Karelia Cup Jänisjärvi-Uistelut

Pienellä Jänisjärvellä. Kuva: Eero-Matti Lintunen.

Pienellä Jänisjärvellä.

Jänisjärvi-uistelu kisa oli osa Karelia Cupin osa kilpailuna Venäjän Värtsilän puolella vuosina 1991, 1992 ja 1993.

Itse olin siellä toimitsijana parina vuotena, talkooväkeä oli suurin piirtein melkein kaikista P-K:n kalaseuroista, lisäksi mukana myös eri urheiluseuroista. Väkeä tarvittiin moninaisiin tehtäviin mittava joukko että saatiin kisat kunnialla läpi. Olihan tapahtumat kooltaan sitä luokkaa kun kaikkiaan Suomesta yksistään kisaan osallistui parhaimmillaan yli 500 venettä ja Venäläisiä ja muita mittava joukko; kokonaismäärä oli yli 600 venekuntaa.

Venekunnat  vietiin yli rajan kahdessa päivässä. Aloitettiin perjantai aamulla ja jatkettiin sitten lauantaina.  Suurinosa oli saatu Venäjän puolelle iltapäivään mennessä. Itse kilpailut alkoivat lauantaina klo 17.00 ja jatkuivat yhtäjaksoistesti sunnuntaiaamuun klo 10.00. Olihan siinä rajan ylityksessä monenlaista muttaa. Alkuun se homma takerteli ja kun saatiin oma kaista sen jälkeen homma alkoi sujua. Suomen puolellahan se meni alusta lähtien melko sutjakkaasti. Kun isoja kihoja tuli sitten katsomaan kummaltakin puolelta niin loppuaikana jos paperit oli kunnossa yhtä venettä kohden meni aikaa noin 3 min. Useinhan veneessä oli mukana kipparin lisäksi 1-2 henkeä.

Kysehän oli rajan takana merkittävästä tapahtumista, jopa YLE TV2 oli kuvaamassa tapahtumaa 1993.

Vetouistelun harrastaminen oli kasvamassa läpi Suomen- niemen. Kilpailun järjestäminen naapurin puolella Venäjän Jänisjärvellä tunnetuilla kalavesillä, kera idän eksotiikan lisäsi kilpailun kiinnostusta ja vetovoimaa.

Kaikkihan ei tämänlaatuisissa tapahtumissa ei mene ihan niin kuin suunniteltiin mutta niistäkin ongelmista selvittiin kunnialla. Majoitukset oli teltoissa ja Eräkeskuksessa. Surin osa uisteli läpi yön mitä nyt vähän keskiyöllä torkahtivat. Ajankohta oli viikkoa ennen Juhannusta.

Tapahtuman lähtö ja tulopiste oli pioneerileiripaikalla jossa tapahtuivat muutkin toiminnot. Kyläläisiä oli kerääntynyt paikalle isot joukot, olihan se heillekin varmasti ainutlaatuinen tapahtuma. Venäjän puolella pääjärjestäjä  toimi Värtsilän Metallitehdas. Tapahtuman järjestäminen vaati lukemattoman määrän erilaisia papereita ja kaikkea muuta siihen kuuluvaa.

Mutta siihen tärkeimpään, eli kalasaaliisiin. Kun kilpailu sunnuntaiaamuna päättyi alkoi punnituspaikalle tulla kilpailuun osallistujia. Saaliit olivat aivan mahtavia. Musta 200 l jätesäkki oli täynnä kalaa. Suurin osa oli kuhaa ja haukea. Uskoakseni jokainen joka laski veneensä vesille ei jäänyt ilman kaloja. Ei luonnollisesti kaikille ahti suonut isoja määriä antejaan, mutta suurimmalle osalle kuitenkin.

Järjestäjät toivoivat, että ylimääräiset kalat annetaan paikallisille asukkaille. jopa kun esim. kuhat fileroitiin niin keskiruodotkin olivat haluttuja koska niihin vielä paljon syötävää. Varmasti kylällä seuraavalla viikolla monessa perheessä nautittiin kalaruokia. Venäjällä ei ollut silloin ns. jokamiehen kalastusoikeuksia, näin ollen kaikilla ei ollut mahdollisuutta muuhun kuin mato-ongintaan, jos ei pyytänyt salakalaa.

Itse kävin siellä myöhemmin useana kesänä sitten kavereiden kanssa mutta saaliit ei olleet niin mittavia kuin silloin kisojen aikaan. Pahin kuhina kalasaalisten kanssa oli ohi mutta kyllä sieltä mukavan kokoisia kuhia tuli.

Kisat järjestettiin vain kolme kertaa osapuoli Venäjällä tuli ehkä liian rahan ahneeksi ettei ollut mahdollista taloudellisesti niitä enää järjestää SÄÄLI. Nykyisin kilpailuja järjestää siellä paikallinen osapuoli varmasti kipinä jäi meidän jälkeen elämään.

Teksti Ilmari Majoinen
Kuva Eero-Matti Lintunen

Share

6 comments for “Karelia Cup Jänisjärvi-Uistelut

  1. Letkeää jutustelua.

    Siitä onkin siis jo parikymmentä vuotta
    kun moottoreiden murina kantautui Jänisjärveltä
    Kaustajärvelle saakka.

  2. Noina vuosina minäkin olin mukana monesti Jänisjärvellä,
    mutta en osallistunut tähän tapahtumaan.

    Olisiko teillä enemmän kuvia Jänisjärveltä saatavana?

  3. Mielenkiintoinen juttu. Noista kisoista olisi varmasti paljon kerrottavaa kun raapaisisi hiukan syvemmältä.

    Olen seurannut monena keväänä Orivesi uistelun rantautumista. Kyllä sieltäkin kalaa kannetaan maihin. Täällä kalamiehet eivät ota haukia mukaansa, jotkut eivät kuhiakaan, vaan ne jätetään 1000 litran jäävesialtaaseen. Jututin muutamaa kalamiestä, joka ei ottanut edes kuhia mukaansa. Hän valisti minua, että yritä ymmärtää.. hän käy lähes joka viikonloppu jossain uistelukisoissa, joten aina on tuoretta kalaa. Hän ei pakasta kalojaan.

    Hienoa kun Venäjällä on kaloja annettu asukkaille. Ne ovat varmasti menneet tarpeeseen.

  4. Jänisjärviuistelun rajantarkastuksista tuli mieleen, kun itse olin silloin suorittamassa rajatarkastuksia paikanpäällä. Järjestimme venekunnille oman reittinsä Värtsilän (silloisen Uudenkylän) koulun mutkan kautta rajalle, mutta meidän piti säännöstellä liikennettä sitä mukaa kun venäjän puoli veti. Tahtoi tulla tukosta välillä, ettei meinannut enää tulo liikennekkään sekaan sopia.
    kaivoin arkistosta vanhan valokuvan, jonka otin koulun kohdalta. Oikein muistin mikä kuvisskin näkyy, venekuntien jono alkoi rajalta ja jatkuen koulun mutkan kautta aina Niiralaan saakka. Kuva ilmeisesti juuri lauantai päivältä.

  5. Alpoaatos: Raapaisussa vois tulla pienet vauriot myös
    kynsiin.
    Hemppa:Perjantai oli se ruuhkaisin päivä joku venekunta
    joutui odottamaan jopa yli 12 tuntia ennenkuin pääsi
    rajan yli.Meille järjestäjille tuli aika paljon lunta
    tupaan vaikka oli kesän kauneimmat päivät. Eikä vika
    ollut meissä ne on niitä luontaisetuja jotka kuuluvat
    asiaan tämän tyylisessä tapahtumassa.

  6. Maija-Liisalle… Kuvia Jänisjärveltä löytyy vuosien takaa reilun puoleisesti mutta täällä julkaistaviksi ne eivät sovellu koska lähes kaikissa kuvissa on ulkopuolisia ihmisiä mukana.

    Mutta pengotaan arkistoja josko jonkin sortin “maisemaretki” Jänisjärvelle jutun kera joskus saataisiin vielä kyhätyksi!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *