Eilen meiltä karjalaisten juhlassa olleilta kysyttiin,
että kuka on korkeimmalla koskaan käynyt karjalaistaustainen
henkilö? Emme tienneet oikeaa vastausta eilen.
Me juhlassa olleet tiedämme nyt, mutta tiedättekö te muut
Värtsin lukijat tämän henkilön nimen?
Vuorikiipeilijä Veikka Gustafsson.
Hyvän kysymyksen Maija-Liisa laitoit pohdittavaksi!
Veikka ei ole oikea vastaus.
Tiedän vastauksen juhlassa myös mukanaolleena. Pienenä vinkkinä sanoisin, että kyseinen henkilö on ollut varsinkin Suomen tiedotusvälineissä esillä joitakin aikoja sitten.
Metsäpirttiläinen,lentäjä Heikki Lauri.
Ennen kuin kuplat shamppanjalasissa laskeutuvat
kerrattakoon vielä eilisen EVAKKONA 70 v ohjelma.
Juhlakahvien jälkeen rovasti Ensio Larema toivotti vieraat
tervetulleiksi kertomalla surullisen tarinan oman perheensä
evakkotaipaleelta. Larema on Karjalaisseurojen Pohjois-Karjalan
piirin puheenjohtaja.
Juhlan avauspuheen piti ministeri Matti Puhakka. Hän oli tutustunut
alan kirjallisuuteen ja nosti esiin evakkoutta koskevia
faktoja. Matti Puhakka on Karjalan Liiton Liittovaltuuston puheen-
johtaja.
Taiteilija Kai Hyttisen musiikkiesitysten teemana oli ”Vaan on laulun runsautta….”. Hän esitti Lauri Viidan ja Eino Leinon
teksteihin sävellettyjä lauluja. Kai Hyttistä säesti kanttori
Aleksi Suikkanen.
Juhlapuheen aihe oli ”Seitsemän vuosikymmenen evakkouden haasteet”.
Juhlapuhuja oli museon johtaja, FT Tarja Raninen-Siiskonen.
Puhetta elävöittivät videotykillä seinälle heijastetut kuvat ja
anekdootit.
Taiteilija Pekka Räty lauloi tunteikkaasti – ilman säestystä – Laatokasta ja köyhän Karjalan lapsesta. Lienee monenkin silmäkulma
kostunut viimeistään tässä vaiheessa.
Taiteilija Anna-Liisa Alanko lausui runoja aiheenaan ”Lapsuuteni
sotakesä”. ”Kuvaelma” tempasi mukaansa, varsinkin kun muusikko
Arto Tarkkonen säesti esitystä haitarillaan ja lauloi sydämen
kyllyydestä aiheeseen sopivia lauluja. Yleisökin yhtyi spont-
taanisti laulamaan ”Hoi laari ,laari laa!”
Toiminnanjohtaja Satu Hallberg Karjalan Liitosta luennoi
aiheenaan ”Järjestötyötä 50 vuotta”. Satu Hallbergin olemus
toi mieleen Opri-elokuvien päähenkilön. Kasvojen ilmeissä
oli jotain samanlaista herkkyyttä.
Tämän jälkeen oli vuorossa järjestötoiminnan huomionosoitukset.
Saajana oli Värtsistäkin tuttuja henkilöitä.
Eduskunnan varapuhemies Pekka Ravi toi juhlaan valtiovallan
tervehdyksen ja sen jälkeen saimme kuulla vielä taiteilija
Pekka Rädyn haitarilla soittamaa kiperää polkkamusiikkia.
Juhla lähestyi loppuaan. Ekumeenisen loppuhartauden ja matkaansiunaamisen suorittivat kirkkoherra Petri Karttunen ja kirkkoherra Iivo Suvanto.
Harvoin – jos koskaan – on Karjalaisten Laulu kajahtanut
niin komeasti kuin se nyt kajahti kahdensadanviidenkymmenen
juhlavieraan suusta.
Oman mausteensa juhlaan toi rehtori Sirkka Vepsä joka juonsi
tilaisuuden. Kai Hyttinenkin totesi, ettei häntä koskaan
aikaisemmin ole esitelty niin perusteellisesti.
***
Tässä pitkähkö kommentti johon toivon täydennystä ja
korjausta jos jokin virhe tapahtui ulkomuistista luetellessa.
Eikä tämä liene esteenä sillekään jos joku innostuisi
tekemään juhlasta jutun, vaikkapa kuvien kera.
Oli todellakin komeaa laulun runsautta Karjalaisten laulua
laulettaessa, ajattelin itse vähäisemmillä laulunlahjoilla
varustettuna samoin kuin Telle, en muista ennen kuulleeni
vastaavaa.
Tuohon kysymykseeni vinkkinä, että ko. henkilö ei ole
syntynyt eikä asu Suomessa, mutta on ollut täällä mediassa
esillä.
Korkeimmalla käynyt karjalaistaustainen ,otaksun , avaruuslentäjä Timothy L. Kopra , sukujuuret Valkjärvellä ,käynyt yli 200 km.n korkeudella,
itse olen tyytynyt vaatimattomasti n.13 km.n korkeuteen .
Aulis Näätänen löysi jo oikean nimen.
Timothy ”Tim” Lennart Kopra syntyi huhtikuussa 1963
Texasissa Yhdysvalloissa. Hän on ASTRONAUTTI,joka meni
avaruuslennolle 16 heinäkuuta 2009. 18 heinäkuuta hän
teki viisi ja puoli tuntia kestävän avaruuskävelyn.
Kopran suku on kotoisin Karjalan Valkjärveltä, josta
hänen isoisä Antti lähti 1910 Amerikkaan.
Listasta unohtui Ortodoksisen kirkkokuoron
esitykset ennen loppuhartautta. Kuoroa johti
Aleksi Suikkanen. Lisään tämän siksikin,
että kiittelin erästä naispuolista laulajaa
jälkikäteen. Hänellä oli aivan ihana ääni.
Mielenkiintoista lukea karjalaisten juhlasta. Valitettavasti ei joka juhlaan pääse mukaan.
Annan vinkin erääseen toiseen ”juhlaan”. Suosittelen sen lukemista. Siinä on puhetta menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Ei juuri karjalaisuudesta, mutta kylläkin myös karjalaisten kokemuksiin ja kaipauksiin liittyen.
Onko Valtioneuvos Johannes Virolainen osallistunut karjalaisten juhliin,miten on onko.
Asiasanalla
Karjalan Liitto hallituksen puheenjohtajat
löytyy myös valtioneuvos Virolaisen
nimi. Hän on ollut liiton puheenjohtajana
ajallaan.
Karjalan Liiton puheenjohtajat
Hallituksen puheenjohtajat
Juho Hietanen 1940–1946[1]
Eemil Luukka 1946–1967
Erkki Paavolainen 1947[2]
Urho Kähönen 1967[3]–198?
Johannes Virolainen 1985–1990[4]
Rauno Meriö 1990–1995[5]
Markku Laukkanen 1995–2011
Marjo Matikainen-Kallström 2011–
Tohmajärven Kirkkoherra Mikko Lappalainen on julkaisut
vastineen 01.11.2014 olleeseen Erkki Lintusen kirjoitukseen.
Tämän päivän Karjalaisessa otsikolla.
Värtsilä on vain osa kokonaisuutta!!
Martti Tahvanainen tiedustelee, että osallistuiko valtioneuvos Johannes Virolainen karjalaisten juhliin. Valtioneuvos Virolaisesta tuli v. 1989 ja ilmeisesti viimeisen kerran Virolainen esiintyi puhujana Karjalan Liiton 60-vuotisjuhlaseminaarissa huhtikuussa 2000.
Värtsilä on vain osa kokonaisuutta. Sen asian vuoksi ei olisi tarvittu kirkkoherran ”jatkorippikoulua”. Siitä tosiasiasta ja myöskin seurakunnan taloudellista vaikeuksista on lähdetty liikkeelle Värtsilän kirkon puolesta puuhasteluun. MUTTA Värtsilä ei ole vain ”kylä”, niinkuin kirkkoherra kirjoittaa. Se on enemmän, esimerkiksi myös kirkossakäynnin suhteen.
Kirkkoherran kirjoituksessa on muutakin asennetutkimuksen kannalta paljastavaa. Kannattaa siis tutustua kirkkoherran selityksiin. Minulle siinä ei ollut mitään muuta uutta kuin ”päiväkerhotilojen ilmastointiremontti”! Tähän asti on puhuttu päiväkerhotilan riittämättömästä lämmöstä kylminä vuodenaikoina. Olen kiinnostunut kuulemaan, millainen ilmastointiremontin tarve on 1950-luvun alussa valmistuneessa kiinteistössä, jossa on – rossipohja.
”Missä ja milloin kannattaa pitää jumalanpalveluksia supistuvalle osallistujajoukolla?” Kysymys on pöyristyttävä! Minä kysyn: millä perusteilla tarjontaa on vähennetty? Värtsiläm seurakunnan itsenäisyyden aikana oli sanajumalanpalvelus kerran kuussa ja muina pyhinä messu. Siis joka pyhä. Läsnäolijoita oli kiitettävästi. Tosin ei ole vertailtu muualla pidettyjen jumalanpalvelusten osallistujamääriin.
Mikä on keskittämisen ”hinta” missionäärisesti mitattuna? Todellakin, ”arvovalinnasta” on kysymys.
Jos kirkolla oleva päiväkerhotila laitetaan lasten kokoontumiselle sopivaan kuntoon, niin silloinhan myymällä Värtsilän seurakunnalta saatu rivitalokaksio voidaan muuttaa rahaksi ja sijoittaa kirkon päiväkerhotilan kunnostamiseen. Jäisi rahaa vielä muuhunkin kirkon remonttiin.
Kysymys on todellakin ”taistelusta” ”talouskehitystä ja sen myötä kurjistuvaa seurakuntataloutta vastaan”. Siitä arkkipiispakin on puhunut kirkolliskokouksen avauksessa.
Meillä oli persoonallinen rovasti Varonen. Muistan kun Kaustajärven koululla oli rippikoulu. Rovasti löysi koululta dynamiittia, kun koulu oli sota-aikaan armeija käytössä. Varonen poltti dynamiittia koulun kalliolla ja oli veitikka silmäkulmassa. Varonen myös kirkon alarungon oksattomiin mäntyihin haastoi kiipeily kilpailun. Me korvenkasvatit saatiin olla omassa elementissä. Muistan myös kun Varonen tuli mopolla Kaustajärven kaupalle. Varonen osti limupullon tuli moponsa viereen ja kaatoi puolet limusta mopon sylinterinpäälle. Varonen hörppäsi itse huikat limusta ja sanoi, että pitää hummankin saada huikat.
Kysyn mikä estää pyytämästä O/Y Wärtsilä A/B:ltä apua Värtsilän
Kirkon kunnostukseen. Kysymys on Uskin lahjoituksilla hankkimasta Kirkosta,jossa mukana oli merkittävällä osuudella ko
Yhtiö. Muistutan myös mitä Vauhti Ville totesi Arpen talon purkamisesta Värtsiläisistä.
Vastauksia kysymyksiin Värtsilän Kirkon korjauksista mm lämmityksistä jne odotetaan Markus Kontiaiselta, Hannu Kivivuorelta ja Eila Kauppiselta. Ko henkilöt ovat Värtsilän
edustajia Kirkkovaltuustossa Ym tehtävissä.
Entä jos joku rohkea Värtsiläinen hankkii korvamerkityn avustuksen O/Y WÄRSILÄ A/B:ltä?
”Missä ja milloin kannattaa pitää jumalanpalveluksia supistuvalle osallistujajoukolle?”
Yllä lainaus Erkin kommentista.
Minustahan tuo on mitä järkevin kysymys. Mielestäni Jumalanpalveluksia ”kannattaa” pitää aina ja kaikkialla, mutta maallinen lasku on jonkun maksettava.
Ortodoksinen kirkko on oivaltanut tuon kysymyksen jo aikoja sitten. He ovat rakentaneet pienet zasounat tarpeen mukaan.
Alpoaatosta kiinnostavat Värtsilän asiat enemmän kuin Värtsilän nykyisiä asukkaita. Siitä kiitos! Ja samalla surullinen mielenilmaisu sen vuoksi, että täällä ollaan liiaksi tumput suorina, mikä minusta on käsittämätontä!
Alpoaatokselle. Värtsilän kirkon ulkomaalaus EI ole TALOUDELLISESTI mahdoton hanke!!! Tiedän sen KOKEMUKSENI perusteella. Ja maalauksen jälkeen kirkon (seurakuntakotineen) yllä pito EI ole niin kallista, ettei siihen kannattaisi verovaroja ohjata. Värtsilän pitäjän sielutkin ovat kalliisti ostettuja! Ja Suuri Maksaja (Lunastaja) kutsuu meitäkin: ”Tulkaa…” ”Tämä on minun ruumiini… tämä on liiton veri…”
MUTTA onko suuren maksajan puolesta tarpeeksi aktiivista koolle kutsujaa? Voisiko tarjota lämmintä seurakuntakodin tilaa silloinkin, kun palkkalaisten matkakorvauksista säästetään? Tarvitaan vain avain jollekin/joillekin maallikoille!!!
Sormeni hikoilevat ja päänahkaa kutittaa. Lukekaa -ajattelevat ihmiset – Luojan antaman järjen avulla – mitä olen kirjoittanut esimerkiksi aloittaessani v. 2011 puuhastelun Värtsilän kirkon puolesta. Lukekaa Värtsiä 2.11.2011 ”Värtsilä-säätiö?” Siinä olisi oikein moderni ja markkinatalouden tyyliinkin sopiva vaihtoehto ratkaista ongelmaamme, josta on monissa yhteyksissä tehty käsittämättömän iso ongelma. Jos Lauri Emerik Uski vielä eläisi, ei tätä kirjoitusta olisi tarvinnut Värtsiin lähettää.
Säätiö-idean sijalle voitaisiin asettaa myös sellainen vaihtoehto, että Tohmajärven seurakunta laittaisi kustannusmenojaan arvojärjestykseen ja myisi jotain – mm. tällä perusteella – ottaisi tarpeen vaatiessa vähän lainaa – laittaisi menoja aikajärjestykseen eikä vaikuttaisi mielipiteeseen puhumalla kaikista menoista yhteissumman muodossa.
Seurakunta voisi – Uskin tavoin ja taidoin – ottaa yhteyttä Kirkkohallitukseen vetoamalla samalla piispaan.
Värtsilän Kotiseutyhdistyksen avuntarjouksen seurakunta voisi ottaa positiivisella tavalla huomioon – sekä siksi että se on jo tehnyt jotain että myös siksi, että se lupaa jatkaa sillä tavalla.
Kolme rahoituslähdettä yhdessä saa aikaan Värtsilän kirkon ulkomaalauksen. Ihan varmasti! On kysymys lopulta tahdosta tehdä!
Minusta kannattaa pitää pystyssä myös KIRKKO-viittaa Värtsiläntien (Via Karelia) ja Kaurilantien risteyksessä ja asentaa se niin, että sen huomaa.
Ennen muuta Värsilässä asuvien kannattaa kiinnostua kirkkonsa tulevaisuudesta. Minulla ei ole paljon puuha-aikaa jäljellä. Jaksan kuitenkin vielä pitää tätä ”jatkorippikoulua”, ehkä muutakin papillista toimintaa, jos tarvitaan ja jaksan ja osaan ja kelpaa.
Joka päivä rukoilen tavllisten ihmisten ”herätystä” Värtsilään. TAVALLISTEN, niin juuri TAVALLISTEN!!!
Ja juna vie Helsinkiin eläkealennuksella, jos sinne ei kukaan muu nöyrry menemään. Matkalla voin poiketa Uskin haudalla kukkia viemässä, eikä laskua siitä lähetetä mihinkään, korkeintaan kulttuurin edistämissäätiölle, jos olen silloin ihan p-a.
”Taistelu” jatkuu. Toivottavasti ei 30 vuotta!
Kun tuon nyt mainitsit, hakekaa vaikka Kotiseutuyhdistyksen nimissä Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiöltä avustusta julkisivumaalaukseen. Perustuina vaikka kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen kunnostusavustus. Säätiöllä on rahaa yllin kyllin.
Eero-Matin antamaan osoitteeseen lähtee pyyntö, jos minusta riippuu. Kiitos vinkistä!
Erkki Jaksamista. Minäkin ihmettelen Värtsilä mielisten ja Värtsilän ihmisten hiljaisuutta Värtsilän kirkon kunnostuksesta,
ja sen tärkeydestä.Ennenkaikkea Värtsilän edustajien, jotka ovat Tohmajärven srkn.n kokousedustajia.Lappalaisen kanta asiaan
on käynyt selväksi eri kirjoituksissa. Mitähän sitten. jos esim
O/Y Wärtsilä A/B lahjoittaisi korvamerkittynä Värtsilän kirkolle
esim maalämmön,ja lämmityskulut putoisivat n 13oooe: sta alle puoleen.?
Voihan Talvivaara! Kyllä on ääni kellossa muuttunut! Talvivaaran omistajissahan olivat kaikki suomen ns. silmäätekevät, ministereitä myöten, jotka luulivat tekevänsä elämänsä sijoituksen, rahankiilto silmissään!
Köyhä nauraa ja itkee partaansa! Me veronmaksajat, maksamme laskun! Oliko lasku 200 miljoonaa! voi voi ja lämmin leipä!
Tervehdys kaikki värtsiläläiset! On hienoa näin koulunjohtajana nähdä kuinka tärkeänä koulu Värtsilässä koetaan. En tarkoita nyt koulua opinahjona, vaan rakennuksena ja sen suomina palveluina.
Tämä syksy ja tuleva talvi on vilkkain mitä tulee koulun salivuokrauksiin. Koulun pienoinen sali on osoittautunut mieluisaksi paikaksi pelata tai liikkua kylän asukkaille sopivalla tavalla. Näin sen pitääkin mennä. Koulu on oikeasti osa yhteiskuntaa, sinnehän oppilaita näppärästi koulussa valmennetaan. Ja myöskin tänä kova salivarauskysyntä on suorastaan yllättänyt minut. Mutta näin sen pitääkin mennä. Koulu on hieno paikka suorittaa oppivelvollisuus, alakoulu suo siihen ensimmäiset kuusi vuotta. Illalla koulu rakennuksena on oivallinen paikka kaikenlaiseen toimintaan.
Olen vastuussa kaikista vuokraustoiminnasta, mikä liittyy Värtsilän kouluun. Eli mikäli Värtsilässä tulee ideoita koulun käyttöön kylän hyväksi, niin rohkeasti vaan minuun yhteyttä. Asiat järjestyy, kun tahtoa on.Ja minulla on kaikkeen sellaiseen, mikä liittyy Värtsilään, synnynnäisenä värtsiläläisenä.
Käytin tuossa sanaa kylä. Pitäjästä kovasti puhutaan, mutta eikö tärkeintä liene, että viesti menee perille. Uskon, että suurin osa meistä ei juurikaan huomaa eroa jos puhumme kylästä tai sitten pitäjästä. Asia on termiä tärkeämpi.
Tästä Värtsilän kirkkoasiasta. Rakas se on minullekin tuo Värtsilän kirkko. Olen saanut istua monen monta kertaa siellä urkujen äärellä soittamassa ja samalla nauttia seurakunnan vahvasta veisaamisesta. Hyvä on ollut silloinkin , kun olen istunut penkissä toisten joukossa. – Nyt kun papin säkki on auki ja varoja kerätään olen mielelläni osallistunut omalta osaltani ja niin teen jatkossakin. Sen sijaan en voi enkä halua ottaa osaa siihen, että Tohmajärven seurakunnan kirkkoherraa ja talouspäälliköä moititaan. Tiedän, että me Värtsilässä asuvat olemme heille ihan yhtä tärkeitä kuin muutkin seurakuntalaiset. – Ehdottaisin, että kartutettaisiin edelleen papin säkkiin sisältöä kaikessa rauhassa ja sovussa.
Värtsilän koulun toiminta on herättänyt hyvää mieltä jo pitemmän aikaa. Nyt kuultu tilojen käytön tarjoaminen myös varsinaisen opetustyön ohella muuhunkin on juuri sitä, minkä puolesta olen aika paljon, myös kirkkomme osalta, esittänyt toiveita.
Juuri sitä tarkoittaen olen suositellut käyttöön pitäjä-sanaa. Värtsilä on yli kymmenen yhdistyksen nimen edessä. Ja niihin kuuluu ihmisiä kaikista värtsiläisistä kylistä. Pitäjä on myös vahvempi alueellinen käsite kuin kylä.
Kiihtelysvaarassa on oivallettu pitäjä-sanan merkitys. Värtsilässä vähän aikaisemmin. Molemmat kokivat kuntaliitoksen samana vuonna 2005. Värtsilän Pitäjäyhdistys aloitti työnsä jo itsenäisen kunnan aikana! Kaukaa viisautta ennen lisääntyviä kunta- ja seurakuntaliitoksia.
Mutta miten vain, pääasia on, että Värtsilässä viriää yhä enemmän rakentavaa toimintaa. ”Kaikessa rauhassa ja sovussa”. Kyllä, minäkin rauhoitun, kun saan rauhattomanakin olla rauhaa ja sopua edistämässä.
Kuka sitten määritteleekin rauhan ja sovun ehdot ja mistä lähteistä ne havainnoidaan, se on helppoa vain enkeleille ja heille joilla on aina hymy naamalla. Tosikoille se on vaikeaa. Siksi on hyvä, että Päivin – ja monen muunkin – vaimonkin – taholta tulee kehotuksia.
P.S. Minulle rauha laskeutuu sydämeen sitten, kun sadevesi valuu Värtsilän uudelleen maalattua seinää pitkin. Olen ihan tosissani, vaikka tämä veisi joiltakin mielenrauhan.
Kirkollista tukea löytyy mm. arkkipiispa Kari Mäkisen kirkolliskokouksen avauspuheesta.(ks. kommenttini 3.11.2014). – On muuten aika jännä sattuma, että Kari Mäkinen oli 1970-luvun alussa Tampereen seurakuntien nuorten kirkkovaltuuston jäsen. Sillä nuorten ”hallintoelimellä” oli säännöillä annettu oikeus lausua mielipiteensä yhteisen kirkkovaltuusto esityslistoista. Kumpikin taho edusti 10 seurakuntaa. Nyt Kari Mäkinen johtaa koko kirkkoa.
Kai ”Kuju” Hyttinen – Hämeenlinnan entinen seurakuntanuori – lauloi Värtsilän kirkossa papinsäkkiin yhtenä iltana yli 2 200 euroa. Hän ainakaan ei astunut kenenkään varpaille.
Näin taiteilija Kai Hyttistä erämessuilla ja vaihdettiin muutama sana konsertista. Hänenkin mielestään Värtsilän kirkossa oli lämmin henki ja siinä oli ilo esiintyä.
Värtsiläläiset ovat osaavaa väkeä. Rääkkylän seurakunta on sen huomannut. Ensin pestasivat Markus Kontiaisen kirkkoherraksi ja nyt Soile Luukkaisen talouspäälliköksi.Onnea ja menestystä töihinne!
Kunpa ei työ veisi teitä kokonaan pois Värtsilästä ja energiaa jäisi vähän tämänkin pitäjän hyväksi.
Markus- ja Soile -ilmiöön minäkin olen kiinnittänyt huomiota palstalla ”Mummon aamutoimet”!
Siunausta molemmille! – Partiolupauksen sanoja soveltaen: ”Ole valmis!”. Keskeneräisenäkin valmis.
Journalistin uteliaisuutta pyhien salaisuuksien äärelle!
Alpolle aatoksenpäivän onnittelut!
Kiitokset Erkki.
Auto on vienyt nyt Alpon aatokset, kun moottori saa bensaa ja kipinääkin mutta käyntiin ei vain lähde. Eilen sain kyllä ekumeenisen neuvon ortodoksipapilta; ”katopa pelaako jakohihna”. Pitänee tutkia.
Tässä vähän vielä vähän jatkoa keskusteluun ev.lut kirkosta.
Eilen oli televisiossa A-studiossa keskustelu ohjelma jossa
olivat vieraina papit Teemu Ukkola ja Heikki Linnavirta sekä
tutkija Kati Niemelä. Aiheena oli Jäsenkato jatkuu ja talous
sakkaa,kun kirkko kumartaa ja pyllistää joka suuntaan.Mielestäni
keskustelussa mentiin, jo vähän pintaakin syvemmälle hyvä niin.
Ohjelma on katsottavissa Yle-Areenassa.
Juhlistaaksemme vaikkapa isänpäivää tai vain tavallista lauantaita, tehtiin meillä mustikkakukkoa. Siinäpä ihan mukava savolainen perinneherkku. Reseptien voin ja sokerin määrää voi mielestäni vähentää.
Peran antamaan juttuun kannattaa tutustua. En osaa ottaa siihen kantaa – vielä. Mutta jotain tuttua ja mielen takana jonkin aikaa liikkunutta ainesta siinä on. Myös Värtsilän kirkkoa koskevaa.
Idea ei ole sellaisenaan kopioitavissa minkä kirkon liepeille tahansa. Mutta antaa erinomaisen runsaasti materiaalia luovalle päätöksenteolle.
Kiihoketta sain sanasta ”messuyhteisö”, jos se tulee messusta eli jumalanpalveluksemme nimestä eikä kaupallisesta kulutusjuhlasta. Ehkä ollaan menossa vauhdilla siihen, mitä tarkoittavat messun lopussa lausuttavat sanat: ”Ite, missa est!” eli ”Lähtekää rauhassa, tämä messu on nyt päättynyt. Alkaa arjen järjellinen jumalanpalvelus!”
Eilen meiltä karjalaisten juhlassa olleilta kysyttiin,
että kuka on korkeimmalla koskaan käynyt karjalaistaustainen
henkilö? Emme tienneet oikeaa vastausta eilen.
Me juhlassa olleet tiedämme nyt, mutta tiedättekö te muut
Värtsin lukijat tämän henkilön nimen?
