitten juhannusaamu valjennut tai oikeastaan entisestään vaalennut. Siniristilippu lepää tangon kyljessä, ei ole tuulen virettäkään. Pääskyset puikkelehtivat talon ympärillä. Mitä lie mielessään?
Aloitimme juhannuksen Sääperin rannalla, ”Erakkorannassa”, Eero-Matin koolle kutsumina. Paikalle oli saapunut yllättävän runsaasti väkeä, joukossa myös iloisia lapsia. Kansainvälisyys oli merkille pantavaa, myös se että suomalaisiakin oli saapunut eri paikkakunnilta juhannusmatkoillaan.
Tarjolla oli monenlaista suussa maistuvaa. Koirat, kanat ja kukko seurailivat ihmisten meininkiä. Suloinen kani juoksenteli jaloissa ja otti vastaan rapsutuksia.
Oli mukavaa jutella, tavata ja tutustua. Sain myös kertoa juhannuksen perimmäisestä tarkoituksesta puoli vuotta ennen joulua, tiestä ja sen raivaajasta ja siitä Tiestä Itsestään. Papillista jäähdyttelyä mieluisimmillaan! Löysin myös todellisen juhannusvirren, n:o 511, jonka lauloimme lintumies Hannun johdolla. Ja miten muuten olisin voinut puheeni päättää, ellen olisi lukenut maailman suurimman lintumiehen, Fransiscus Assisilaisen, rukousta Sääperin lintujärven rannalla!
Hyvin mieluisa yllätys oli, kun Eero-Matti sai naapuriensa lahjana Värtsiläviirin. Paluumuuttaja Lintunen ansaitsee tämän värtsilähengen lipputankoonsa liehumaan!
Värtsilässä Juhannussää ihan ok. Sinistä taivasta, aurinko paistaa, lämpötila +21. Hyvää juhannusta!
Näin lämpötila eroja löytyy pienilläkin väli matkoilla. pappilanpellon alueella löytyi 18 astetta ylimmäksi täys varjosta mitattuna.
Olisi mielenkiintoista, kun eri puolilla kylää olevia sääbongareita olisi ja vielä nettipalsta, jossa voisi ilmiötä seurata.
Mielenkiintoisimpia olisi helle ja pakkaslukemat eripaikoissa.
Suomessa on perustettu tietämäni mukaan useita sääbongaus kerhoja ja yhdistyksiäkin jopa.
Niin on sitten juhannusaamu valjennut tai oikeastaan entisestään vaalennut. Siniristilippu lepää tangon kyljessä, ei ole tuulen virettäkään. Pääskyset puikkelehtivat talon ympärillä. Mitä lie mielessään?
Aloitimme juhannuksen Sääperin rannalla, ”Erakkorannassa”, Eero-Matin koolle kutsumina. Paikalle oli saapunut yllättävän runsaasti väkeä, joukossa myös iloisia lapsia. Kansainvälisyys oli merkille pantavaa, myös se että suomalaisiakin oli saapunut eri paikkakunnilta juhannusmatkoillaan.
Tarjolla oli monenlaista suussa maistuvaa. Koirat, kanat ja kukko seurailivat ihmisten meininkiä. Suloinen kani juoksenteli jaloissa ja otti vastaan rapsutuksia.
Oli mukavaa jutella, tavata ja tutustua. Sain myös kertoa juhannuksen perimmäisestä tarkoituksesta puoli vuotta ennen joulua, tiestä ja sen raivaajasta ja siitä Tiestä Itsestään. Papillista jäähdyttelyä mieluisimmillaan! Löysin myös todellisen juhannusvirren, n:o 511, jonka lauloimme lintumies Hannun johdolla. Ja miten muuten olisin voinut puheeni päättää, ellen olisi lukenut maailman suurimman lintumiehen, Fransiscus Assisilaisen, rukousta Sääperin lintujärven rannalla!
Hyvin mieluisa yllätys oli, kun Eero-Matti sai naapuriensa lahjana Värtsiläviirin. Paluumuuttaja Lintunen ansaitsee tämän värtsilähengen lipputankoonsa liehumaan!