Sporttipäivä ja Kukkovaaranjuoksu

Lauantaina 24.9 kisailimme urheilukentällä vähän harmaassa, mutta sateettomassa syksyisessä säässä. Kukkovaarajuoksuun osallistui neljä naista ja kuusi miestä, Selänteen kävelylenkillä oli 14 osallistujaa.

startti

Kukkovaaranjuoksun lähtö

startti-miehet

Kukkovaaranjuoksun lähtö

Kukkovaarajuoksun tulokset:

Naiset:
1. Riikka Nenonen 50.09

2. Heidi Karjalainen 51.34

3. Jaana Mäkelä 1.10.48

4. Katri Ihanus 1.44.17

naisten-mitalistit

Naisten mitalistit

Miehet: 

1. Marko Hämäläinen 45.10

2. Jukka Sahlman 49.42

3. Keijo Maksimainen 57.14

4. Hannu Kivivuori 1.03.02

5. Osmo Ihanus 1.24.39

6. Ismo Panjanen 1.42.04

voittajam-hamalainen

Miesten voittaja Marko Hämäläinen Jouko Väistön haastattelussa.

Kukkovaarajuoksussa oli kolmelle ensimmäiselle pokalit kummassakin sarjassa, sekä nopeimman ajan juosseelle kiertopalkinto, jonka sai Marko Hämäläinen. Lisäksi arvottiin 10 tuotepalkintoa juoksioiden kesken.

Lasten kisaan otti osaa 13 lasta ja kaikki palkittiin mitalilla.

lasten-ohjusheitto

Lasten ohjusheittokisa

Fresbeegolf opastukseen osallistui n. 20 henkeä ja varsinaiseen kisaan reilut 10 henkeä.

frisbee-golf

Frisbee golfin esittelyä ennen kisaa

Frisbee golf kisan voitti 31 heitolla, Joni Lehikoinen. Päivän pisimmän putin heitti Niko Koljonen.

dav

Frisbee golfin palkintojen jako

dav

Frisbee golfin palkintojen jako

Palkinnot lahjoittivat seuraavat tahot:

KotiLeipomo Liisa Martiskainen, Mantsinen Veijo, K-Market Tiilikainen, S-Market Tohmajärvi, Itähuolinta Marita Määttänen, Kiteen Apteekki, Kiteen Kesport, Kiteen Tokmanni

Kiitos kaikille osallistuneille, ja talkoo porukalle. Kiitokset myös SPR:n ensiapu yksikölle. Ja Suuret kiitokset palkintojen lahjoittajille!!!

Osallistujia olisi saanut olla reilummin, ainakin omalta kylältä!!!! Mutta hyvä näinkin.

Toivottavasti saadaan ensi vuonna kisat aikaiseksi.

Mirja Kinnunen

9 comments for “Sporttipäivä ja Kukkovaaranjuoksu

  1. Varsinaisia Kukkovaaran juoksijoita ei siis liiemmin ollut, mutta tapahtumahan on muutoin onnistunut varsin hyvin. Urheilukentän parkki oli yhdentoista aikaan miltei täynnä autoja, kun ajelin Riistamajalle omaa tehtävääni suorittamaan. Toimin nimittäin kyseisten kinkerien saunamajurina, mutta siinä hommassa kyllä kävi aika melko pitkäksi. Ainoastaan kaksi lyhyen lenkin kiertäjää hyödynsi mainittua peseytymismahdollisuutta. Hekään eivät olleet varsinaisesti löylyjen tarpeessa, mutta käyttivät mielellään hyväkseen padassa olevaa lämmintä vettä.
    Tältä osin kuvio ehkä vaatii tuleville vuosille uutta suunnittelua; pesutilat ja kilpailukeskus pitäisi nähtävästi sijaita samalla tontilla.
    Heitänpähän tässä rohkeasti seuraavan asian pohdittavaksi ihan ilman ”sarvia ja hampaita”: Urheilutalo on jälleen tyhjillään, joten kannattaisiko tiedustella sen nykyiseltä omistajalta – kuka hän sitten lieneekin – , olisiko hänellä halua myydä mainittu kiinteistö pois? Mikäli vaurioita on tapahtunut, olisivatko ne kohtuullisilla kustannuksilla ja työtunneilla korjattavissa ym.?
    Siinä olisi katonalusta sekä Kisalle että Maamiesseuralle ja muillekin yhdistyksille. Talossa olevan asunnon vuokratuloilla olisi ehkä mahdollista kattaa ainakin osa ylläpitokustannuksista.

    Ottakaa kantaa; asian selvittäminen ei ainakaan maksa mitään!

  2. Hyvä Jussi, että toit asian esille, joka oli puheenaiheena myös kilpailupaikalla Patsolassa.
    Todettiin mm. että tätä ne kuntaliitokset teettävät. Sovittuja palveluja ”Aprilliä” ei toteutetakkaan. Urheilukentätkin jätetään metsittymään ja niiden huolto ym. tiloina vieressä olevat kokonaiset urheilutalot myydään ja annetaan rappaeutua. Siinäpä nähdään oikein kokemuksella ja paikan päällä silminnähden päättäjien kehittämistaidot.
    Nyt näitä virheitä on hattua nostaen ihan uudet nuorenpolven kisalaiset joukolla lähteneet korjaamaan. Hyvä edes niin.
    Ainut oleellinen asia, että vähintäänkin jonkinlaisia huoltotiloja on miltei välttämätön saada, että tulevaisuudessa olisi toimijoillakin motivaatiota, ettei taas kato ja uudet lamat odota.

    Toinen asia joka näkyi oli Kukovaaran juoksun osallistuja määrässä käynyt kato.
    Siihen on lähes luonnollinen syy. Tähän aikaan on vielä lähialueilla paljon kuntoilutapahtumia. Sen takia joskus ammoin todettiin Kukkovaaranjuoksuajankohdaksi Syys-Lokakuun vaihdetta. Alunalkaen juoksun ideoijat halusivat sen lokakuulle, että hiihtomiehet pääsisivät tosikoitoksiin jo alkukaudesta.

    Itse kilpailijat joiden kanssa keskustelin olivat tyytyväisiä ja kehuivat mukavan rankaksi kisaa.

  3. Miten olisi Patsolan koulun ostaminen tai vuokraus huoltotiloiksi?Se ei olisi urheilukentästä kaukana ja ehkä paremmassa kunnossa kuin urheilutalo.Kannattaisi kysyä kunnalta onko se vielä myynnissä tai vuokrattavana.

  4. Hienoa että on vielä Suomalaisia nuoria ja lapsia Itäsuomessa. Suomen Itäosasta voi tulla separatistialue Ukrainan tapataan ja Suomi rakas isänmaani on jakautunut.

  5. Jussi ja Hemppa sivuavat aiheita, joita on pidetty hiukan ”hys hys” luonteisina. En tiedä miksi. On sanottu, että päättävät tahot tekevät päätöksensä silloisen parhaan tietämyksen mukaan. Näin varmasti onkin. Kuitenkin myöhemmin voi osoittautua, että tuli tehtyä virhe eli moka. Aiempina vuosina päätökset tehtiin Värtsilän kunnan nimissä ja nyt Tohmajärven. Nyt arvosteltuna jotkut päätökset eivät olleet viisaita, vaikka lienevät miten hyvän tiedon varassa tehtyjä.

    Kun minun ikäluokat kävivät koulujaan niin ei ollut mitään urheilukenttää. Koulujen lähiympäristössä urheiltiin. Patsolan urheilutalon pihamaata käytettiin esim jalkapallo-otteluihin. Eli pelattiin siinä missä nyt seisoo ”hevonsontavuori”. En muista missä vaiheessa maamiesseuran talo peruskorjattiin urheilutaloksi. Jo silloin läheinen tasainen alue (eli se, jota nyt on urheilukentäksi kunnostettu) todettiin erinomaiseksi ureilukentän paikaksi. Urheilukenttä ureilutalon vierellä. Kuitenkin urheilukenttä tehtiin kirkon viereen.

    Se oli silloin mutta nyt on nyt. Toivottavasti hyviä ja rakentavia ideoita syntyy ja hyviä päätöksiä niiden pohjalta.
    Alpo Rummukainen

  6. Ennen oli ennen ja nyt on jotain muuta.
    Alpon juttua lukiessa tuli mieleen omakin lapsuus. Poikasena päätettiin harrastettiin sellaistakin lajia, kun keihään heittoa. Kun idis syntyi niin ei kun vesurien ja puukkojen kanssa metsään keihäitä karsimaan. Sen jälkeen etsittiin sopiva paikka, jossa ei ollut ikkunoita elikoita mummoja tai enemmälti puitakaan edessä, että saataisiin pitkiä kaaria.
    Joskus sellaisessa ilta venähti aina yöpuulle saakka.
    Olisi se hauskaa katsottavaa, jos olympialaisiinkiin palautettaisiin vanhoja perinteitä.
    Keihäskisan karsinta aloitettaisiin lepikko ryteiköstä, jossa jokainen kilpailija kävisi oikeasti karsimassa oman keihäänsä.

  7. Näin juostiin Kukkovaaraa ennen Koronaa

  8. Taloista puheenollen ovat kummatkin ehdokkaat vaihtaneet omistajaa.Patsolan koulu on Pohjanmaan miehen omistuksessa ja Urheilutalo ( Patsolan Maamiesseurantalo) paikallisen maanviljelijän omistuksessa.Hevosmiesten tietotoimiston mukaan Urheilutalosta ei tule urheilutaloa.Aikoinaan,kun urheilukenttä oli kirkon kupeessa,jossa Erkki L harjoitteli juoksemista, mieleeni on jäänyt Welodromi-tyyppinen katsomo.Vaatimatonhan se tietysti oli,mutta kun näin ensikerran Käpylän Welodromin tuli mieleeni heti Värtsilän ”Welodromi”.Entä jos jossittelu vois jatkua.Koska itekin vähän treenasin juoksua -60 luvun puolivälissä ,olen selaillut Karjalaisen digi-lehteä ko. aikakaudelta.Silmiin sieltä pomppaa noin -50 luvun puolivälistä lähtien urheilu-uutisia,joissa Värtsilästä kuuluu kummia.Nuori juoksijalupaus Erkki Lintusesta povataan uutta juoksijatähteä Suomeen.Oliko se 800 metrillä juostu aika jonakin vuonna peräti toiseksi paras aika Suomessa nuorten sarjoissa.Kuten olemme saaneet lukea,Erkki lopulta sitten valitse toisen tien.

  9. Muistaakseni tämän nykyisen urheilukentän paikalla pidettiin myös kyykkäotteluita Värtsiläpäivien aikaan ihan kansainvälisellä tasolla. Siis vuosikymmeniä sitten. Suomen ja Venäjän Värtsilät.. Vai olisiko ollut jalkapallo ottelut. Silloin vesakko ei vielä ollut niin mahtava, etteikö niittämällä olisi ollut siivottavissa.

    Olisi ihan mukava saada lukea niitä Värtsilän kunnan kokouksien keskustelupöytäkirjoja kun venkuloitiin urheilukentän sijoituksesta. En tiedä miksi ei kelvannut tämä kuiva kenttä, jossa oli urheilutalokin huoltotiloineen..

    Mitä ajateltiin kun kenttä tehtiin sinne, minne tehtiin.. Ajateltiinko, että huoltotilat tehdään sinne, kunhan keritään. Vai eikö niitä tarvita? Silloin riitti katsomo. Mukava siellä oli istua ilta-auringon lämmössä ja katsella pesäpalloa

    Kyllä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *