Sylvihän se laittoi minulle kirjastossa ollessaan vasta tulleita seikkailukirjoja odottamaan tiskin alle. Yksi harvoista ymmärtäjistäni Värtsilässä. Kova ja kylmä oli lapsuus susirajalla. Kirjat antoivat vaihtoehtotodellisuuksia.
Alpoaatos
Oletkin ollut etuoikeutettu koska niihin aikoihin kunnassa tehtiin päätös, että koululaisille ei lainata kirjoja kouluaikaan koska läksyt jää tekemättä. Kesäaikoinakin oli rajoituksia.
Hermanni
Höpö höpö. Ei ollut koskaan kieltoja koulu- eikä kunnankirjastossa. Vatanen suorastaan innosti kirjojen lainaamiseen. Topeliuksen Välskärin kertomukset oli kova sana. Alpo se osaa aina olla niin masentava.
Hemppa Turunen
Masentavaksi kai tämä korona on tehnyt varsinnii meijät teini iän ylittänneet.
Ennen sanottiin tutuille, kun ajelette ohi käykkee mökissä.
Niin nyt on koronnan tuoma sanonta: -kun ajatta ohi niin pysähtykkee mökin kohilla niin rupatellaan.
Ja venäläisille tuttaville sanotaan: -kun ajeletta mökin ohi, niin pysähtykkee toki, niin ruplatellaan.
Alpoaatos
En tiennyt minäkään noista rajoituksista, mutta luin viime viikolla jotain kirjastoon ja Sylvi Muttoseen liittyvää historiikkia. Siellä oli siitä toppuuttelusta.
jore
Koulun kirjastossa oli lainausrajoituksia ja jopa kieltoja 60-luvulla Värtsilässä.
Rajoitukset eivät koskeneet kaikkia.
Epäoikeudenmukaisuus ja valikoiva kohtelu olivat
ikävä kyllä ”maantapa”sen ajan pienissä agraariyhteisöissä.
alpoaatos
Kyllä muistan, että Valkoisen talon kirjastossa oli ainakin minua koskeva rajoitus, että kaksi kirjaa oli maksimi lainaus ja että eivät olleet liian ”aikuisten” kirjoja. Uskon, että jostain ylempää se säännöstely oli peräisin. Kirjastonhoitaja vain toteutti sen tavallaan. Minäkin olisin varmasti lukenut täkin alla piilossa taskulampun valossa.. Ja muistaakseni lainausaika oloi kaksi viikkoa, saatan muistaa väärinkin.
Telle
Eräs kollega kertoi, että hänen perheensä oli ollut aikoinaan
lainauskiellossa jossain Kiteen suunnalla. Syytä en muista, mutta
ei heillä mitään kulkutautia ollut. Myöhemmin hänestä itsestään
tuli kirjastonhoitaja, nyt jo eläkkeellä.
Jouko Varonen.
Etuoikeutettu-asiaan sanoisin että höpö höpö. Sääntöjä piti vain noudattaa.
Matti Majoinen
Lapsuudessani olin uuttera kirjastossa kävijä. Luin nuorille tarkoitetun hyllöstön tosi nopeaan.
Lämmöllä muistelen vast’ikään tuonpuoleiseen siirtynyttä kirjastonhoitaa Sylvi Muttosta. Kuri, järjestys ja hiljaisuus vallitsi Värtsilän kirjastossa noina aikoina.
Pikkuisen sanaharkkaa tapahtui, kun yritin lainata Arvo Poika Tuomisen kirjoja isälleni.
”Ovatkohan nämä kirjat sopivia tuonikäiselle ”?
Jouko Varonen
Hatunnosto ja hiljaisuus. Täälläpäin kutsutaan kirjastohäiriköille poliisi. Valvojaakin on kokeiltu, semmosta hartevaa miestä, jolla ukko heilahtaa.
Veijo Tuunanen
Minulle soitettiin, että Värtsissä haukutaan sinua oikein kunnolla. Lienee historiaa, kun en löytänyt. Oikeasti pidän Värtsiä hyvänä siinä, että se pitää samoin ajattelijat koossa ja antaa tiedon muille paikkakunnan tapahtumisista. Värtsilä on asukkaittensa oma lintukoto. Sehän on hyvä. Asian vahvistuksen sain kun aikoinaan Tohmajärven kunnan valtuustoehdokkaana en Värtsilästä saanut yhtäkään ääntä. Hyvää kevättä ja kirjoittakaa ahkerasti Värtsiin. Se helpottaa ja eihän haukku haavaa tee.
Hemppa Turunen
Vappu lähestyy lähestymistään.
Sitä tuli mieleen Amandan vappulakitukset, jonka aikoinaan sain minäkin nähdä valkoinen lakki päässä.
Mitähän jos järjestettäisiin Värtsilässä Vappuna Arppen patsaan lakitus seremonia tapahtuma.
Tämä idea vilahti mielessäni jo talvella, kun otin kuvan patsaasta, jossa Arppella on tuuhean valkoinen karvahattu ja tuuhea valkoinen lumikarvakaulus.
Tosin teekkareita ei taida paljon Värtsilässä olla, mutta suurimmalla osallahan meistä on jo tekarit. Joten voitaisiin mainostaa, että Värtsilän Tekarit järjestää Arppen patsaan lakituksen.
Jouko Varonen
Kateellisiahan ne pölvästit olivat jo kouluaikoina.
🙂
Jouko
Siinä ei auttanut muu kuin fyysinen väkivalta.
Hemppa Turunen
Onpas se Jouko ollut nuoruudessaan ihan väkisin fyysisen vallaton.
Jouko Varonen
Halusin muistella lämpimästi edesmennyttä, mutta nää ressukat alkoivat ivailla. Juokaa kaljaa. Semmosen kai osaatte.
Sakari H
Väkivalta saattaisi tarkoittaa vaikkapa Värtsilän Kisan vuosikokousta.
Sylvihän se laittoi minulle kirjastossa ollessaan vasta tulleita seikkailukirjoja odottamaan tiskin alle. Yksi harvoista ymmärtäjistäni Värtsilässä. Kova ja kylmä oli lapsuus susirajalla. Kirjat antoivat vaihtoehtotodellisuuksia.
Oletkin ollut etuoikeutettu koska niihin aikoihin kunnassa tehtiin päätös, että koululaisille ei lainata kirjoja kouluaikaan koska läksyt jää tekemättä. Kesäaikoinakin oli rajoituksia.
Höpö höpö. Ei ollut koskaan kieltoja koulu- eikä kunnankirjastossa. Vatanen suorastaan innosti kirjojen lainaamiseen. Topeliuksen Välskärin kertomukset oli kova sana. Alpo se osaa aina olla niin masentava.
Masentavaksi kai tämä korona on tehnyt varsinnii meijät teini iän ylittänneet.
Ennen sanottiin tutuille, kun ajelette ohi käykkee mökissä.
Niin nyt on koronnan tuoma sanonta: -kun ajatta ohi niin pysähtykkee mökin kohilla niin rupatellaan.
Ja venäläisille tuttaville sanotaan: -kun ajeletta mökin ohi, niin pysähtykkee toki, niin ruplatellaan.
En tiennyt minäkään noista rajoituksista, mutta luin viime viikolla jotain kirjastoon ja Sylvi Muttoseen liittyvää historiikkia. Siellä oli siitä toppuuttelusta.
Koulun kirjastossa oli lainausrajoituksia ja jopa kieltoja 60-luvulla Värtsilässä.
Rajoitukset eivät koskeneet kaikkia.
Epäoikeudenmukaisuus ja valikoiva kohtelu olivat
ikävä kyllä ”maantapa”sen ajan pienissä agraariyhteisöissä.
Kyllä muistan, että Valkoisen talon kirjastossa oli ainakin minua koskeva rajoitus, että kaksi kirjaa oli maksimi lainaus ja että eivät olleet liian ”aikuisten” kirjoja. Uskon, että jostain ylempää se säännöstely oli peräisin. Kirjastonhoitaja vain toteutti sen tavallaan. Minäkin olisin varmasti lukenut täkin alla piilossa taskulampun valossa.. Ja muistaakseni lainausaika oloi kaksi viikkoa, saatan muistaa väärinkin.
Eräs kollega kertoi, että hänen perheensä oli ollut aikoinaan
lainauskiellossa jossain Kiteen suunnalla. Syytä en muista, mutta
ei heillä mitään kulkutautia ollut. Myöhemmin hänestä itsestään
tuli kirjastonhoitaja, nyt jo eläkkeellä.
Etuoikeutettu-asiaan sanoisin että höpö höpö. Sääntöjä piti vain noudattaa.
Lapsuudessani olin uuttera kirjastossa kävijä. Luin nuorille tarkoitetun hyllöstön tosi nopeaan.
Lämmöllä muistelen vast’ikään tuonpuoleiseen siirtynyttä kirjastonhoitaa Sylvi Muttosta. Kuri, järjestys ja hiljaisuus vallitsi Värtsilän kirjastossa noina aikoina.
Pikkuisen sanaharkkaa tapahtui, kun yritin lainata Arvo Poika Tuomisen kirjoja isälleni.
”Ovatkohan nämä kirjat sopivia tuonikäiselle ”?
Hatunnosto ja hiljaisuus. Täälläpäin kutsutaan kirjastohäiriköille poliisi. Valvojaakin on kokeiltu, semmosta hartevaa miestä, jolla ukko heilahtaa.
Minulle soitettiin, että Värtsissä haukutaan sinua oikein kunnolla. Lienee historiaa, kun en löytänyt. Oikeasti pidän Värtsiä hyvänä siinä, että se pitää samoin ajattelijat koossa ja antaa tiedon muille paikkakunnan tapahtumisista. Värtsilä on asukkaittensa oma lintukoto. Sehän on hyvä. Asian vahvistuksen sain kun aikoinaan Tohmajärven kunnan valtuustoehdokkaana en Värtsilästä saanut yhtäkään ääntä. Hyvää kevättä ja kirjoittakaa ahkerasti Värtsiin. Se helpottaa ja eihän haukku haavaa tee.
Vappu lähestyy lähestymistään.
Sitä tuli mieleen Amandan vappulakitukset, jonka aikoinaan sain minäkin nähdä valkoinen lakki päässä.
Mitähän jos järjestettäisiin Värtsilässä Vappuna Arppen patsaan lakitus seremonia tapahtuma.
Tämä idea vilahti mielessäni jo talvella, kun otin kuvan patsaasta, jossa Arppella on tuuhean valkoinen karvahattu ja tuuhea valkoinen lumikarvakaulus.
Tosin teekkareita ei taida paljon Värtsilässä olla, mutta suurimmalla osallahan meistä on jo tekarit. Joten voitaisiin mainostaa, että Värtsilän Tekarit järjestää Arppen patsaan lakituksen.
Kateellisiahan ne pölvästit olivat jo kouluaikoina.
🙂
Siinä ei auttanut muu kuin fyysinen väkivalta.
Onpas se Jouko ollut nuoruudessaan ihan väkisin fyysisen vallaton.
Halusin muistella lämpimästi edesmennyttä, mutta nää ressukat alkoivat ivailla. Juokaa kaljaa. Semmosen kai osaatte.
Väkivalta saattaisi tarkoittaa vaikkapa Värtsilän Kisan vuosikokousta.
Ja nostoväki Värtsilän Kisan painonnostajia.