Hyppää höyryjunan kyytiin 16.8.

16.8.2024 Joensuusta Niiralaan ja Niiralasta Joensuuhun on mahdollista päästä höyryjunan kyytiin! 

Olemme järjestämässä suunnalle Niirala- Joensuu matkaa niin että Toffolan linja-auto tulee hakemaan asemalta takaisin heti junan saavuttua Joensuuhun. Junan arvioitu lähtöaika Niiralasta on klo 18:25. Joensuussa juna on klo 20:30. Linja-auto kyyti maksaa 20 € jos saamme mukaan lähtijöitä 20. 

Höyryjuna (entinen Sortavalan juna) kyyti yhteen suuntaan maksaa 40 €. Lipun junaan voi ostaa junasta tai aksytammat.fi kautta. Junassa on ravintolavaunu josta saa virvokkeita ja pientä purtavaa ja kahvia. 

Sitovat ilmoittautumiset linja-auto kyytiin tekstiviestillä puh. 0505987958/Lea Koukku (nimi ja monta henkilöä) 14.8. klo 16 mennessä. 

HÖYRYJUNAN AIKATAULU PE 16.8.2024

Joensuu-Niirala
16.00 Joensuu
16.20 Niittylahti
16.40 Hammaslahti
16.50 Tikkala
17.05 Valkeasuo
17.25 Tohmajärvi
17.40 Uusi-Värtsilä
  X    Kaurila
17.55 Niirala

Niirala-Joensuu
18.25 Niirala
  X    Kaurila
18.40 Uusi-Värtsilä
18.55 Tohmajärvi
19.10 Valkeasuo
19.25 Tikkala
19.45 Hammaslahti
20.00 Niittylahti
20.30 Joensuu

Kuvat: Äksyt Ämmät

13 comments for “Hyppää höyryjunan kyytiin 16.8.

  1. Hienoa. Kukas tätä hyöryjunakyytiä järjestää? Pysähtykö Tohmajärvellä asemalla? Ihan vaan kiinnostaa kun Tohmajärven pysäkinnosoite kyllä heittää ihan johonkin muualle, kun radan varteen.

  2. Aikataulu on muuttunut niin että paluukyyti linja-autolla tapahtuu heti junan saavuttua Joensuuhun.

  3. On otettu mallia rajan takaa. Sortavala-Ruskeala junasta mutta en moiti hyvä idea, vihdoin matkailun saralla joku tekee jotain

  4. Hyvä idea meillekin. Nurmeksen suunnalla museojuna on liikkunut jo pitkään, vuodesta 1994. Junat ovat toki kulkeneet alueella jo pitkälti toistasataa vuotta, joten malleja ei tarvitse kaukaa etsiä. Vuosina 1893-94 valmistunut Karjalan rata yhdisti aikanaan Sortavalan Viipuriin ja Joensuuhun. Laatokan Karjala avautui maailmalle.

    Voi vain arvella, millaiset superjunat radalla kulkisivat tätä nykyä, jos alueemme olisi saanut pysyä yhtenäisenä. Karjalan rata on ajallaan rakennettu erinomaisesti, Venäjän puolella rataan ei ole juurikaan tehty merkittäviä perusparannuksia, kuten ei muuhunkaan Suomen ajan jälkeiseen infraan. Silti siellä pysyy suurin osa vaunuista vielä raiteilla. Toki myrkkyvaunuja lipsahtelee nurinkin aika ajoin, mutta niidenkään jälkiä ei tarvitse venäläisen perinteen mukaan korjailla.

    Näitä museokeikkoja kannattaa tukea. Kun on kysyntää, tulee lisää tarjontaakin.

  5. Onkohan höyryveturi kulkenut Niiralassa milloin viimeksi…?

  6. Suomalaisesta h-veturista en tiedä, mutta venäläinen höyryveturi toi vaunuletkat Niiralaan vielä 70-luvun lopulle.
    Tosin niissäkin oli jo silloin öljypolttimot pannuissa.

  7. Nyt päästään kokemaan vauhdin hurmaa oikein viimesen päälle.
    Olen mielessäni pähkäillyt miten ne kääntää sen veturin kun kääntövehkeet on romutettu aikoja sitten.. Kai se on peruuttamalla mentävä Joensuuhun, tai tultava..

  8. Tiedoksi että paluukyyti joensuusta Niiralaan on täysi!

  9. Mistä Niiralassa juna lähtee? Kun eikös Niiralan asema ole nyt piikkilankojen takana?

  10. Hohtimet tai muut rautalangan katkaisuun soveltuvat työkalut otettava jonkun mukaan 😂

  11. Hyvä idea. Kirjoitin paikallislehteen aikoinaan mielipidejutun turistijunasta Niirala-Joensuu ja Joensuu-Ilomantsi. En toki haaveillut höyryjunasta. Minulle olisi riittänyt lättähattu. Väliasemaohjelmaakin taisin ehdotella. Se oli aikaa kun luultiin matkustajia tulevan myös Venäjältä. Ehdotin, että lättähatulla pääsisi jopa Sortavalaan saakka. Ajat ovat ajaneet nyt toisiin ratkaisuihin. Eikä juttuni saanut mitään huomiota luottamushenkilöiltäkään.

  12. Pohdintoja on ollut aikojen saatossa. Edesmenneen matkailumogulin Teppo Mikkosen kanssa suunnittelimme niin ikään 90-luvulla kotiseutukierrosta Keski-Karjalaan. Teppo tarvitsi ohjelmarunkoja tuottamillee matkapaketeille.

    Tohmajärven osalta suunnitelmana oli tuoda porukka Joensuusta junalla Tohmajärven asemalle, josta matka olisi jatkunut bussilla Kirkkoniemeen. Sieltä jälleen kirkkoveneellä Jouhkolan hoviin, josta eteenpäin Kiteelle ja sieltä Rääkkylään. Muistaakseni suunnitelma tyrehtyi osaltamme nimenomaan rautatieosuuteen ja erinäisiin ongelmiin paikallisissa viranomaisissa. Kiteellä ja Rääkkylässä toteutettiin omat koeajot. Mukana oli koko joukko valtakunnallisten matkailuorganisaatioiden edustajia.

    Helpompaa olikin vuosikymmenen lopulla lähteä suunnittelemaan retkipaketteja Berliiniin, jossa onnistuttiinkin oikein hyvin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *