Alvar Aalto ja hänen työnsä

Nyt se on sitten vihdoin viimein valmis, ehompi muka kuin alkuperäinen. Näin suitsuttavat tiedotusvälineet estoitta.

Tarkoitan tietysti Alvar Aallon suunnittelemaa komeaa kirjastotaloa Viipurissa. Kaksikymmentä vuotta siihen kunnostukseen meni ennen kuin kaikki oli valmista. Ex-presidenttimme Tarja Halonen oli ottanut asian esille vuonna 2010 silloisen pääministeri Vladimir Putinin kanssa. Putin oli järjestänyt rahoituksen, jonka avulla kunnostus saatiin täysin valmiiksi. Avajaisjuhlallisuuksissa Tarja oli paikalla mutta Vladimiria ei näkynyt.

 Lue juttu  Yle uutiset 22.11.2013  Viipurin Aalto-kirjasto avautuu 20 vuoden korjauksen jälkeen

Isot kiitokset kuuluvat myös arkkitehti Tapani Mustoselle, joka valvoi tuon kahdenkymmenen vuoden ajan restaurointityötä. Alvar Aaltohan oli suomalainen maailmankuulu arkkitehti, jonka upeita töitä löytyy niin kotimaastaan kuin ympäri maailmaakin. Aalto oli tunnettu myös hienoista huonekaluistaan. Itsekin istun juuri Aallon tuolilla tätä kirjoittaessani. Kalustomme hankittiin vuonna 1952.

Ensimmäinen vaimo Aino oli huonekaluarkkitehti. Toinen vaimo Elissa suunnitteli myös lasia. Meidänkin huushollissa on jokapäiväisessä käytössä Elissan suunnittelemat juomalasit, väriltään vihreät. ”Kun raja railona aukesi” vuonna 1990, suuntasi Värtsiläisten seura kotiseutumatkansa myös Viipuriin. Tottakai piti heti lähteä hakemaan Aallon kirjastoa. Ja löytyihän se.

Rakennus oli kokenut kovia, surkean näköisenä ja hylättynä se seisoi tutulla paikallaan. Ovi tiukasti ”säpissä”. Muutamia vuosia myöhemmin lähdimme uudelle ”toivioretkelle”. Ja kas kummaa, ovi oli tällä kertaa auki. Tilavaan aulaan päästiin, ei edemmäksi. Nyt lehtikuvien mukaan siellä näyttää todella komealta. Kiitos kuuluu kaikesta suunnittelija-arkkitehti Alvar Aallolle, nykyaikaisen funktionalismin huomattavimmalle suomalaiselle edustajalle.

Ja eikös vaan, Värtsiläänkin rakennettiin useita ”funkkis”- tyylisiä taloja. Parhaimpana pidän Värtsilä-yhtymän vuonna 1938 rakennuttamaa kisapirttiä. Nyt rakennus on melkeinpä romukasana, seinät enää pystyssä.

Notkolla lihatarkastamon rakennus rakennettiin vuonna 1938. Nimismiehen rakennus koulun rinteessä on asuttuna edelleen – muutamia mainitakseni. Puisiakin funkkistaloja tehtiin, esimerkiksi Riikosen liiketalo notkolla.

Kylänpäästä ja Karintakaakin löytyi pari komeaa taloa. Niin ja torin toisella puolella esimieheni Leo Partasen kaunis vaalea funkkistalo, se on asuttuna edelleen. Että tällaisia mietteitä tuli mieleeni Alvar Aallon Viipurin kirjaston innoittamana.

Hilkka Partanen

 

Vielä pieni lisäys edelliseen kirjoitukseen. Olin Soihtu kuoroni kanssa 1-5.7.1992 pohjoismaisilla laulujuhlilla Reykjavikissa Islannissa. Uskomattoman hieno matka kaikkineen, omanlaista nähtävää tuntui tulevan roppakaupalla. Kaupungista löytyi myös yllätykseksemme lähellä keskustaa oleva Alvar Aallon suunnittelema upea Pohjolatalo rakennettu vuonna 1968. Esitteessä kerrottiin talon olevan eräs Aallon kauneimmista ”helmistä”. Siellä pidetään mm. konsertteja, taidenäyttelyitä yms. Silloin sattui olemaan esillä Andreas Alarieston, saamelaistaiteilijan töitä.

Näyttelyn innoittamana minun piti ostaa kotimaahan tultuani Alarieston isokokoinen seinälautanen, jossa Lapin ukot vuodattavat metsässä ”korpikuusen kyyneltä”!

Kannattipa lähteä Aken kanssa kahdestaan tutustumiskierrokselle Reykjavikin komeaan kaupunkiin. Alpo Aatos, en muista enää olitko mukana matkalla?

HP