Tohmajärven Suojeluskunnan ja Lotta Svärdin muistolaattojen uudelleenpaljastustilaisuus 30.10.2024 klo 12 Kunnallistalolla

7 comments for “Tohmajärven Suojeluskunnan ja Lotta Svärdin muistolaattojen uudelleenpaljastustilaisuus 30.10.2024 klo 12 Kunnallistalolla

  1. HURRAA!
    Oikein, ei muutella nimiä.
    Paljastus paikka on KUNNALLISTALO ei keltainen talo!

  2. Eikö tuon ikävän historian voisi jo unohtaa ja jättää nämä laatat pois

  3. Totta!
    Ehkä kyltit voi olla Kunnallistalon seinässä mutta tuollainen härdelli niiden uudelleen seinään asettamiseen, ja vielä Kunniavartion kera. Eikös siellä Kunnallistalon yläkerrassa ole Vartiointi liikkeen tilat, voisivan he vartioida sivu hommanaan niitä kylttejä

  4. Ei Kunnallistalon hommat kyltteihin lopu. ”Salainen kabinetti” on jo neuvotellut talon sisä remontista ensi tai seuraavalle vuodelle

  5. Toivotaan, että Tohmajärven kuntahallinnon päätösprosessit pysyisivät läpinäkyvinä myös Kunnallistalon toimien suhteen. Muutoin meneillä oleva säästökohteiden etsiminen kissojen ja koirien kanssa tuntuisi hyvin erikoiselta manööveriltä. Ainakin jälkikäteen tarkasteltuna. Asian suhteen kannattaa toisin sanoen olla enemmän älykäs kuin innokas…

    Projektirahoituksen kartoittaminen ja hakeminen, sekä lahjoitusvarojen kerääminen remonttiin, lienevät ainoat ymmärrettävät keinot saada homma etenemään. Verorahat ovat tunnetusti jo korvamerkitty hieman tärkeämpiin kohteisiin.

  6. Olen täysin samaa mieltä Esan kanssa. Ainoastaan jonkun hankerahoituksen kautta sekä lahjoitusvaroin sinällään tämän historiallisen rakennuksen kunnostusprojekti tulisi loppuun saattaa.

    Kunnan säästötoimet tukevat olemaan ilmeisen rajuja, mm. yhdistysavustukset ymmärtääkseni pienenevät entisestään. Monella kolmannen sektorin toimijalla alkavatkin olla edessä kriittiset hetket koko toiminnan jatkuvuuden suhteen.

  7. Pitää valitettavasti paikkansa, että nämä molemmat mainitut laatat muistuttavat meitä itse ketäkin kansakuntaamme kohdistuneesta äärimmäisen ikävästä historiasta.

    Tinkimätön totuus on kuitenkin myös se, että nimenomaan suojeluskuntien järjestämän ase- ja taistelukoulutuksen tehokkuus oli yksi tärkeimmistä inhimillisistä voimavaroista kun sekä punaisista että valkoisista kootun reserviläisarmeijamme täytyi v. 1939 lopulla koota voimansa yhteisen vihollisen – Neuvostoliiton – provokatorista hyökkäystä vastaan.

    Lotat taas suorittivat – niin kuin jokainen meistä sen jo muutoinkin tietää – sekä koko järjestönä että yksittäisinä henkilöinä valtavan ja millään määreillä mittaamattoman erinomaisen arvokkaan työn tämän sotaväkemme tarvitsemissa erinäisissä huoltotehtävissä.

    Jos on historiamme siis tältä osin ikäväkin ja varjojen hämärtämä niin todella ikävää on huomata myöskin se, että joidenkin tahojen toimesta pyritään yhä aivan tietoisesti väheksymään ja jopa suorastaan häpäisemään näidenkin itsenäisyytemme säilymisen kannalta erittäin olennaisten organisaatioiden rooli tämän historian kirjoittamisessa.

    ”Kansa joka ei tunne menneisyyttään, ei hallitse nykyisyyttään eikä ole valmis rakentamaan tulevaisuutta varten.” (Adolf Ehrnrooth)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *