Värtsilän uuden pelastusaseman avajaisia vietettiin Niiralassa

Kolmisenkymmentä kutsuvierasta sekä muutama meitä median edustajia kokoontui Värtsilän uuden pelastusaseman avajaisiin Niiralaan. Rakennusliike Immosen urakoima rakennushanke valmistui jo viime vuoden loppupuolella mutta juhlallisia avajaisia vietettiin tänään perjantaina. Tilat omistaa Cemargo Oy joka on vuokrannut ne Pohjois-Karjalan Pelastuslaitokselle.

Tilaisuus alkoi uusiin tiloihin tutustumisella, pelastuspäällikkö Ville-Petteri Pulkkisen esitellessä vieraille paikkoja. Pelastusasemalta löytyy nyt hyvin tilaa niin autoille kuin muille pelastusaseman tarpeellisille toiminnoille – eri tapaan kuin vanhalla palotallilla. Asemalla on mm. erillinen tila kaluston pesua varten ja toimisto-, suihku- sekä varustekuivaustilat ovat riittävän kokoiset aseman toimintaan. Pelastusvarusteita asemalta löytyy peräti kahdeksalletoista sopimuspalokuntalaiselle.

Tiloissa toimii värtsiläläisen Palohaka ry:n sopimuspalokuntalaiset joita tällä hetkellä listoilla on viitisentoista henkeä, joista aktiivisia vajaat kymmenen. Niiralan halleilla Cemargon alihankkijana toimivasta Foxtrailista sopimuspalokuntalaiskoulutuksessa on tällä hetkellä neljä henkilöä.

Esittelykierroksen jälkeen siirryttiin viereisiin Cemagron toimistotiloihin missä pidettiin avajaispuheet ennen kahvitarjoiluun siirtymistä. Pelastusjohtaja Markus Viitaniemi kertoi että Niiralan pelastusasema toimii tällä hetkellä n. 30.000 € vuosibudjetilla. Vaikka Värtsilän pelastusaseman numero on 54, niin tällä hetkellä Pohjois-Karjalassa pelastusasemia on 30. Puheessaan Viitaniemi korosti sivutoimisten sopimuspalokuntalaisten merkitystä, hän toi esiin sen ettei Värtsilässäkään pelastusyksikköä olisi ilman näitä paikallisia sopimuspalokuntalaisia. Näin lähellä Venäjän rajaa toimivaa toista yksikköä ei Viitaniemen mukaan ole, eikä niitä koko EU:n alueelta löydy kuin muutama. Vaikka maailmanpolittisen tilanteen myötä yhteistyö Venäjän pelastusviranomaisten kanssa ei ole takavuosien kaltaista, yhteys silti edelleen on olemassa. Molemminpuolinen valmius yhteistyöhön löytyisi edelleen mikäli raja-alueella tarvetta tulisi olemaan. Viitaniemen puheen jälkeen seurakuntapastori Antti Happonen piti läsnäolleille vieraille työpaikan rukoushetken ja siunasi uuden pelastusaseman.

Vanhojakaan ei vältytty muistelemasta sillä pitkänlinjan vapaapalokuntalainen Pekka Kunnas kävi diaesityksen muodossa läpi mielenkiintoisen katsauksen Värtsilän vapaapalokunnan historiasta. Wärtsilän V.P.K. on saanut alkunsa jo 1800 -luvun loppupuolella. Pekka itse on aloittanut vapaapalokuntalaisena 16 vuotiaana eli takana on kunnioitettava yli viidenkymmenen vuoden ura pelastustehtävissä.

Tilaisuudessa Pekka Kunnakselle myönnettiin Suomen Pelastusalan keskusjärjestön I-luokan ansiomitali. Lisäksi palkittiin myös vapaapalokuntalaisista Jari Sivonen hänen pitkäaikaisesta työstään sekä Cemagrolta Juhani Muhonen joka oli vahvasti myötävaikuttamassa siihen että uusi pelastusasema tiloihin saatiin. Ansiomitallien lisäksi myönnettiin myös kunniakirja Värtsilän Palohaka ry:lle. Yhdistyksen puolesta kunniakirjan vastaanotti Kaisa Kunnas.

1.4.2023 pelastusalalla tulee voimaan uudet, sukupuolineutraalit nimikkeet. Palomiehestä tulee pelastaja ja sopimuspalokuntalaisesta (ent.vapaapalokuntalainen) sopimuspelastaja.