Vuorikiipeilijä Veikka Gustafsson.
Hyvän kysymyksen Maija-Liisa laitoit pohdittavaksi!
Veikka ei ole oikea vastaus.
Tiedän vastauksen juhlassa myös mukanaolleena. Pienenä vinkkinä sanoisin, että kyseinen henkilö on ollut varsinkin Suomen tiedotusvälineissä esillä joitakin aikoja sitten.
Metsäpirttiläinen,lentäjä Heikki Lauri.
Ennen kuin kuplat shamppanjalasissa laskeutuvat
kerrattakoon vielä eilisen EVAKKONA 70 v ohjelma.
Juhlakahvien jälkeen rovasti Ensio Larema toivotti vieraat
tervetulleiksi kertomalla surullisen tarinan oman perheensä
evakkotaipaleelta. Larema on Karjalaisseurojen Pohjois-Karjalan
piirin puheenjohtaja.
Juhlan avauspuheen piti ministeri Matti Puhakka. Hän oli tutustunut
alan kirjallisuuteen ja nosti esiin evakkoutta koskevia
faktoja. Matti Puhakka on Karjalan Liiton Liittovaltuuston puheen-
johtaja.
Taiteilija Kai Hyttisen musiikkiesitysten teemana oli ”Vaan on laulun runsautta….”. Hän esitti Lauri Viidan ja Eino Leinon
teksteihin sävellettyjä lauluja. Kai Hyttistä säesti kanttori
Aleksi Suikkanen.
Juhlapuheen aihe oli ”Seitsemän vuosikymmenen evakkouden haasteet”.
Juhlapuhuja oli museon johtaja, FT Tarja Raninen-Siiskonen.
Puhetta elävöittivät videotykillä seinälle heijastetut kuvat ja
anekdootit.
Taiteilija Pekka Räty lauloi tunteikkaasti – ilman säestystä – Laatokasta ja köyhän Karjalan lapsesta. Lienee monenkin silmäkulma
kostunut viimeistään tässä vaiheessa.
Taiteilija Anna-Liisa Alanko lausui runoja aiheenaan ”Lapsuuteni
sotakesä”. ”Kuvaelma” tempasi mukaansa, varsinkin kun muusikko
Arto Tarkkonen säesti esitystä haitarillaan ja lauloi sydämen
kyllyydestä aiheeseen sopivia lauluja. Yleisökin yhtyi spont-
taanisti laulamaan ”Hoi laari ,laari laa!”
Toiminnanjohtaja Satu Hallberg Karjalan Liitosta luennoi
aiheenaan ”Järjestötyötä 50 vuotta”. Satu Hallbergin olemus
toi mieleen Opri-elokuvien päähenkilön. Kasvojen ilmeissä
oli jotain samanlaista herkkyyttä.
Tämän jälkeen oli vuorossa järjestötoiminnan huomionosoitukset.
Saajana oli Värtsistäkin tuttuja henkilöitä.
Eduskunnan varapuhemies Pekka Ravi toi juhlaan valtiovallan
tervehdyksen ja sen jälkeen saimme kuulla vielä taiteilija
Pekka Rädyn haitarilla soittamaa kiperää polkkamusiikkia.
Juhla lähestyi loppuaan. Ekumeenisen loppuhartauden ja matkaansiunaamisen suorittivat kirkkoherra Petri Karttunen ja kirkkoherra Iivo Suvanto.
Harvoin – jos koskaan – on Karjalaisten Laulu kajahtanut
niin komeasti kuin se nyt kajahti kahdensadanviidenkymmenen
juhlavieraan suusta.
Oman mausteensa juhlaan toi rehtori Sirkka Vepsä joka juonsi
tilaisuuden. Kai Hyttinenkin totesi, ettei häntä koskaan
aikaisemmin ole esitelty niin perusteellisesti.
***
Tässä pitkähkö kommentti johon toivon täydennystä ja
korjausta jos jokin virhe tapahtui ulkomuistista luetellessa.
Eikä tämä liene esteenä sillekään jos joku innostuisi
tekemään juhlasta jutun, vaikkapa kuvien kera.
Oli todellakin komeaa laulun runsautta Karjalaisten laulua
laulettaessa, ajattelin itse vähäisemmillä laulunlahjoilla
varustettuna samoin kuin Telle, en muista ennen kuulleeni
vastaavaa.
Tuohon kysymykseeni vinkkinä, että ko. henkilö ei ole
syntynyt eikä asu Suomessa, mutta on ollut täällä mediassa
esillä.
Korkeimmalla käynyt karjalaistaustainen ,otaksun , avaruuslentäjä Timothy L. Kopra , sukujuuret Valkjärvellä ,käynyt yli 200 km.n korkeudella,
itse olen tyytynyt vaatimattomasti n.13 km.n korkeuteen .
Aulis Näätänen löysi jo oikean nimen.
Timothy ”Tim” Lennart Kopra syntyi huhtikuussa 1963
Texasissa Yhdysvalloissa. Hän on ASTRONAUTTI,joka meni
avaruuslennolle 16 heinäkuuta 2009. 18 heinäkuuta hän
teki viisi ja puoli tuntia kestävän avaruuskävelyn.
Kopran suku on kotoisin Karjalan Valkjärveltä, josta
hänen isoisä Antti lähti 1910 Amerikkaan.
Listasta unohtui Ortodoksisen kirkkokuoron
esitykset ennen loppuhartautta. Kuoroa johti
Aleksi Suikkanen. Lisään tämän siksikin,
että kiittelin erästä naispuolista laulajaa
jälkikäteen. Hänellä oli aivan ihana ääni.
Mielenkiintoista lukea karjalaisten juhlasta. Valitettavasti ei joka juhlaan pääse mukaan.
Annan vinkin erääseen toiseen ”juhlaan”. Suosittelen sen lukemista. Siinä on puhetta menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Ei juuri karjalaisuudesta, mutta kylläkin myös karjalaisten kokemuksiin ja kaipauksiin liittyen.
arkkipiispa.fi / avauspuhe kirkolliskokouksessa 3.11.2014.
Onko Valtioneuvos Johannes Virolainen osallistunut karjalaisten juhliin,miten on onko.
Asiasanalla
Karjalan Liitto hallituksen puheenjohtajat
löytyy myös valtioneuvos Virolaisen
nimi. Hän on ollut liiton puheenjohtajana
ajallaan.
Karjalan Liiton puheenjohtajat
Hallituksen puheenjohtajat
Juho Hietanen 1940–1946[1]
Eemil Luukka 1946–1967
Erkki Paavolainen 1947[2]
Urho Kähönen 1967[3]–198?
Johannes Virolainen 1985–1990[4]
Rauno Meriö 1990–1995[5]
Markku Laukkanen 1995–2011
Marjo Matikainen-Kallström 2011–
Tohmajärven Kirkkoherra Mikko Lappalainen on julkaisut
vastineen 01.11.2014 olleeseen Erkki Lintusen kirjoitukseen.
Tämän päivän Karjalaisessa otsikolla.
Värtsilä on vain osa kokonaisuutta!!
Martti Tahvanainen tiedustelee, että osallistuiko valtioneuvos Johannes Virolainen karjalaisten juhliin. Valtioneuvos Virolaisesta tuli v. 1989 ja ilmeisesti viimeisen kerran Virolainen esiintyi puhujana Karjalan Liiton 60-vuotisjuhlaseminaarissa huhtikuussa 2000.
Värtsilä on vain osa kokonaisuutta. Sen asian vuoksi ei olisi tarvittu kirkkoherran ”jatkorippikoulua”. Siitä tosiasiasta ja myöskin seurakunnan taloudellista vaikeuksista on lähdetty liikkeelle Värtsilän kirkon puolesta puuhasteluun. MUTTA Värtsilä ei ole vain ”kylä”, niinkuin kirkkoherra kirjoittaa. Se on enemmän, esimerkiksi myös kirkossakäynnin suhteen.
Kirkkoherran kirjoituksessa on muutakin asennetutkimuksen kannalta paljastavaa. Kannattaa siis tutustua kirkkoherran selityksiin. Minulle siinä ei ollut mitään muuta uutta kuin ”päiväkerhotilojen ilmastointiremontti”! Tähän asti on puhuttu päiväkerhotilan riittämättömästä lämmöstä kylminä vuodenaikoina. Olen kiinnostunut kuulemaan, millainen ilmastointiremontin tarve on 1950-luvun alussa valmistuneessa kiinteistössä, jossa on – rossipohja.
”Missä ja milloin kannattaa pitää jumalanpalveluksia supistuvalle osallistujajoukolla?” Kysymys on pöyristyttävä! Minä kysyn: millä perusteilla tarjontaa on vähennetty? Värtsiläm seurakunnan itsenäisyyden aikana oli sanajumalanpalvelus kerran kuussa ja muina pyhinä messu. Siis joka pyhä. Läsnäolijoita oli kiitettävästi. Tosin ei ole vertailtu muualla pidettyjen jumalanpalvelusten osallistujamääriin.
Mikä on keskittämisen ”hinta” missionäärisesti mitattuna? Todellakin, ”arvovalinnasta” on kysymys.
Jos kirkolla oleva päiväkerhotila laitetaan lasten kokoontumiselle sopivaan kuntoon, niin silloinhan myymällä Värtsilän seurakunnalta saatu rivitalokaksio voidaan muuttaa rahaksi ja sijoittaa kirkon päiväkerhotilan kunnostamiseen. Jäisi rahaa vielä muuhunkin kirkon remonttiin.
Kysymys on todellakin ”taistelusta” ”talouskehitystä ja sen myötä kurjistuvaa seurakuntataloutta vastaan”. Siitä arkkipiispakin on puhunut kirkolliskokouksen avauksessa.
Meillä oli persoonallinen rovasti Varonen. Muistan kun Kaustajärven koululla oli rippikoulu. Rovasti löysi koululta dynamiittia, kun koulu oli sota-aikaan armeija käytössä. Varonen poltti dynamiittia koulun kalliolla ja oli veitikka silmäkulmassa. Varonen myös kirkon alarungon oksattomiin mäntyihin haastoi kiipeily kilpailun. Me korvenkasvatit saatiin olla omassa elementissä. Muistan myös kun Varonen tuli mopolla Kaustajärven kaupalle. Varonen osti limupullon tuli moponsa viereen ja kaatoi puolet limusta mopon sylinterinpäälle. Varonen hörppäsi itse huikat limusta ja sanoi, että pitää hummankin saada huikat.
Kysyn mikä estää pyytämästä O/Y Wärtsilä A/B:ltä apua Värtsilän
Kirkon kunnostukseen. Kysymys on Uskin lahjoituksilla hankkimasta Kirkosta,jossa mukana oli merkittävällä osuudella ko
Yhtiö. Muistutan myös mitä Vauhti Ville totesi Arpen talon purkamisesta Värtsiläisistä.
Vastauksia kysymyksiin Värtsilän Kirkon korjauksista mm lämmityksistä jne odotetaan Markus Kontiaiselta, Hannu Kivivuorelta ja Eila Kauppiselta. Ko henkilöt ovat Värtsilän
edustajia Kirkkovaltuustossa Ym tehtävissä.
Entä jos joku rohkea Värtsiläinen hankkii korvamerkityn avustuksen O/Y WÄRSILÄ A/B:ltä?
”Missä ja milloin kannattaa pitää jumalanpalveluksia supistuvalle osallistujajoukolle?”
Yllä lainaus Erkin kommentista.
Minustahan tuo on mitä järkevin kysymys. Mielestäni Jumalanpalveluksia ”kannattaa” pitää aina ja kaikkialla, mutta maallinen lasku on jonkun maksettava.
Ortodoksinen kirkko on oivaltanut tuon kysymyksen jo aikoja sitten. He ovat rakentaneet pienet zasounat tarpeen mukaan.
Alpoaatosta kiinnostavat Värtsilän asiat enemmän kuin Värtsilän nykyisiä asukkaita. Siitä kiitos! Ja samalla surullinen mielenilmaisu sen vuoksi, että täällä ollaan liiaksi tumput suorina, mikä minusta on käsittämätontä!
Alpoaatokselle. Värtsilän kirkon ulkomaalaus EI ole TALOUDELLISESTI mahdoton hanke!!! Tiedän sen KOKEMUKSENI perusteella. Ja maalauksen jälkeen kirkon (seurakuntakotineen) yllä pito EI ole niin kallista, ettei siihen kannattaisi verovaroja ohjata. Värtsilän pitäjän sielutkin ovat kalliisti ostettuja! Ja Suuri Maksaja (Lunastaja) kutsuu meitäkin: ”Tulkaa…” ”Tämä on minun ruumiini… tämä on liiton veri…”
MUTTA onko suuren maksajan puolesta tarpeeksi aktiivista koolle kutsujaa? Voisiko tarjota lämmintä seurakuntakodin tilaa silloinkin, kun palkkalaisten matkakorvauksista säästetään? Tarvitaan vain avain jollekin/joillekin maallikoille!!!
Sormeni hikoilevat ja päänahkaa kutittaa. Lukekaa -ajattelevat ihmiset – Luojan antaman järjen avulla – mitä olen kirjoittanut esimerkiksi aloittaessani v. 2011 puuhastelun Värtsilän kirkon puolesta. Lukekaa Värtsiä 2.11.2011 ”Värtsilä-säätiö?” Siinä olisi oikein moderni ja markkinatalouden tyyliinkin sopiva vaihtoehto ratkaista ongelmaamme, josta on monissa yhteyksissä tehty käsittämättömän iso ongelma. Jos Lauri Emerik Uski vielä eläisi, ei tätä kirjoitusta olisi tarvinnut Värtsiin lähettää.
Säätiö-idean sijalle voitaisiin asettaa myös sellainen vaihtoehto, että Tohmajärven seurakunta laittaisi kustannusmenojaan arvojärjestykseen ja myisi jotain – mm. tällä perusteella – ottaisi tarpeen vaatiessa vähän lainaa – laittaisi menoja aikajärjestykseen eikä vaikuttaisi mielipiteeseen puhumalla kaikista menoista yhteissumman muodossa.
Seurakunta voisi – Uskin tavoin ja taidoin – ottaa yhteyttä Kirkkohallitukseen vetoamalla samalla piispaan.
Värtsilän Kotiseutyhdistyksen avuntarjouksen seurakunta voisi ottaa positiivisella tavalla huomioon – sekä siksi että se on jo tehnyt jotain että myös siksi, että se lupaa jatkaa sillä tavalla.
Kolme rahoituslähdettä yhdessä saa aikaan Värtsilän kirkon ulkomaalauksen. Ihan varmasti! On kysymys lopulta tahdosta tehdä!
Minusta kannattaa pitää pystyssä myös KIRKKO-viittaa Värtsiläntien (Via Karelia) ja Kaurilantien risteyksessä ja asentaa se niin, että sen huomaa.
Ennen muuta Värsilässä asuvien kannattaa kiinnostua kirkkonsa tulevaisuudesta. Minulla ei ole paljon puuha-aikaa jäljellä. Jaksan kuitenkin vielä pitää tätä ”jatkorippikoulua”, ehkä muutakin papillista toimintaa, jos tarvitaan ja jaksan ja osaan ja kelpaa.
Joka päivä rukoilen tavllisten ihmisten ”herätystä” Värtsilään. TAVALLISTEN, niin juuri TAVALLISTEN!!!
Ja juna vie Helsinkiin eläkealennuksella, jos sinne ei kukaan muu nöyrry menemään. Matkalla voin poiketa Uskin haudalla kukkia viemässä, eikä laskua siitä lähetetä mihinkään, korkeintaan kulttuurin edistämissäätiölle, jos olen silloin ihan p-a.
”Taistelu” jatkuu. Toivottavasti ei 30 vuotta!
Kun tuon nyt mainitsit, hakekaa vaikka Kotiseutuyhdistyksen nimissä Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiöltä avustusta julkisivumaalaukseen. Perustuina vaikka kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen kunnostusavustus. Säätiöllä on rahaa yllin kyllin.
Eero-Matin antamaan osoitteeseen lähtee pyyntö, jos minusta riippuu. Kiitos vinkistä!
Erkki Jaksamista. Minäkin ihmettelen Värtsilä mielisten ja Värtsilän ihmisten hiljaisuutta Värtsilän kirkon kunnostuksesta,
ja sen tärkeydestä.Ennenkaikkea Värtsilän edustajien, jotka ovat Tohmajärven srkn.n kokousedustajia.Lappalaisen kanta asiaan
on käynyt selväksi eri kirjoituksissa. Mitähän sitten. jos esim
O/Y Wärtsilä A/B lahjoittaisi korvamerkittynä Värtsilän kirkolle
esim maalämmön,ja lämmityskulut putoisivat n 13oooe: sta alle puoleen.?
Voihan Talvivaara! Kyllä on ääni kellossa muuttunut! Talvivaaran omistajissahan olivat kaikki suomen ns. silmäätekevät, ministereitä myöten, jotka luulivat tekevänsä elämänsä sijoituksen, rahankiilto silmissään!
Köyhä nauraa ja itkee partaansa! Me veronmaksajat, maksamme laskun! Oliko lasku 200 miljoonaa! voi voi ja lämmin leipä!
Tervehdys kaikki värtsiläläiset! On hienoa näin koulunjohtajana nähdä kuinka tärkeänä koulu Värtsilässä koetaan. En tarkoita nyt koulua opinahjona, vaan rakennuksena ja sen suomina palveluina.
Tämä syksy ja tuleva talvi on vilkkain mitä tulee koulun salivuokrauksiin. Koulun pienoinen sali on osoittautunut mieluisaksi paikaksi pelata tai liikkua kylän asukkaille sopivalla tavalla. Näin sen pitääkin mennä. Koulu on oikeasti osa yhteiskuntaa, sinnehän oppilaita näppärästi koulussa valmennetaan. Ja myöskin tänä kova salivarauskysyntä on suorastaan yllättänyt minut. Mutta näin sen pitääkin mennä. Koulu on hieno paikka suorittaa oppivelvollisuus, alakoulu suo siihen ensimmäiset kuusi vuotta. Illalla koulu rakennuksena on oivallinen paikka kaikenlaiseen toimintaan.
Olen vastuussa kaikista vuokraustoiminnasta, mikä liittyy Värtsilän kouluun. Eli mikäli Värtsilässä tulee ideoita koulun käyttöön kylän hyväksi, niin rohkeasti vaan minuun yhteyttä. Asiat järjestyy, kun tahtoa on.Ja minulla on kaikkeen sellaiseen, mikä liittyy Värtsilään, synnynnäisenä värtsiläläisenä.
Käytin tuossa sanaa kylä. Pitäjästä kovasti puhutaan, mutta eikö tärkeintä liene, että viesti menee perille. Uskon, että suurin osa meistä ei juurikaan huomaa eroa jos puhumme kylästä tai sitten pitäjästä. Asia on termiä tärkeämpi.
Tästä Värtsilän kirkkoasiasta. Rakas se on minullekin tuo Värtsilän kirkko. Olen saanut istua monen monta kertaa siellä urkujen äärellä soittamassa ja samalla nauttia seurakunnan vahvasta veisaamisesta. Hyvä on ollut silloinkin , kun olen istunut penkissä toisten joukossa. – Nyt kun papin säkki on auki ja varoja kerätään olen mielelläni osallistunut omalta osaltani ja niin teen jatkossakin. Sen sijaan en voi enkä halua ottaa osaa siihen, että Tohmajärven seurakunnan kirkkoherraa ja talouspäälliköä moititaan. Tiedän, että me Värtsilässä asuvat olemme heille ihan yhtä tärkeitä kuin muutkin seurakuntalaiset. – Ehdottaisin, että kartutettaisiin edelleen papin säkkiin sisältöä kaikessa rauhassa ja sovussa.
Värtsilän koulun toiminta on herättänyt hyvää mieltä jo pitemmän aikaa. Nyt kuultu tilojen käytön tarjoaminen myös varsinaisen opetustyön ohella muuhunkin on juuri sitä, minkä puolesta olen aika paljon, myös kirkkomme osalta, esittänyt toiveita.
Juuri sitä tarkoittaen olen suositellut käyttöön pitäjä-sanaa. Värtsilä on yli kymmenen yhdistyksen nimen edessä. Ja niihin kuuluu ihmisiä kaikista värtsiläisistä kylistä. Pitäjä on myös vahvempi alueellinen käsite kuin kylä.
Kiihtelysvaarassa on oivallettu pitäjä-sanan merkitys. Värtsilässä vähän aikaisemmin. Molemmat kokivat kuntaliitoksen samana vuonna 2005. Värtsilän Pitäjäyhdistys aloitti työnsä jo itsenäisen kunnan aikana! Kaukaa viisautta ennen lisääntyviä kunta- ja seurakuntaliitoksia.
Mutta miten vain, pääasia on, että Värtsilässä viriää yhä enemmän rakentavaa toimintaa. ”Kaikessa rauhassa ja sovussa”. Kyllä, minäkin rauhoitun, kun saan rauhattomanakin olla rauhaa ja sopua edistämässä.
Kuka sitten määritteleekin rauhan ja sovun ehdot ja mistä lähteistä ne havainnoidaan, se on helppoa vain enkeleille ja heille joilla on aina hymy naamalla. Tosikoille se on vaikeaa. Siksi on hyvä, että Päivin – ja monen muunkin – vaimonkin – taholta tulee kehotuksia.
P.S. Minulle rauha laskeutuu sydämeen sitten, kun sadevesi valuu Värtsilän uudelleen maalattua seinää pitkin. Olen ihan tosissani, vaikka tämä veisi joiltakin mielenrauhan.
Kirkollista tukea löytyy mm. arkkipiispa Kari Mäkisen kirkolliskokouksen avauspuheesta.(ks. kommenttini 3.11.2014). – On muuten aika jännä sattuma, että Kari Mäkinen oli 1970-luvun alussa Tampereen seurakuntien nuorten kirkkovaltuuston jäsen. Sillä nuorten ”hallintoelimellä” oli säännöillä annettu oikeus lausua mielipiteensä yhteisen kirkkovaltuusto esityslistoista. Kumpikin taho edusti 10 seurakuntaa. Nyt Kari Mäkinen johtaa koko kirkkoa.
Kai ”Kuju” Hyttinen – Hämeenlinnan entinen seurakuntanuori – lauloi Värtsilän kirkossa papinsäkkiin yhtenä iltana yli 2 200 euroa. Hän ainakaan ei astunut kenenkään varpaille.
Näin taiteilija Kai Hyttistä erämessuilla ja vaihdettiin muutama sana konsertista. Hänenkin mielestään Värtsilän kirkossa oli lämmin henki ja siinä oli ilo esiintyä.
Värtsiläläiset ovat osaavaa väkeä. Rääkkylän seurakunta on sen huomannut. Ensin pestasivat Markus Kontiaisen kirkkoherraksi ja nyt Soile Luukkaisen talouspäälliköksi.Onnea ja menestystä töihinne!
Kunpa ei työ veisi teitä kokonaan pois Värtsilästä ja energiaa jäisi vähän tämänkin pitäjän hyväksi.
Markus- ja Soile -ilmiöön minäkin olen kiinnittänyt huomiota palstalla ”Mummon aamutoimet”!
Siunausta molemmille! – Partiolupauksen sanoja soveltaen: ”Ole valmis!”. Keskeneräisenäkin valmis.
Journalistin uteliaisuutta pyhien salaisuuksien äärelle!
Alpolle aatoksenpäivän onnittelut!
Kiitokset Erkki.
Auto on vienyt nyt Alpon aatokset, kun moottori saa bensaa ja kipinääkin mutta käyntiin ei vain lähde. Eilen sain kyllä ekumeenisen neuvon ortodoksipapilta; ”katopa pelaako jakohihna”. Pitänee tutkia.
Tässä vähän vielä vähän jatkoa keskusteluun ev.lut kirkosta.
Eilen oli televisiossa A-studiossa keskustelu ohjelma jossa
olivat vieraina papit Teemu Ukkola ja Heikki Linnavirta sekä
tutkija Kati Niemelä. Aiheena oli Jäsenkato jatkuu ja talous
sakkaa,kun kirkko kumartaa ja pyllistää joka suuntaan.Mielestäni
keskustelussa mentiin, jo vähän pintaakin syvemmälle hyvä niin.
Ohjelma on katsottavissa Yle-Areenassa.
Juhlistaaksemme vaikkapa isänpäivää tai vain tavallista lauantaita, tehtiin meillä mustikkakukkoa. Siinäpä ihan mukava savolainen perinneherkku. Reseptien voin ja sokerin määrää voi mielestäni vähentää.
A-studio 7.11.2014 Kirkko kumartaa ja pyllistää.
http://areena.yle.fi/tv/2226568
Vieraana oli Teemu Laajasalo ja Heikki Linnavirta.
Näinkö kirkko muuttuu?
http://www.helsinginseurakunnat.fi/seurakunnat/kallio/uutiset/2014/10/Ffgk1lzlP.html
Peran antamaan juttuun kannattaa tutustua. En osaa ottaa siihen kantaa – vielä. Mutta jotain tuttua ja mielen takana jonkin aikaa liikkunutta ainesta siinä on. Myös Värtsilän kirkkoa koskevaa.
Idea ei ole sellaisenaan kopioitavissa minkä kirkon liepeille tahansa. Mutta antaa erinomaisen runsaasti materiaalia luovalle päätöksenteolle.
Kiihoketta sain sanasta ”messuyhteisö”, jos se tulee messusta eli jumalanpalveluksemme nimestä eikä kaupallisesta kulutusjuhlasta. Ehkä ollaan menossa vauhdilla siihen, mitä tarkoittavat messun lopussa lausuttavat sanat: ”Ite, missa est!” eli ”Lähtekää rauhassa, tämä messu on nyt päättynyt. Alkaa arjen järjellinen jumalanpalvelus!”
Messu kirkon, seurakunnan ja kristityn ytimessä!
Jatketaan pohdintaa. Kiitos, Pera!