Scheelen suvun jäljille 1920 luvun Värtsilästä?

Olisikohan jollain Värtsilän tietäjällä tietoa virolaisesta Elisabeth Scheelistä (tai Scheele), joka taisteli aseenkin kanssa valkoisten joukoissa 1918. Hän oli tiettävästi töissä Enson tehtailla. Enson tehdas oli Jääskessä eli alempana Etelä-Karjalan puolella, mutta tämä oletettavasti samaa sukua oleva insinööri H. Kreutz von Scheele oli 1920-luvulla toimessa Värtsilän rautatehtaalla.

Tämä insinööri voisi olla hänen isänsä tai veljensä:

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1414324?page=4&term=Sehcele

Eräs dokumentin tekijä haluaisi päästä Scheelin/Scheelen jäljille.

t. Tuomas Hoppu
historiantutkija
Pirkkala

Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tähän juttuun tai lähettää sähköpostilla Värtsin toimitukseen, josta toimitus välittää tiedot tutkijalle.

8 comments for “Scheelen suvun jäljille 1920 luvun Värtsilästä?

  1. Kävin mie kupilla hänen kanssaan.

  2. lokomon historiikissä julkaissut metso oy 2015 lokomo satavuotta konepaja- ja terästeollisuutta isbn 978-952-93-5457-3 löysin nimen saksalainen heinrich kreutz von scheeler tullut yhtiöön,kun yhtiö alotteli jalo – rosteriteräksen valmistusta -27 sivu 38. sivu 44 valokuva johtopopulasta nimi muodossa heinz k von scheele.s.56 maininta matkasta unkariin syksy -37 tykki matkan aiheena,päämetalurgi tittelinä.s.65 -43 von scheeler lopettaa. aikasemmin utelin ,jos oli tietoa siitä keskentekosestatalosta,mahtaisko liittyä häneen?sodan päätyttyä neukkula vaati saksalaisten suomessa olevia omistuksia nl:ään.tamperelaisen oy tammer ab rekisterin:o 61295/1928 saksalainen ig farbening ag:n osuus 20 osa willy erkelentz 2 osaa heinz kreutz von scheele 1 osaa. jossain tiukassa oli aikeet myydä lokomosta osa saksalaisille.

  3. post scripta ,josko kutajota kiinnostaa lokomon tarina löytyy ylläolevalla otsikolla koko kirja netistä. den samme

  4. scheelen vaakunanr. ruotsissa 2059.lars westerlundin kirja ”itsetehostuksesta nöyryyteen suomen saksalaiset 1933-1946 heinz mainitaan ,en onnistunut löytämään kohtia ,lycka till

  5. lukissani nettijuttuja huomasin wärtsilä-sfärissä iskeneen arkuus ja huoli jatkosta.finnoklaani uskalsi riskeerata ja osti vakuuttavan osan yhtiöstä,julin (fiskars)ernrothit jne.ihme,miten arppet vaikenivat.wahlfors oli uusien omistajien mies.—uusu omistus oli keskenäisesti” verisiteissä”. kun metraa purettiin,assa-stenman ab osti ab lås/lukko oy:n , abloy ei ole enään ”suomalainen” yhtiö,metra sai osan hinnasta osakkeina,jotka vaihdettu rahaksi.

  6. Tämä meininki missä menossa ollaan on hetki pysähtyä ja ajatella.

  7. esko hyvänen,tiedot tarkootettu hoppu tuomakselle,harkiten.mitä wärtsilään tulee,omistuksien järjestelyt tehtiin tuttavapiireissä,hackmann yhtiökin kuului klikkiin ja kaikki tunsivat toisensa bisnespiireissä.

  8. heinz luultavasti jonkinlaisessa verisiteissä bergenheimeihin,, scheelet 1800-luvulla touhusivat ruotsin vuoriteollisuudessa ja rakenteli alan koulutusta.bergenheim liittyy jaakko suomalaisen(jacob finno -sukuun,ernruutit,pappa mannerheim,stantertskjödit ,von julin……..)sukuun,joka sijoitti wärtsilään.rahoittivat vahlforsin toimia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *