Takorautainen Värtsi

Ensin soitti Aarnion Marjaana. Vastasin hänelle, että joo-joo ja että kiinnostaa ja eiköhän sitä jotain voisi kehitellä. Sitten soitti Jormanaisen Erkki ja hänellekin loihe lausuin, että joo-joo ja että kiinnostaa ja eiköhän sitä jotain voisi kehitellä. Siihen Erkki, että kehitellään sitten ja tule käymään, niin jutellaan tarkemmin. Ja sen juttelun ja muutaman puhelun ja yhden palaverinkin jälkeen, jossa Marjaanakin oli mukana, ollaan nyt tässä: käynnistämässä tätä verkkolehteä, joka, ei puolivahingollisen, vaan puolivahingossa ääneen hökäisyn jälkeen sai nimekseen Värtsi.

Mikä se semmoinen Värtsi oikein on? Sitä ei taida tietää oikein kukaan, mutta erään tarinan mukaan Venäjältä tulleet, todennäköisesti karjalaiset laukkukauppiaat, siis nämä, joita ainakin ennen ilman mitään arvovärityksiä sanottiin laukkuryssiksi, olivat lähempänä kauppapaikkojaan keventäneet kantamuksiaan pienemmiksi ja näitä nyyttejä, joissa kulkukauppiaat l tavaraa oli kannettu olisi nimitetty värtsiksi. Toinen tarina kertoo, että nämä kätköpaikat olisivat olleet värtsejä. Jos jollakin on parempaa tietoa, niin mielihyvin otamme vastaan.

Verkkolehti Värtsi on myös tavallaan nyytti, joka sisältää monenlaista asiaa. Sitä emme kauppaa, vaan tarjoamme kaikille. Otamme vastaan uutisia, juttuja, tarinoita, mielipiteitäkin, valokuviakin ja videoitakin sekä äänitallenteita. Muutaman ehdon on kuitenkin täytyttävä:

1. niiden on jollakin lailla liityttävä Värtsilään,

2. emme maksa eikä meille voi maksaa,

3. hyvät tavat ovat kunniassaan

4. minkään suunnan käsikassaraksi emme ryhdy (paitsi värtsiläläisyyden).

Muutkin journalistiset periaatteet ovat voimassaan. Julkaisemme sen minkä katsomme julkaisemisen arvoiseksi. Emme kilpaile minkään muun median kanssa, paitsi itsemme. Sivuja päivitämme, kun ehdimme ja kun on asiaa.

Raudan sulattaminen järvimalmista ei ole hätäisen puuhaa. Saman ajattelemme sopivan tähän verkkolehteemme: hitaasti ja huolellisesti sekä ajan kanssa. Masuunista tullut rauta on vielä kuumaa ja kuonan peittämää. Se karisee taottaessa pois. Takorauta vaatii oman käsittelynsä, jotta siitä tulee kestävää ja käyttökelpoista. Ehkä näin yhdessä takomalla tästä Värtsistä voi tulla jotain hyödyllistä ja käyttökelpoista.

Värtsilän rautatehtaan raaka-aineena oli pitkään järvimalmi. Raudan sulattaminen oli pitkäaikainen ja taitoa vaativa prosessi

Share

4 comments for “Takorautainen Värtsi

  1. Erkki Jormanainen
    18.5.2010 at 10:50

    Tuohon ei ole muuta lisäämistä kuin se, että päivitämme sivuja myös silloin kun Sonera suo. Meikäläisen nettiyhteys on ollut poikki jo kahdesti vuorokausikaupalla Värtsin aloittamisen jälkeen. Sonera väittää, että vika olisi minun modemissa, vain kun ei oo. Satasella lupasivat tulla tarkistelemaan omia linjojaan.

  2. Tuula Turunen
    2.7.2016 at 10:59

    Joutessani kaivelin juttuja aikojen alusta. Eipä Tuula T n jutuissa ole tainnut täyttyä tuo ehto nro.1

  3. Sakari H
    2.7.2016 at 12:09

    Eräs entinen luutnantti soitteli muinoin kasarmin kampipuhelimesta nuorikolleen kotiinsa, tottakai oli ikäväkin kesken pitkän työrupeaman. Puhelut kantautuivat esimiehenkin korviin, kolla oli ohjesäännön mukaan jopa velvollisuus asiassa ojentamiseen. Päällikön moitteet kuuluivat, että puhelinta saa käyttää vain virkapuheluihin, kuinka selitätte yksittipuhelunne? Luutnantti vastaa, että jos soitan virkapuvussa virkapaikalta virka-aikana virkapuhelimella viralliselle vaimolleni, niin virkapuheluna sitä pidän.

    Samaa voisi soveltaa Tuulaan, jos on kirjoitellut Värtsiin, ja nyt ihmettelee, että olikohan se Värtsi-kirjoitus. Anna tulla vaan lisää, mitä enempi sen Värtsimpi!

  4. erkki lintunen
    18.1.2019 at 12:03

    Palautan tämän jutun lähes vuosikymmenen takaa. Siinä on jotain hyvin mielekiintoista, jota kannattaa miettiä. Värtsin juuret ovat aika syvällä. Eikä se ole ikänsäkään puolesta mikään tuulen hipaisu. Onkohan kohta vuosijuhlan aika?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *