Viikon puheenaiheet 7/2020

Koska Metsäteollisuuden lakko peruuntui, niin savottaa on jatkettava

Sana on vapaa

Paikallisradiosta kuultuja ajankohtaisia asioita


Metsäteollisuuden lakko peruuntui.


Tiistaina 112 päivä. Paikallisia tapahtumia siellä täällä
palovarottimen pariston testaus tai vaihto

Matkapuhelimen 112 sovellukseen tuli vaaratiedotteen kokeiluviesti ja myöhemmin kokeilun päättymisen VAARA OHI viesti.
Vaaratiedotteet tulevat myös televisioon ja radioon.

Kansallinen Kalakeittopäivä helmikuun toinen tiistai

Esimerkiksi niin, että perunat, purjo tai sipulit keitetään ja soseutetaan kuten perunavelli. Lisätään purkillinen savustettua särkeä
ja eikun syömään. Tietysti voi lisätä kermaa tai maitoa makujen mukaan.

Ystävänpäivä perjantaina

Share

11 comments for “Viikon puheenaiheet 7/2020

  1. Esko Tarvainen
    10.2.2020 at 20:44

    Kun katson puunkaatajan kuvaa, niin monet ajatukset kimpoavat mielessä. Niistä ajatuksista ensimmäinen ristiselkä voisi olla aihe keskustella. Pokasahan käyttäjillä oli selkälihakset kunnossa. Päivästä toiseen yli talven ja kesäsavottain kyyryssä nitkuttivat ja kohta puu oli nurin. Suattas meiltä nyky ihmisiltä selkä haltata ennen aikoja, jos samoilla savotoilla oltaisiin.

  2. Alpo
    10.2.2020 at 21:06

    Niin Esko, mutta on hyvä kun ei ole enää pakko. Olen kuitenkin joka talvi yrittänyt tehdä vähän halkoja noin muistin virkistämiseksi.

  3. irene peuhkurinen
    11.2.2020 at 8:56

    Meillä halkojen teko on talven huvi ja kuntoilu. Vaimopuoli toimii hevosena.

  4. alpoaatos
    11.2.2020 at 10:18

    Tärkeä tuo hevosen rooli näissä pienimuotoisissa metsähommissa. Nyt onkin hyvä kun ei ole paljon lunta. Minun lähellä on montakin oikeaa hevosta, mutta kellään ei ole rekeä puun ajoa varten

  5. Jussi Raerinne
    11.2.2020 at 11:16

    Meillä taas on kyllä vanha kunnon parireki mutta ei hevosta!

  6. Hemppa Turunen
    11.2.2020 at 16:59

    Viikon puheenaihe otsikko kuvassa oli vaaratiedotteesta, joka tulee viestimiin. Pitääpä testata miten toimii. Ajelen Pykälävaaran kautta Tohmajärvelle. Kuuluuko radiosta tulet juuri Pykälävaaraan. Ja hetken perästä kai kuulutus -Pykälävaara ohi.

  7. erkki lintunen
    12.2.2020 at 16:24

    Tänään tuli TV 1:stä ohjelma Muisti: Huutolaiset. Katselin sitä ja muistelin menneitä. Ohjelmassa kertoivat muutamat ikäihmiset katkeria kokemuksia siitä, mitä oli heidän elämänsä, kun olivat kuutokaupassa joutuneet jonkin talon omistukseen. Tuli tarve kertoa, että on ollut myönteisiäkin tapauksia. Yksi sellainen oli kotonani.

    Ukki oli ottanut kotiinsa lastenkodista Toivo Karppi -nimisen lapsen. Hän kasvoi uudessa kodissa, varttui mieheksi, joka minulle oli Karppi, myöhemmin Karpin Topi. Hän nukkui omassa sängyssään tuvan seinustalla ja myöhemmin ns. uuninperäkammarissa, kun se vapautui silloin kun äiti ei enää tarvinnut karjanhoitoapulaista. Lapset olivat kasvaneet ja navettaan hankittu lypysykone.

    Karppi oli perheenjäsen, joka nautti samassa ruokapöydässä samaa ruokaa kuin muutkin – eräässä vaiheessa myös talossa olleet kaksi sotavankia.

    Karpin vastuulla oli erityisesti talli ja sen hevoset. Hän sai työstään palkkaa ja vuosiloman. Muistan häntä suurella kunnioituksella – lastenkodista taloon vähän isääni nuorempana otettua poikamiestä. Muistan häntä aina kun käyn Leminrinteen hautausmaalla, missä on hänen hautansa. Pidän siitä huolta.

    Karpin elämän viimeisistä vaiheista minulla ei ole muistikuvia, kun olin lähtenyt omille teilleni Helsinkiin, Hämeenlinnaan, Lappeenrantaan,Tampereelle ja Lemille. Olisi kiva jos joku Karpin muistaja kertoisi omia muistojaan.

  8. Jussi Raerinne
    13.2.2020 at 10:49

    Minäkin – vaikka olenkin vielä “nuori” mies – muistan Toivo Karpin. Itse naapurissa syntyneenä ja asuneena muistan hänet jo Lintulan ajoilta ja sikäli kun asioita suinkin oikein yhdistelen, hän asui viimeiset elinvuotensa Asuntorannassa nykyisen kylätalon vieressä.
    Karppi oli tuttava mies molemmille vanhemmilleni. Sirkka-äiti oli nuorena tyttönä ollut niinikään Lintulassa töissä. Reino-isäni taas tutustui lähemmin mieheen juuri hänen ehtoopuolellaan käydessään pitämässä Kristillisen Eläkeliiton tilaisuuksia Asuntorannan kahviossa; muistan isän kertoneen että Karpin Topi oli ollut eräs aktiivisimpia osallistujia niissä.

  9. erkki lintunen
    13.2.2020 at 12:10

    Kiitos, Jussi! Tuli hyvä mieli.

  10. Esko Tarvainen
    13.2.2020 at 19:25

    Elo näilläkin kairoilla jatkuu. Tarinoillakin on osansa meidän karjalaisten elämässä. Tarinat yhdistää. Jokaisella on omat tarinat.

  11. alpoaatos
    13.2.2020 at 21:39

    Luulen muistavani minkä näköinen Karppi oli. Olisivatkohan asuneet Asuntorannassa samaan aikaan Lauri Kunnaksen kanssa. Kunpa löytyisi Karpin kuva tänne Värtsin albumiin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *