21 comments for “Viikon puheenaiheet, viikko 36

  1. Muutamia aurinkoisia syyspäiviä peräkkäin. Laiturilla
    tarkeni jopa istuskella – tosin verkkarit päällä – ja seurata
    Lokinkiven läheisyydessä hiljalleen lipuvaa venettä.
    Mökkivaaran takaa kantautui pyssyn-
    pauketta, mutta sehän on syksyn luontoääniä sekin.

    Auringonkukatkin ennättivät sittenkin kukkaan ja niitä
    vartioiva venäläinen koristekukko kylpee auringossa.
    Eilisellä postinhakureissulla pyörähdin kysymään punaisen
    pirtin isännältä joko pääskyt ovat lähteneet? Lähteneet ovat,
    mutta vanhaan tapaan olivat lähtiessään tehneet jäähyväiskierroksen
    ikäänkuin kiittäen kuluneesta kesästä. Olivat ollet jo kotvasen
    välillä poissa.

    Koivunlehdet satavat keltaisena maahan kun hiemankin tuuli
    niitä heiluttaa. Se on sitten syksy!

  2. Meillä pääskyt tekivät toisen poikueen. Sitten jännitettiin, kerkiävätkö valmiiksi ennen syksyä. Nyt ovat onneksi jo lennossa, tosin vanhempiensa ruokinnassa vielä. Onneksi on luvattu kauniita syyspäiviä, joten ennättävät varmasti kerätä voimia muuttomatkaa varten. Muuten, olen huomannut saman, että pääskyset käyvät ennen lähtöä jäähyväiskierroksella.

  3. Jäi vielä sanomatta: Nyt niitä kurpitsoita on saatavilla kylätalolla. Kehuvat saatavan niistä hyvää tuoremehua, joka puhdistaa maksaa.

  4. Kuivattu kurpitsansiemen on arvokkaampaa kuin kuorittu auringonkukan siemen.

  5. Suosittelen Sakarin antaman osoitteen takana olevaa juttua!

  6. Esko Nylanderia unohtamatta. Kiitos perunamme hyväksi tekemästäsi työstä.

  7. Jos joku halua perehtyä perunaan todella perusteellisesti, hänelle suosittelen kirjaa: – John Reader. ”Peruna. Eräs maailmanhistoria”. Se on luettavissa ihan kotimaisella suomenkielellä.

    Kirjan sivulla 343 alkaa luku: ”Perunan tulo Pohjolaan” ja sivulla 348: ”Papisto saarnasi perunasta”. Tästä luvusta muutama sitaatti:

    ”Pappeja käytettiin yleisesti kansan valistajina, ja he aloittivat perunasaarnat jo 1750-luvulla. Perunapappina toimi aktiivisimmin Asikkalan kappalainen Axel Laurell (1715-1790), joka puhui perunoista aina saarnansa päätteeksi…

    …Axel Laurell sai ensimmäiset perunat kuninkaan vuonna 1749 toimittamista ruskeanpunaisista perunoista ja 1761 Uudenmaan läänin maaherran eräästä englantilaisesta laivasta saamista keltaisista perunoista…

    … Laurell kokeili erilaisia viljelytapoja tiluksillaan Päijät-Hämeessä ja kirjoitti kokemuksistaan. Kuningas Kustaa III kiinnostui ahkeran kappalaisen ahkerasta valistustyöstä, ja opas kokemuksista painettiin kuninkaan käskystä 1773: Lyhykäinen kirjoitus Potatesten eli Maa-Päronain wiljelemisestä, säilyttämisestä ja hyödytyksestä Huoneen hallituksessa. Opas käännettiin myös ruotsiksi. Tiedon levittämisen lisäksi Laurell jakoi siemenmukuloita halukkaille. Laurellin ansiosta eri perunalaadut ja niistä tehtävät ruoat tulivat tunnetuiksi.”

    On muuten merkillistä, että vain kaksi suomalaista maatiaisperunaa on viety Pohjoismaiseen geenipankkiin, nimittäin Lemin punanen ja Wärtsilän musta. Olen ollut molempien seurakuntien potaattipappi sillä reunahuomautukselle, että Lemin punanen oli löytänyt paikkansa Lemillä jo ennen minua. Mutta särän ja neliäänisen virsilaulun eteen tein kotiseututyötä innokkaasti mielessäni akateemikko Kustaa Vilkunan lemiläisille antama testamentti – tai ainakin haaste – ”Pitäkää särä ja virsilaulu aina rinnakkain”. Niin on tapahtunutkin. Lemin Kotiseutyhdistys ja Lemin seurakunta toimivat yksituumaisesti. Kirkko ja kotiseutu ovat mielessäni myös täällä Tohmajärven kunnan Värtsilän pitäjän Kaustajärven kylässä.

    Perinne ja nykyaika eivät ole vastakohtia. Pitää vain rohjeta ja uskaltaa rakentaa perinteen pohjalle nykyaikaa. Minulle tämä jakautuu kolmelle sektorille: Värtsilän kirkko, Wärtsilän musta ja Myllymuseo. Kotiseutuyhdistyksen nuija on kädessä. Mutta en halua itse olla mikään nuija.

    Haastan kaikkia kynnelle kykeneviä aktiivisuuteen. Pankaa tietonne, kokemuksenne ja aikanne yhteisen hyvän käyttöön. Sillä tavoin luomme viihtyisyyttä asuinsijoillemme.

  8. Mihin on kadonnut ” Kirkolliset ilmoitukset” Värtsi lehdestä? Ulkopaikkakuntaisena , mutta Tohmajärven suuntaan lujasti vielä kiinni olevana ja sen elämänmenoa seuraavana olen muutaman viikon kaipaillut myös seurakunnan uutisointia ja ilmoituksia. Voisiko saada sen takaisin?

  9. Lukija
    1.9.2016 at 14:45

    Kirkolliset ilmoitukset
    Eikö Värtsi-lehti enää julkaise kirkollisia ilmoituksia?

    Eikö toimituksen olisi kohteliasta vastata, kuten ”Lukija” on myös kaivannut tähän vastausta.
    Ihmettelen toimituksen hiljaiseloa?

  10. http://www.tohmajarvenseurakunta.fi sieltä niitä löytyy, jso ei ole Värtsin sivuilla. Voihan niitä joku lukija toimitella Värtsiinkin, ei taideta muistaa, että Värtsiä toimitellaan vapaaehtoisvoimin ja palkatta. Jos moite puuttumisesta on tarkoitettu seurakunnalle, niin parempi olisi palaute suunnata sinne suoraa.

  11. Seurakuntaan on oltu yhteydessä asiasta. Heillä muuttunut toimintatapa, josta ei ole Värtsin toimitukseen saati muillekaan sähköpostilistalla olleille tullut tiedotetta. Sähköpostitse lähetettävät kirkolliset ilmoitukset lopetettu kokonaan. Tiedot löytyvät tohmajarvenseurakunta.fi sivulta. Värtsi käy jatkossa poimimassa ko. tiedotteet sieltä sivuilleen.

    Hyvä kun asia selvisi, kysymällä.

  12. Kiitos kun laitoitte Kirkolliset tähän sivustolle. Nyt ne on hyvin saatavilla tässä samalla kun lukee muitakin juttuja Värtsistä. Synnyinseudun uutiset kiinnostaa- niin maalliset kuin kirkollisetkin.

  13. Eri otsikoiden alla on Värtsissä tarjottu luettavaksi englanninkielisiä kirjoituksia. Tuli mieleen, onko kirjoittajille jäänyt vauhti päälle ehtojen suorittamisen paineista. On tarve päteä, vaikka pätevyyttä tässä rajan pinnassa voisi paremmin osoittaa kirjoittamalla venäjäksi. Toisaalta onhan kiva olla samalla mielipiteen käyttämisen tasolla kuin Trump tuolla rapakon takama.

    Tessie, Kaleigh, Tuesday, Roxie, Lenna, Jeannie ja Susie, nimenne on taltioitu pilveen. Olkaa tyytyväisiä!!!

  14. Vaikuttaa roskapostilta, toimitus varmaan siivoaa, ku han ehtii.

  15. Muistan kun appiukkoni näki jo silloin kun ensikerran kun tapasimme kertoen omassa tarinassaan ettei pappi, joka ei ole omaksunut kristillistä oppia on vain lintupappi.

  16. Annamme pois ylimääräisiä punaviinimarjapensaita, 3 kpl. Jos kuka tarvitsee voi kysellä numerosta 040 504 8972. Kaivamme pensaat traktorilla ylös.

  17. Kävimme Ilomantsissa ja tutustuimme kirkkoihin. Luterilainen ja Ortodoksinen kirkko sai ajattelemisen aihetta rinnakkain olollaan. Molemmissa nuoret koululaiset esittelivät kirkon historiaa ja nykypäivää. Minä en ollut ennen kuullut, että Ilomantsin luterilaisessa kirkossa on asehuone. Asehuoneeseen jätti aseen kirkkoon tulija ennen kirkkosaliin astuessa. Nykyään asehuoneen takaseinään on taiteilija maalannut oman näkemyksen Jumalastasta.

  18. Nyt jos koskaan on heräämisen aika.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *