Kunnanhallitus vastustaa terveyspalvelujen lakkauttamista

KUNNANHALLITUS VASTUSTAA TERVEYSPALVELUJEN LAKKAUTTAMISTA TOHMAJÄRVELTÄ

Hyvinvointialueen tulevaisuuslautakunta on julkaissut tulevasta sosiaali- ja terveyspalveluverkosta kolme erilaista vaihtoehtoa, joista se pyytää lausuntoa. Tulevaisuuslautakunnan vaihtoehdot 1 ja 2 eivät kunnanhallituksen mielestä ole hyväksyttävissä. Kummassakaan vaihtoehdossa Tohmajärvelle ei olisi jäämässä omaa terveysasemaa. Vaihtoehto kolmekaan ei ole sellaisenaan riittävä.

Tohmajärven kunnanhallitus paheksuu myös alle kahden viikon lausuntoaikaa ja sitä, että eri vaihtoehtojen osalta vaikuttavuusarvioinnit puuttuvat täysin. Kunnanhallitus on jo aiemmin pyytänyt lisäaikaa lausunnon antamiseen elokuun loppuun asti. Kyseessä on kuntalaisten ja kunnan tulevaisuuden kannalta yksi merkittävimmistä päätöksistä. Myös kunnanvaltuusto arvosteli esitettyjä vaihtoehtoja ja evästi kunnanhallitusta lausunnon antamiseksi.

Tohmajärven kunnan asukkaat ovat jättäneet jo tähän mennessä palautetta hyvinvointialueen palvelusuunnitelmista. Hyvinvointialue on tiedottanut puutteellisesti palautteen antamismahdollisuuksista. Siksi kunnanhallitus kannustaa edelleen asukkaita, palvelun käyttäjiä, yhdistyksiä ja yrityksiä palautteen antamiseen.

Palveluverkkosuunnitelmiin pääset tutustumaan täältä: https://www.siunsote.fi/palvelustrategia

Palautetta pääset antamaan täältä: https://www.strategydialog.com/0189dc83-e4ad-4e97-bc7c-351e8540cef4

Lisäksi avoimen palautteen voit lähettää myös postitse osoitteeseen: Siun soten kirjaamo Tikkamäentie 16, 80210 Joensuu tai sähköpostilla osoitteeseen: kirjaamo@siunsote.fi.

6 comments for “Kunnanhallitus vastustaa terveyspalvelujen lakkauttamista

  1. Kuulostaa vuosikymmenen ekoteolta, uudet ”pahoinvointialueet” tulevat lisäämään ainakin yksityisautoilua merkittävästi kun kulmakunnan väki kaahailee jatkossa lääkäriin joko Kiteelle tai Joensuuhun saakka.
    Toki onhan sitä jouduttu tekemään jo nytkin erikoissairaanhoidon puitteissa mutta lienee nämä uudet hallintorakenteet sen verran kalliita, että jostainhan sitä tarttee säästää…

  2. Oleellinen kysymys kuuluu, mitä tehdään terveysasemilla, joilla ei ole lääkäreitä? Yhden lääkärinkään malli ei toimi, koska asianomaisen aikataulu jakautuu vuodepotilaiden, puhelinpalvelun, hoivayksiköiden, päivystyksen ja vakiintuneiden hallinnollisten toimien, sairaslomien ja vuosilomien välillä. Työ on paikoin epäinhimillisellä tasolla, ja tilanne tunnetaan niin Lääkäriliitossa kuin nuorten lääkäreiden parissa.

    Vaatia ja toivoa voi aina, mutta tällä kertaa olemme hyvinvointialueillamme tilanteessa, jossa historiassa ennen emme ole olleet. Terveydenhuollon työvoimapulaa ei kyetä paikkaamaan millään tempuilla – ratkaisun tuo aika. 2035 – 2040 välillä asia ratkeaa suurten ikäluokkien poistuessa hoivajonoista. Ongelma on meillä laajempi kuin palkästään terveyspalveluiden suhteen – kyse on väestökehityksen ja globaalin murroksen mukanaan tuomista haasteista.

    Sosiaali- ja terveydenhuolto tullaan maamme eri osissa järjestämään paikallisin hybridimallein, joista syrjäseutujen palveluissa korostuvat etäyhteydet, erilaiset kuljetus- ja ensihoitopalvelut sekä läheisten vastuu. Alati kapeutuviin resursseihin tulee meidän sopeutua, ei ole muita vaihtoehtoja.

  3. Uskoisin, että työvoimapulaa voisi paikata ihan kunnollisella palkalla. Sairaanhoitajat.fi mukaan Suomesta on muuttanut reilu tuhat sairaanhoitajaa vuosien 2010-2019 aikana ulkomaille mm. Ruotsiin, Norjaan ja Britteihin.
    Lääkäreiden tilastoja en etsinyt mutta heidän osalta lienee parempi palkkaus yksityisellä sektorilla se suurin syy työvoimapulaan maakunnissa. Tosin aika harva nuori lääkäri halunnee pikkukuntiin töihin kun isoissa asutuskeskuksissa on muutakin ajanvietettä kuin pelkkä työ ja luonto.

  4. Nuorten lääkäreiden hakeutumiseen vaikuttavat ensisijassa työolot, päivätyöajat ja erikoistumiseen liittyvät tekijät. Erityisesti halutaan seniorilääkärin kouluttavaa läsnäoloa. Suosituin paikkakunta on kuulemma Kerava, johon on jopa tungosta.

    Palkkatasolla emme pysty kilpomaan ulkomaiden kanssa. Kysehänon 30-50% palkkaeroista ja sosiaalieduista, joita voimme vain ihmetellä. Muutama sote-tuttu on hommissa eri puolilla Norjaa, ja vakuuttavat ettei kiirusta ole takaisin. Sieltä kustannetaan muun muassa kotimaan matkat lennoilla, työsuhdeasunnot tarvittaessa; yleensä työ- ja loma-ajat ovat valittavissa, jne.

    Kolmasosaan työvoimavajetta voidaan vaikuttaa eläkeläisten houkuttamisella takaisin työelämään. Mutta tuskinpa eläkeläisetkään alkavat tehdä kolmivuoroja, tai ylipitkiä työaikoja. Eräs arvio on, että kolme eläkeläistä korvaa maksimissaan yhden vakituisen…

  5. Meillä on lääkärien ammattiliitto, joka toimii kuin valtio valtion sisällä. He määrittelevät senkin kuinka paljon lääkäriksi opiskelevia otetaan vuosittain opiskelemaan. Samoin tämä ammattiliitto estää maahanmuutajalääkäreitä tekemästä lääkärien työtä. Esteeksi kelpaa erilainen lääkärikoulutus, puuttuva kielitaito, joka tarkoittaa virheetöntä suomenkielen osaamista ( virheettömään suomenkieleen ei moni kantasuomalainen pysty). Kyllä periferian terveyskeskusten lääkärien puute voitaisiin ratkaista, mutta siihen ei yhteiskuntamme päättäjillä riitä rohkeutta eikä näkemystä. Reuna-alueiden ihmisten poliittinen painoarvo on valtakunnan poliitikassa niin pieni, ettei sillä ole merkitystä sieltä Helsingistä katsoen. Onneksi vielä nuo hautaustoimistot ovat toiminnassa. Me täällä purpatamme aikamma ja sitten kuolemme pois, ongelma on silloin poistunut.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *