Juohtu mieleen että käyvvääpä kahtomassa vieläkö siellä ratapihalla on paljon vaunuja. Niinpä lähettiin Masan kanssa kumpsuttelemaan pitkin tietä asemalle päin. Todettiin vielä siinä kävellessä että ei oo viimepäivinä venäjän junia näkyny. No, tuoltahan tuo veturi näyttääkin tulevan!! Viimeiset propaani vaunut seisovat ratapihalla oottaen hakijoita! Ihan sattumalta satuttiin tähän niin historialliseen tapahtumaan.
Niin surullista
en ihan osaa kertoa sitä tunnetta! Olen itse ollut aiemmin paljon tekemisissä yritykseni ja entisen työnantajani kautta, jopa vielä nykyisinkin olevan henkilökunnan kanssa. Kirjan vois niistä sattumuksista kirjoittaa jotka nyt myllertävät ajatuksissa!! Kaikki päättyy
Keskustelin VR,n henkilöiden kanssa ja kyllä heilläkin oli synkät mietteet. He kertoivat miten oli vielä vuosi sitten positiivista pöhinää, oli tarkoitus henkilöliikenteen aloittaminen Suomen ja Venäjän välillä, jopa Kuopiosta oli luvattu kääntöpöytä jolla venäjän veturin kääntö olisi tapahtunut. Suuri asia koko Pohjois-Karjalalle ja jopa laajemmallekkin alueelle!
Otin videoita ja valokuvia tapahtumasta ja tuli niin voimaton olo kun tuli tuo koulun menettäminenkin mieleen. Eipä tässä tainu jiähä ennee tiältä kellekkään mitään muuta VIEMISTÄ!?
Kuvassa vasemmalla VR:llä 35 vuoden ajan yhdysliikenteenhoitajan työssä palvellut Merja Sinkkonen-Koukku ja oikealla Venäjän rautateiden työntekijä Musatov joka nouti viimeisellä junalla vaunut.
Kuva: Lea Koukku.
Teksti ja kuvat Lea Koukku.
Jutun taustatiedoksi, jollei joku vielä ole kuullut asiasta.. Ylen juttu
VR sulkee neljä idän tavaraliikenteen toimipaikkaa Venäjän rajalla – samalla 70 työtehtävää lakkaa
https://yle.fi/a/3-12602398
VR Groupin tiedote 31. elokuuta 2022
VR:n idän tavaraliikenteeseen liittyvät muutosneuvottelut päätökseen
https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/uutiset/vrn-idan-tavaraliikenteeseen-liittyvat-muutosneuvottelut-paatokseen-310820221303/
Kiitos Lea
Vaunuista tyhjä ratapiha. Jotenkin aivan epätodellinen näky. Ainahan ne vaunut on siinä olleet. Nyt varmaan joutaa kerätä joutaviksi jääneet kiskot talteen jonnekin, etteivät jää ulos ruostumaan.
Hyvä Lea, sinullahan on uutissilmää, ei kun uutistoimittajaksi Värtsiin. Kävellen tai pyörällä, Niin kuin Jormanaisen Erkkikin teki ja lähes joka päivä löysi jotain uutis aihetta. Vaikka ihan hyvä on vanhata jututkin jos ei ole mitään uutis aiheita.
Jatkoa edelliseen. Minäkin sain samasta aiheesta historiallisen uutiskuvan, kun satuin ihan noin vain ajelemaan kylällä. Niin pistäydyin Niiralan asemalla katsomassa ketä on tulossa ilta lättähatussa, niin paljastuikin, että se olikin viimeinen lättähattu. Kuvakin on viimeisen lättähatun lähdöstä
Tunteita herättävä juttu ja kuvat.Kiitos tekijöille!
Vilkas ratapiha ja asemalla työskennellet ihmiset perheineen ovat olleet iso osa Niiralan elämää.On vaikea ymmärtää näkemäänsä.
Juoksin usein käsisammuttimen kokoisena tuossa kuvauspaikoilla venäläisen veturin vierellä morjestelemassa.
Harjoitettiin kenttätason rauhanpolitiikka ja kansojen välistä ystävyyttä venäläisten veturimiesten kanssa.
Viimeistään Malisen ylikäytävän kohdalla veturin ikkunasta lensi Neuvostoliittolaisia toffeekarkkeja tai vaihtoehtoisesti mahorkka tupakkaa.
Aloitinkin tupakanpolton jo kuusivuotiaana Imperin poikain kanssa ratapihan halkopinojen välissä.Johtui ihan siitä että meillä oli työsuhde-etuna ilmaiset mahorkat.
Kirka – Hengaillaan
https://youtube.com/watch?v=GFE8MF6iWe0&feature=share
”On vaikea ymmärtää näkemäänsä.”
– Voin sanoa samaa muidenkin raja-asemien osalta! Liikenne Imatrankoskella ja Vainikkalassa kuihtui myös, ja toimitilat tyhjenevät. Neuvostoliiton romahtaminen n. 30 vuotta sitten ei vaikuttanut rajaliikenteeseen juuri mitenkään, mutta tämän vuoden tapahtumat sitäkin rajummin.
Eikö siellä Vainikkalassa edelleen jatketa kuljetuksia, mutta vaunujen edessä on eri rautatieyrityksen veturit.
Maailma on kovin muuttuvainen, nopeastikin. Bisnes tulee etsimään reittinsä uudelleen, etenkin raaka-ainelähteiden luo, kunhan tilanne maailmalla rauhoittuu. Nyt puhutaan tulevien kymmenien vuosien sulkutiloista, mutta kaikki voi olla taas toisin jo viiden vuoden kuluttua. Koskaan ei kannata sanoa ei koskaan.
Ja niinhän se taitaa jatkua Niiralassakin, koska ti 21.3.23 on kulussa joku juna Värtsilästä Niiralaan. https://juliadata.fi/timetables?s=66467&d=21.3.2023