Värtsilän ja Pykälävaaran Piiroiset ja Piiraiset – ovatko sukua toisilleen?

Värtsilän ja Pykälävaaran Piiroiset ja Piiraiset – ovatko sukua toisilleen?

Tämä tarina sai alkunsa siitä, kun aloin selvittämään isosetieni eli ukkini kahden veljen, Jaakko Piiraisen ja Santeri Sinisalon elämänvaiheita. Heitä yhdistää Värtsilän Pykälävaara, joka ei taas liity mitenkään näiden kahden isosetäni seitsemän muun sisaruksen elämään. Värtsilässä ja Pykälävaarassa on ollut Piiroisia ennen näitä Piiraisia. Onko Pykälävaaraa tai muuta Värtsilän tiloja asuttaneilla Piiroisilla ja Piiraisilla joku sukuyhteys kaukana menneisyydessä toisiinsa?

1. Taustatietoja kahdesta ruskealaislähtöisestä veljeksestä

Aleksanteri ”Santtu” syntyi 20.12.1885 Ruskealan Häyskynvaaran Tervakankaan tilalla sisarusparvensa kolmanneksi vanhimpana. Hän kuoli 19.3.1972 Porvoossa, Nikkilän rautatieasemalla kotimatkallaan Helsinkiin.

Santtu vaihtoi sukunimensä Sinisaloksi sekä etunimensä Santeri Aleksiksi ja uskontonsa luterilaiseksi vuonna 1912 riitauduttuaan sisarustensa kanssa. Vanhan sanomalehtijutun perusteella hän harrasti ammuntaa Sortavalan suojeluskunnassa. Työuransa Santtu teki metsäteknikkona keskusmetsälautakunta Tapiossa ja metsäntutkimuslaitoksella, eli itsekseen poikamiehenä ja asui sodan jälkeen herraskaisesti Helsingin Herttoniemessä. Santtu oli testamentannut muun omaisuutensa Sotainvalidien veljesliitolle paitsi Matosuon metsäpalstan Suomen valtiolle. Metsäpalstasta muodostettiin luonnonsuojelualue ja eräästä sen osasta yksityinen hautapaikka, jonne Santun tuhkauurna haudattiin syksyllä 1972. Pykälävaaraan Santtu liittyy siten, että hän oli saanut Matosuon metsäpalstan veljeltään Jaakolta, koska Jaakko ei pystynyt muulla tavoin suoriutumaan Santulta saamastaan velasta. Minkä verran Santtu oleskeli Pykälävaarassa?

Jaakko Piirainen oli syntynyt 7.10.1890 Ruskealassa ortodoksi Andrei Ivaninpoika Piiraisen (1857-1918) ja luterilaisen Maria Heikintytär Töhösen (1862-1930) viidenneksi lapseksi. Jaakko on kuollut 7.1.1957 Joensuussa ja hänet on haudattu Joensuun Siihtalan hautausmaan ortodoksiselle puolelle.

Jaakon 1. puoliso oli Sylvi Maria Pekantytär Hämäläinen (s. 3.10.1898). Sylvin isä oli muuttanut 1894 Kiihtelysvaarasta Tohmajärvelle. Sylvi ja Jaakko on vihitty Korpiselässä 3.10.1920. 1920-luvun alussa he viljelivät Korpiselän Saarivaarassa Takavaaran tilaa. Heidän ainoa yhteinen lapsi oli Olavi, joka vaihtoi sukunimensä Aarnipelloksi. Hänellä on kaksi lasta.

Milloin Jaakko ja Sylvi muuttivat pois Saarivaarasta ja muuttivatko he silloin suoraan Värtsilän Pykälävaaraan?

Jaakon toinen puoliso oli Tyyne Karhapää (16.10.1921 Ilomantsi – 30.1.1986 Joensuu)

Jaakko oli laittanut 1940-luvun lopulla ainakin kaksi ilmoitusta lehtiin, joissa hän haki itselleen ”välttävää palvelijaa” Pykälävaaran tilalle. Lieneekö Tyyne näiden ilmoitusten ”tulosta”?

Tyyne oli 31 vuotta Jaakkoa nuorempi. Tyynellä ja Jaakolla on kaksi yhteistä lasta, mutta heistä ei ole tiedossa muuta. Luultavasti Tyyne on mennyt Jaakon kuoleman jälkeen naimisiin Lind -nimisen miehen kanssa ja heille on syntynyt ainakin yksi tytär. Vai voisiko olla niin, että Tyyne oli Jaakkoa ennen naimisissa ja nimi Lind tulee hänen sukunimeksi sitä kautta?

2. Piiroisia Tohmajärven pitäjähistoriassa ja Patsolan kyläkirjassa

Ortodoksi Iivana Piiroinen omisti useita tiloja Patsonvaarassa 1830-luvulla. Talonhaltijaluettelossa on mainittu seuraavat tilat:

– nro 2 Markkula sekä nro 5 Koukkarila isäntinä mm; Iivana Piiroinen 1823-1864, Petri ja Feodor Piiroinen sekä Iivana Piiroisen perilliset 1865-

– nro 9 Lintula isäntinä mm; Iivana Piiroinen 1832-1836, Juhani Piiroinen 1837-1840, Iivana Piiroinen 1841-1849. (Tohmajärven pitäjähistoria)

Iivana Piiroinen (k. 1864) on omistanut aikoinaan Lempaankosken myllyn vieressä olevan talon. Hän on ostanut sen varatuomari Fredrik Melartilta joskus 1840-luvulla. (Patsolan kyläkirja)

Köyhäinhoitopiirin kaitsijana Kutsussa on ollut 1854 Juhani Piiroinen. (Tohmajärven pitäjähistoria)

Yksi Oskolankosken myllyn perustamisoikeuden saaneista 1850-luvulla on ollut talollinen Aleksei Piiroinen. Muut osakkaat olivat sortavalalainen kauppias Dimitri Siitonen sekä Savinaisen veljekset. (Tohmajärven pitäjähistoria)

Tahvo Piiroinen perusti kaupan Lempaalle 1914 Simo Hirvoselta vuokraamalleen maalle. Seuraavana vuonna Simo Haaranen ja hänen perilliset haastoivat Piiroisen käräjille. Siitä ei ole tietoa, miten käräjillä kävi, mutta Piiroinen perusti vielä samana vuonna uuden kaupan Saarion Hämälän mäelle. Piiroisen kaupanpito Hämälässä loppui 1918. (Patsolan kyläkirja)

Tohmajärven ja Värtsilän henkikirjojen mukaan Pykälävaaran tila on kuulunut kauppias Tahvo Piiroiselle 1900-luvun alkuvuosina. Voisiko hän olla Jaakko Piiraiselle sukua?

3. Kysymyksiä

1) Onko kenelläkään muistikuvia tai tietoa Santeri Sinisalon vierailuista ja liikkeistä Värtsilässä?

2) Milloin Sylvi Hämäläinen ja Jaakko Piirainen ovat muuttaneet Värtsilän Pykälävaaraan?

3) Onko Sylvi Hämäläisellä yhteyksiä Saarion Hämälään?

4) Missä Sylvi asui erottuaan Jaakko Piiraisesta, milloin hän on kuollut ja minne hänet on haudattu?

5) Jaakon toinen puoliso oli Tyyne Karhapää, myöhemmin Lind. Sikkervaaran hautausmaalla lepää kaksi Lindiä, Kaarlo Rudolf s. 1928 ja Eine s. 1929. Onko heillä ja Tyyne Lindillä jotain yhteistä?

6) Jaakko Piiraisen ja Tyyne Lindin hautakivet ovat vierekkäin Joensuun Siihtalan hautausmaalla. Miksi Tyyne on haudattu ensimmäisen miehensä viereen, jos hän on leskeksi jäätyään mennyt naimisiin Lindin kanssa?

7) Mitä tiedetään Tahvo Piiroisesta, joka on omistanut Pykälävaaran tilan ainakin vielä 1920-luvun alussa? Hän on kuollut Ruskealassa 1935. Oli siis muuttanut 1920-luvun lopun jälkeen Ruskealaan.

8) Tahvo Piiroisen äiti Riitta Liisa Mariantytär Ihalainen (23.2.1841-14.2.1910) on saanut ensimmäisen miehensä Iivana Piiroisen (k.1864) kanssa kaksi poikaa, Juhon (1862-1931) ja Matin (1864-1933). Iivana Piiroisen kuoleman jälkeen 1864 hän on saanut ainakin kolme poikaa Simon (1870-), Heikin (1872-) ja Tahvon (1874-1935). Kuka on näiden poikien isä? Pojat ovat kuitenkin sukunimeltään Piiroisia.

Edellä mainittuja tietoja olen kerännyt ja yhdistellyt henkikirjoista, kirkonkirjoista, Karjala-tietokannasta (Katiha), sukututkimusalusta Genistä, Tohmajärven pitäjähistoriasta, Patsolan kyläkirjasta, Joensuun ortodoksisesta seurakunnasta saaduista tiedoista sekä suvun perimätiedosta.

4. Lopuksi

Tällä tarinalla on myös tarkoitus saada selville Värtsilän Piiroisten mahdollinen sukuyhteys muihin ns. Piira heimon sukuhaaroihin. Piira sukuseura (Piirainen, Piiroinen, Piironen) on valmistelemassa sukukirjaa ”Piira heimon juurilla” (toim. Ari Kolehmainen). Kirja perustuu noin kolmeenkymmeneen isälinjaiseen Y-DNA näytteeseen. Näytteiden avulla on pystytty selvittämään suvun asutushistoriaa, esi-isien etenemisreittiä kohti uusia asuinalueita sekä suvun jakautumista eri sukuhaaroihin. Oikeastaan vain Värtsilän Piiroisten yhteys laajaan sukuun on vielä jäänyt epäselväksi.

Lisätietoja; Timo Piirainen, tjkpiirainen@gmail.com