Katson parasta aikaa ohjelmaa maajussille morsian. Yksinäisyys maalla on ongelma. Samaa yksinäisyyttä on myös kaupungissa. Molempia yksinäisyyksiä pitää katsoa suomen tulevaisuutta katsoen. Mies ja nainen ovat yhdessä tulevaisuuden tekijöitä.
Kyllä, kyllä. Mutta voisivatko ne , mies ja nainen, ottaa valmiita lapsia? Mitä varten adoptio on tehty niin kamalan vaikeaksi? Tietysti täytyy tutkia, ettei lapsi joudu ojasta allikkoon, mutta köyhempikin koti ja vanhemmat olisivat parempi vaihtoehto kuin sodan kauhuissa pyöriminen. Varmastikaan täydellisiä vanhempia ei ole olemassakaan.
Jo antiikin Roomalaiset sen sanoivat, ”kansa tarvitsee leipää ja sirkushuvia, ettei ala mellakoimaan.” Nyt sitä sirkushuvia tarjoa TV ja kuvaavälittävä media. Noiden huvien vaikutus on passivoiva, istutaan sohvalle ja telkku auki, selataan kanavilta sitä mitä tykätään ja siinä se ilta sitten meneekin. Toinen puoli on tuon viihteen tarjoama ihmiskuva, se on pinnallisen ihmisen ja tässä mulle ja heti elämän mallia. Ne turruttavat ja vääristävät ihmisten käyttäytymistä.
Kehitysmaissa kuten Intiassa televisio ohjelmat ja elokuvat esittelevät parempaa elämää, parempaa elämisen tasoa ihmisille unelmaksi johon pyrkiä. Meillä televisio ja kuvallinen media esittää murhia, juopottelu ja huumeiden kanssa lärväämistä, kansalle unelmaksi jota tavoitella.
Kalevi osui oikeaan television suhteen.Silloin kun televisio tuli Suomeen, oli tapana että’ perhe kokoontui yhteisen pöydän ympärille ilta aterialle,tämä yhteys rikkoontui silloin kun alkoi ilta lähetykset, jokainen otti lautasensa ja meni television ääreen.sitten tuli seuraavaksi valmiit ateriat Nyt ei äidin tarvinnut enää keitellä, kun saa valmiin illallisen kaupasta.seuraavaksi tuli mukaan sukkahousut,sama koko yltää kaikille,lihominen alkoi vauhdilla, ja perhe yhteys oli mennyttä.Kunnioitus vanhempia kohtaan meni television ansiosta
Värtsilän lähetyksen päiväkahvit (nyyttärit) alkaen klo 13 kirkolla seurakuntasalissa. Tervetuloa !
Keskustellaan, lauletaan, luetaan terveiset kentiltä ja lopuksi arvotaan narunappiylläri.
No joo, unohtui päivämäärä, siis tulevana torstaina taas tavataan!
Telkkarissa voitaisiin enemmän mennä ihmisten pariin ja olla mukana ihmisten elämässä ympäri suomen. Uskon että saadaan katsojia kiinnostavaa ohjelmaa. Minua ainakin harmittaa, että väkivalta ja ihmissuhde kuvaukset evät ole ympäröivästä realimaailmasta. Näitä näytetään taukoamatta. Useiden ohjelmien juoni: alussa joku tapetaan ja loppu ohjelma-aika setvitään kuka sen teki.
.
No onhan se huutokauppakeisari. Lasten katseluaikaan ne näyttävät kuitenkin pahimpia kohtia tappofilmeistä
ja pornokohtauksia. Olen vaimon kanssa tuota päivitellyt. Jos selaa 20 kanavaa, niin viidessätoista tulee
väkivaltaa tai muuta päätöntä koheltamista, jota ei viiti katsella. Vaimo on kyllästynyt kolmosen mainoksiin,
joista ”jelly jortikka” on minun mielestä huvittavin, mutta eukko nappaa tv:n kiinni. Itse vietän aikaa kirjojen
parissa. Lapsena opin koulun kirjastosta ja valkoisen talon kirjastosta niitä lukemaan. Mutta lasten ohjelmatkin alkavat olla telkussa nykyisin jotain seko sekoa. Voi hyvänen aika. Pitänee ottaa nitro.
Viime ja tällä viikolla on radiohartauksissa kuultavissa mm. Kiteen entisen kappalaisen Eevakaarina Launiksen, Kimmo Virtasen pojan Olavin ja teol. tri Pauliina Kainulaisen puhetta. Aamuhartausien ajankohta on muuttunut: klo 7.15. Sanomalehdissä ei näistä juurikaan ilmoiteta. TV on kaiken kukkuralla.
Eipä tosiaan televisiosta tule mitään järkevää ohjelmaa.Ruokaohjelmia ihan liian kanssa ja sitten noita väkivaltaelokuvia.Alueuutiset,dokumentit ja teeman espanjalaiset ja italialaiset sarjat ihan ok.Kyllä minullakin kirjoja tulee nykyisin enemmän luettua.
Tänä aamuna – torstaina – TV 1 lähetti mielenkiintoisen jutun venäläisten sotavankien oloista suomalaisissa kodeissa, maataloissa, kun miehistä monet olivat rintamilla. Minulla on muutamia muistoja, joita ajoittain palauttelen mieleeni.
Meillä oli kaksi vankia, jotka tekivät töitä ja söivät samassa pöydässä kuin me talonväkikin. Sama ruoka ja yhtä lailla vatsa täyteen. Toinen vangeista totesi yhtenä päivänä, että tuvan ikkunat ovat ”hutoi” Hän sai luvan tehdä uudet. Ensin hän terotti työvälineet, ja sitten tukastaan nyhtäisemällä hiuksella testasi leikkuukunnon. Taitavat olla nuo ikkunat vieläkin Sinilinnussa?
Kun Värtsilän keskustassa armeijan herrat kuulivat tästä, he ensin korottivat hintaa, jolla isä maksoi vankien työn ja sitten ottivat heidät pois teettääkseen omia töitään. Kun ikkunanikkarivanki tarvitsi liimaa, jota herroilla ei silloin ollut, tämä totesi, että Lintulan isännällä on. Niin olikin sellaisia liimalevyjä, joista se liima saatiin. Isä oli hankkinut niitä herroille, mutta samalla ottanut niistä isomman hinnan.
Kerran isän piti mennä junalla Joensuuhun asioimaan. Vanki oli tarjoutunut kuljettamaan isän hevosella, mihin isä oli ensin suhtautunut epäilevästi. Se olisi kiellettyä. Vanki oli selittänyt, että hän painuu vällyn alle, jos tulee vastaantulijoita. Niin oli sitten myös tapahtunut, että isä sai vangilta talon hevosella edestakaisen kyydin Kaurilan asemalle ja takaisin. – Tämän uskaltaa nyt kertoa, kun aikaa on kulunut ja isäkin on jo tuon-ilmasissa.
Yönsä nämä luottovangit nukkuivat Ella Lintusen saunakamarissa ristikkojen takana, eivät siis vankileirissä, jollainen jonkin aikaa oli myös Lintulan heinäladossa, tien toisella puolella. Sieltä on tallentunut muistiini vangin surullinen katse piikkilanka-aidan takaa. Toin ehkä hänen mieleensä kotiin jäänen pojan, jota siinä varmaankin ikävöi. On hyvin merkillistä, että tämän vangin katse palautuu helposti mieleen vielä tänäkin päivänä.
Erään delegaatiovierailuni yhteydessä läksiäislounaalla kerroin, että olen istunut venäläisen sotavangin sylissä. Silloin liettualaiset kommunisti-isännät hämmentyivät.
Sitä en muista, miten vangit suhtautuivat siihen, kun heidät palautettiin takaisin Neuvostoliittoon. Alussa mainitussa TV-ohjelmassa nyt jo ikääntynyt nainen kertoi, että he ovat etsineet kodissaan olleen vangin vaiheita palautuksen jälkeen. Etsintä kuuleman mukaan jatkuu.
Päivääkään en vaihtaisi pois.
Äitini kertoi, että meilläkin on ollut vankeja töissä. Ken ties joka talossa. En muista missä asuivat meillä. Mutta esimerkiksi Hassisen Tasun saunan ikkunassa oli kalterit varmaan sinne asti kunnes sauna purettiin. Kun kyselin miksi ne olivat niin sanottiin että vankeja varten, tai oikeastaan suomalaisia virkamiehiä varten. Sillä ovea ei kuulemma pidetty lukossa. Kalterit olivat vain määräyksien täyttämiseksi.
Eivät kai ne Vangit talon emännän kanssa paljon lapsia tehneet. Joku ”hutilaukaus” on voinut sattua. 🙂
Kaustajärvellä vangit olivat töissä vartijan seurassa.
Meillä Suomen Tv: kanavilla on kiva nähdä dokumenttejä Norjasta ja Ruotsista missä mennään ihmisten pariin ja luontoon. Suomen vastaava tarjonta ohjelmissa on ihmisiä seuraavaa syyllistävää.
TV:stä tulee kokkiohjelmia tuutintäydeltä. Aina sieltä joku vinkki jää mieleenkin, kun joskus tulee vilkaistua.
Tässä yksi hyvä huippukokkien vinkki:
Täällä etelässä on harvoin poron lihaa saatavana. Niin se on varsinkin metsästyskautena helppo tehdä itse poropaistia. Ei muuta, kuin hirvenlihan kmpale tosikuumaan uuniin ihan reiluksi aikaa ja siinähän se on poroksi kypsynyt paisti.
Nyt se sitten tapahtui! Kuulin äsken alueuutisista,että OP loppuu Tohmajärveltä toukokuussa .Viisi pankkitoimihenkilöä jää työttömäksi.Mitenkähän vanhat ihmiset hoitavat sitten pankkiasiointinsa,jos/kun ei ole pankkikorttia eikä tietokonetta ja osaamista laskujen maksuun!!
op loppuu mutta yritystie jää
Jatkossa haettava se eläke Kiteeltä tai Joensuusta rahana ja piilotettava piirongin laatikkoon. Samalla reissulla maksettava laskut tai lähetettävä pankkiin kirjeessä.
Taksiliikenne vapautuu joten jatkossa riittää paremmin noita ajoja pankkireissujenkin takia.
Meille suomessa uskottiin ajatus, että neuvostoliitto on yhtenäinen valtio. On se nyt moni muotoinen venäjä joka vois ottaa uuden asenteen ja voisi joskus tunnustaa, että on tehty virheitä.
Minun mielestä kaksi haukutuinta henkilöä maailmassa on samalla kaksi vaikutusvaltaisinta henkilöä.
Jospa annettais heidän tehdä työtään vähän aikaa ilman ulkoisia paineita. Valdimir ja Donald ovat
tietysti monen mielestä huonoja johtajia, mutta en nyt kannata aivan itsensä ampumista, kuten
suomalaisessa viihdeohjelmassa esitettiin.
Nyt on aika ajatella. Ajatella ja ajatella kun vielä saattaa olla tilaa ajattelijoille
Meillä maailmassa on muovi ongelma. Me suomessa voisimme omalta osaltamme näyttää esimerkkiä ja ottaa esi-isiemme taidot käyttöön. Pärekori kauppa ostoksille ja pilkkeiden kantoon. Tuohikontti selkään, harjoituksiin tai pyörällä lähikauppaan. Annetaan luonnon materiaaleille uusi tulevaisuus. Tarvitaan uusia ideoita ja maailman merien muovi ongelmaan.
Ei jaksa enää maailmanparannusta, tehkööt toiset sen työn ja sitä piisaa.
Klikatkaa Kuukkelista ”muovijäte meressä” ja sen jälkeen kuvahaku mainitusta aiheesta. Katselkaa ja kauhistukaa vaikka näin lauantai-illan ratoksi!
Katson parasta aikaa ohjelmaa maajussille morsian. Yksinäisyys maalla on ongelma. Samaa yksinäisyyttä on myös kaupungissa. Molempia yksinäisyyksiä pitää katsoa suomen tulevaisuutta katsoen. Mies ja nainen ovat yhdessä tulevaisuuden tekijöitä.
Kyllä, kyllä. Mutta voisivatko ne , mies ja nainen, ottaa valmiita lapsia? Mitä varten adoptio on tehty niin kamalan vaikeaksi? Tietysti täytyy tutkia, ettei lapsi joudu ojasta allikkoon, mutta köyhempikin koti ja vanhemmat olisivat parempi vaihtoehto kuin sodan kauhuissa pyöriminen. Varmastikaan täydellisiä vanhempia ei ole olemassakaan.
Jo antiikin Roomalaiset sen sanoivat, ”kansa tarvitsee leipää ja sirkushuvia, ettei ala mellakoimaan.” Nyt sitä sirkushuvia tarjoa TV ja kuvaavälittävä media. Noiden huvien vaikutus on passivoiva, istutaan sohvalle ja telkku auki, selataan kanavilta sitä mitä tykätään ja siinä se ilta sitten meneekin. Toinen puoli on tuon viihteen tarjoama ihmiskuva, se on pinnallisen ihmisen ja tässä mulle ja heti elämän mallia. Ne turruttavat ja vääristävät ihmisten käyttäytymistä.
Kehitysmaissa kuten Intiassa televisio ohjelmat ja elokuvat esittelevät parempaa elämää, parempaa elämisen tasoa ihmisille unelmaksi johon pyrkiä. Meillä televisio ja kuvallinen media esittää murhia, juopottelu ja huumeiden kanssa lärväämistä, kansalle unelmaksi jota tavoitella.
Kalevi osui oikeaan television suhteen.Silloin kun televisio tuli Suomeen, oli tapana että’ perhe kokoontui yhteisen pöydän ympärille ilta aterialle,tämä yhteys rikkoontui silloin kun alkoi ilta lähetykset, jokainen otti lautasensa ja meni television ääreen.sitten tuli seuraavaksi valmiit ateriat Nyt ei äidin tarvinnut enää keitellä, kun saa valmiin illallisen kaupasta.seuraavaksi tuli mukaan sukkahousut,sama koko yltää kaikille,lihominen alkoi vauhdilla, ja perhe yhteys oli mennyttä.Kunnioitus vanhempia kohtaan meni television ansiosta
Värtsilän lähetyksen päiväkahvit (nyyttärit) alkaen klo 13 kirkolla seurakuntasalissa. Tervetuloa !
Keskustellaan, lauletaan, luetaan terveiset kentiltä ja lopuksi arvotaan narunappiylläri.
No joo, unohtui päivämäärä, siis tulevana torstaina taas tavataan!
Telkkarissa voitaisiin enemmän mennä ihmisten pariin ja olla mukana ihmisten elämässä ympäri suomen. Uskon että saadaan katsojia kiinnostavaa ohjelmaa. Minua ainakin harmittaa, että väkivalta ja ihmissuhde kuvaukset evät ole ympäröivästä realimaailmasta. Näitä näytetään taukoamatta. Useiden ohjelmien juoni: alussa joku tapetaan ja loppu ohjelma-aika setvitään kuka sen teki.
.
No onhan se huutokauppakeisari. Lasten katseluaikaan ne näyttävät kuitenkin pahimpia kohtia tappofilmeistä
ja pornokohtauksia. Olen vaimon kanssa tuota päivitellyt. Jos selaa 20 kanavaa, niin viidessätoista tulee
väkivaltaa tai muuta päätöntä koheltamista, jota ei viiti katsella. Vaimo on kyllästynyt kolmosen mainoksiin,
joista ”jelly jortikka” on minun mielestä huvittavin, mutta eukko nappaa tv:n kiinni. Itse vietän aikaa kirjojen
parissa. Lapsena opin koulun kirjastosta ja valkoisen talon kirjastosta niitä lukemaan. Mutta lasten ohjelmatkin alkavat olla telkussa nykyisin jotain seko sekoa. Voi hyvänen aika. Pitänee ottaa nitro.
Viime ja tällä viikolla on radiohartauksissa kuultavissa mm. Kiteen entisen kappalaisen Eevakaarina Launiksen, Kimmo Virtasen pojan Olavin ja teol. tri Pauliina Kainulaisen puhetta. Aamuhartausien ajankohta on muuttunut: klo 7.15. Sanomalehdissä ei näistä juurikaan ilmoiteta. TV on kaiken kukkuralla.
Eipä tosiaan televisiosta tule mitään järkevää ohjelmaa.Ruokaohjelmia ihan liian kanssa ja sitten noita väkivaltaelokuvia.Alueuutiset,dokumentit ja teeman espanjalaiset ja italialaiset sarjat ihan ok.Kyllä minullakin kirjoja tulee nykyisin enemmän luettua.
Tänä aamuna – torstaina – TV 1 lähetti mielenkiintoisen jutun venäläisten sotavankien oloista suomalaisissa kodeissa, maataloissa, kun miehistä monet olivat rintamilla. Minulla on muutamia muistoja, joita ajoittain palauttelen mieleeni.
Meillä oli kaksi vankia, jotka tekivät töitä ja söivät samassa pöydässä kuin me talonväkikin. Sama ruoka ja yhtä lailla vatsa täyteen. Toinen vangeista totesi yhtenä päivänä, että tuvan ikkunat ovat ”hutoi” Hän sai luvan tehdä uudet. Ensin hän terotti työvälineet, ja sitten tukastaan nyhtäisemällä hiuksella testasi leikkuukunnon. Taitavat olla nuo ikkunat vieläkin Sinilinnussa?
Kun Värtsilän keskustassa armeijan herrat kuulivat tästä, he ensin korottivat hintaa, jolla isä maksoi vankien työn ja sitten ottivat heidät pois teettääkseen omia töitään. Kun ikkunanikkarivanki tarvitsi liimaa, jota herroilla ei silloin ollut, tämä totesi, että Lintulan isännällä on. Niin olikin sellaisia liimalevyjä, joista se liima saatiin. Isä oli hankkinut niitä herroille, mutta samalla ottanut niistä isomman hinnan.
Kerran isän piti mennä junalla Joensuuhun asioimaan. Vanki oli tarjoutunut kuljettamaan isän hevosella, mihin isä oli ensin suhtautunut epäilevästi. Se olisi kiellettyä. Vanki oli selittänyt, että hän painuu vällyn alle, jos tulee vastaantulijoita. Niin oli sitten myös tapahtunut, että isä sai vangilta talon hevosella edestakaisen kyydin Kaurilan asemalle ja takaisin. – Tämän uskaltaa nyt kertoa, kun aikaa on kulunut ja isäkin on jo tuon-ilmasissa.
Yönsä nämä luottovangit nukkuivat Ella Lintusen saunakamarissa ristikkojen takana, eivät siis vankileirissä, jollainen jonkin aikaa oli myös Lintulan heinäladossa, tien toisella puolella. Sieltä on tallentunut muistiini vangin surullinen katse piikkilanka-aidan takaa. Toin ehkä hänen mieleensä kotiin jäänen pojan, jota siinä varmaankin ikävöi. On hyvin merkillistä, että tämän vangin katse palautuu helposti mieleen vielä tänäkin päivänä.
Erään delegaatiovierailuni yhteydessä läksiäislounaalla kerroin, että olen istunut venäläisen sotavangin sylissä. Silloin liettualaiset kommunisti-isännät hämmentyivät.
Sitä en muista, miten vangit suhtautuivat siihen, kun heidät palautettiin takaisin Neuvostoliittoon. Alussa mainitussa TV-ohjelmassa nyt jo ikääntynyt nainen kertoi, että he ovat etsineet kodissaan olleen vangin vaiheita palautuksen jälkeen. Etsintä kuuleman mukaan jatkuu.
Päivääkään en vaihtaisi pois.
Äitini kertoi, että meilläkin on ollut vankeja töissä. Ken ties joka talossa. En muista missä asuivat meillä. Mutta esimerkiksi Hassisen Tasun saunan ikkunassa oli kalterit varmaan sinne asti kunnes sauna purettiin. Kun kyselin miksi ne olivat niin sanottiin että vankeja varten, tai oikeastaan suomalaisia virkamiehiä varten. Sillä ovea ei kuulemma pidetty lukossa. Kalterit olivat vain määräyksien täyttämiseksi.
Eivät kai ne Vangit talon emännän kanssa paljon lapsia tehneet. Joku ”hutilaukaus” on voinut sattua. 🙂
Kaustajärvellä vangit olivat töissä vartijan seurassa.
Meillä Suomen Tv: kanavilla on kiva nähdä dokumenttejä Norjasta ja Ruotsista missä mennään ihmisten pariin ja luontoon. Suomen vastaava tarjonta ohjelmissa on ihmisiä seuraavaa syyllistävää.
TV:stä tulee kokkiohjelmia tuutintäydeltä. Aina sieltä joku vinkki jää mieleenkin, kun joskus tulee vilkaistua.
Tässä yksi hyvä huippukokkien vinkki:
Täällä etelässä on harvoin poron lihaa saatavana. Niin se on varsinkin metsästyskautena helppo tehdä itse poropaistia. Ei muuta, kuin hirvenlihan kmpale tosikuumaan uuniin ihan reiluksi aikaa ja siinähän se on poroksi kypsynyt paisti.
Nyt se sitten tapahtui! Kuulin äsken alueuutisista,että OP loppuu Tohmajärveltä toukokuussa .Viisi pankkitoimihenkilöä jää työttömäksi.Mitenkähän vanhat ihmiset hoitavat sitten pankkiasiointinsa,jos/kun ei ole pankkikorttia eikä tietokonetta ja osaamista laskujen maksuun!!
op loppuu mutta yritystie jää
Jatkossa haettava se eläke Kiteeltä tai Joensuusta rahana ja piilotettava piirongin laatikkoon. Samalla reissulla maksettava laskut tai lähetettävä pankkiin kirjeessä.
Taksiliikenne vapautuu joten jatkossa riittää paremmin noita ajoja pankkireissujenkin takia.
Meille suomessa uskottiin ajatus, että neuvostoliitto on yhtenäinen valtio. On se nyt moni muotoinen venäjä joka vois ottaa uuden asenteen ja voisi joskus tunnustaa, että on tehty virheitä.
Minun mielestä kaksi haukutuinta henkilöä maailmassa on samalla kaksi vaikutusvaltaisinta henkilöä.
Jospa annettais heidän tehdä työtään vähän aikaa ilman ulkoisia paineita. Valdimir ja Donald ovat
tietysti monen mielestä huonoja johtajia, mutta en nyt kannata aivan itsensä ampumista, kuten
suomalaisessa viihdeohjelmassa esitettiin.
Nyt on aika ajatella. Ajatella ja ajatella kun vielä saattaa olla tilaa ajattelijoille
Meillä maailmassa on muovi ongelma. Me suomessa voisimme omalta osaltamme näyttää esimerkkiä ja ottaa esi-isiemme taidot käyttöön. Pärekori kauppa ostoksille ja pilkkeiden kantoon. Tuohikontti selkään, harjoituksiin tai pyörällä lähikauppaan. Annetaan luonnon materiaaleille uusi tulevaisuus. Tarvitaan uusia ideoita ja maailman merien muovi ongelmaan.
Ei jaksa enää maailmanparannusta, tehkööt toiset sen työn ja sitä piisaa.
Klikatkaa Kuukkelista ”muovijäte meressä” ja sen jälkeen kuvahaku mainitusta aiheesta. Katselkaa ja kauhistukaa vaikka näin lauantai-illan ratoksi!