Kulunut viikko toi koulumme arkiseen aherrukseen useampia muutoksia. Maanantaiaamuna kouluumme saapui kolme ”uutta” henkilöä. Saimme joukkoomme uuden oppilaan, ”uuden” avustajan (joka on ollut koulullamme aikaisemminkin) ja koulumme entisen oppilaan, joka tuli TET:iin eli Työelämään Tutustumaan. Olipa siinä heti viikon alkajaisiksi oppilaille (myös henkilökunnalle) monenlaista mietittävää!
TET:iläisen viikko
Jere on värtsiläläinen yhdeksännen luokan oppilas, joka halusi tulla TET-jaksolla (= Työelämään Tutustuminen) entiseen kouluunsa tutustumaan koulumaailmaan vähän eri kantilta, nyt työntekijänä. Liikunnallisena henkilönä Jere sai suunnitella ja toteuttaa liikuntatunteja eri luokille. Hän oli myös tärkeänä tukena ja apuna 3-4 luokkalaisille rastien etsinnässä perjantain suunnistuksessa. Myös ”verstaassa” Jere avusti ja kertoi hyviä vinkkejä, ainakin meille vähemmän puutöitä tehneille henkilöille. Jere piti myös muutamia opetustuokioita yksittäisille tai muutamille oppilaille; mm. oppilaan poissaolon takia tekemättömiä matematiikan ja äidinkielen tehtäviä tuli tehdyksi Jeren avustuksella. Hyvin kertoi nuori TET:iläinen viihtyneensä entisessä alakoulussaan ja erittäin tervetullut ja odotettu ”vieras” hän oli meidän nykyisten oppilaiden luokkiin. Voi niitä ilonkiljahduksia ja puheenpulputusta, kun Jere astui luokkaan. KIITOS JERE!
Jere ja hyvät vinkit laudan hiomiseen
Hiotaan, hiotaan…
Suunnistuspäivä
Perjantaina osa koulumme oppilaista (1-4 luokkalaiset) ja henkilökunnasta lähti Vatalan mainioihin suunnistusmaastoihin etsimään metsän suojassa lymyileviä rasteja. Vatalassa on valmiina kiintorasteja ja Päivi-ope vei aikaisemmin maastoon muutaman ”oman” rastin. 1-2 luokkalaisilla suunnistus oli lähinnä luontoon ja vähän myös karttaan tutustumista. Etsittiin ja jopa löydettiinkin sieltä metsästä myös rasteja; osa meidän karttaan merkittyjä, osa meille kuulumattomia. 3-4 luokkalaisilla oli kartassaan jo useampia rasteja ja etsiminen oli jo vähän haasteellisempaa. Rasteja löytyi ja ilmakin suosi suunnistuspäiväämme. Niinpä retkieväät taas maistuivat herkullisille luonnossa liikkumisen jälkeen. Mikä tärkeintä; kaikki reissuun lähteneet myös tulivat takaisin pikkubusseille. Kukaan ei eksynyt!
Riistan ruokintapaikkakin löydettiin
Rasti 55 löytyi ja pieni lepohetki on paikallaan
Kartan ja maaston tutkintaa
Teksti ja kuvat Vuokko Väänänen
Kiitos taas koulukuulumisista!
Kiitos, Vuokko! Kynä ja kamera ovat taitavissa käsissä.
Tuota vireää Värtsilää ihaillessani tuli mieleen utelias kysymys: Kuka tätä tällaista keksii ja suunnittelee? Tulevatko neuvot – tarkoitan nimenomaan yksityiskohtia – ministeriöstä tai jostain muualta kehäkolmosen sisäpuolelta vai ovatko ne ihan kotikutoisia? Jeren osalta tiedostan, että se on kirjoitettu johonkin ihan valtakunnalliseen ohjeistukseen. Mutta entä tuo muu mukava, minkä voi huomata lasten ilmeistä, miten se on saatu aikaan?
Lasten ilon takana täytyy olla paljon iloista työniloa opettajain puolella!
Näitä tässä utelee entinen Saara Erosen ja Teuvo Vatasen oppilas, Ierikka.